Tekijä: --

IHMISSIELUN PELASTUMINEN

tapahtuu ihmisen sisimmässä uudestisyntymisen eli uskoon tulemisen ihmeenä. Uudestisyntyminen on sitä, että sydämessäsi oleva henki vaihtuu. Sielunvihollisen henki väistyy ja Jumalan elämä alkaa toimia sisimmässäsi Pyhän Hengen kautta! Apt. 26:18. Uudestisyntymässä Jeesus tulee ihmissydämen hallitsijaksi, Herraksi. Hän sovitti syntimme verellään ja sijaisuhrillaan Golgatan ristillä. Ylösnousseen Jeesuksen ulkopuolella ei ole Raamatun tarkoittamaa pysyvää ELÄMÄÄ, iankaikkista Elämää. 1 Joh. 5:11,12. Room. 3:23-25.

Uskoon tuleminen on siis sitä, että parannukseen, mielenmuutokseen nöyrtyneen ihmisen sisin henki, (persoonallisuuden keskus) herää ja sinne tulee uusi Elämä Pyhän Hengen myötä. ”Sydän kun auki on, sinne Jeesus tekee asunnon!”
Jeesus sanoo sen näin: ”Joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan Valtakuntaa.” Joh. 3:3-5.
”Siis jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso uusi on sijaan tullut.” 2 Kor. 5:17.
Jeesus on ristillä kärsinyt sinulle kuuluvan rangaistuksen. Hän voi sen perusteella armahtaa sinut. Ota siis vastaan Jeesus ääneen rukoillen, esimerkiksi näin:
– Jeesus, anna anteeksi syntini. Puhdista sisimpäni, sydämeni, ajatukseni, sanani ja tekoni. Auta minut irti kaikesta, mikä ei ole hyvää ja oikeaa. En tahdo enää elää synnissä. Tule Jeesus elämäni Herraksi. Johdata jokainen elämäni hetki tästä eteen päin. Tahdon kulkea sinun tahtosi tietä. Annan elämäni sinulle kokonaan ja ehdoitta. Kiitos Jeesus, että kuulit rukoukseni. Aamen. –
Rukoile edellinen ääneen ja tosi tarkoituksella.

Uusi Testamentti esittää seuraavanlaisen pelastuskaavion:
1. Raamatun opettaman evankeliumin kuuleminen sekä tunnustaminen, että Jeesus on ainoa syntien sovittaja. Tunnustautuminen ristillä ansaittuun pelastukseen johtaa uudestisyntymiseen: ”Olette uudestisyntyneet.. Jumalan elävän ja pysyvän Sanan kautta.” 1 Piet.1:23; Jaakob 1:18; Room.10:17.
2. Raamatun opettamalla tavalla Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sijaisuhriinsa uskominen ja armotyön vastaan ottaminen: ”Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen.” Hebr.11:6; 1 Joh. 5:1; Apt. 16:30-31; Markus 16:16. 2 Kor. 6:1,2.
3. Parannuksen teko eli täysi suunnanmuutos elämässä: ”Parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava..” Luuk24:47; 13:3; Apt. 17:30.
4. Vesikaste Jeesuksen Nimeen: ”Ottakoon kukin teistä kasteen syntienne anteeksisaamiseksi” Apt. 2:38. 10:48. 22:16. 1 Piet.3:21.
5. Pyhän Hengen saaminen: ”Jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa.” Room. 8:9; Efes. 1:13; Apt.19:1-6.
6. Julkinen tunnustus: “Jos sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksesi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä p e l a s t u t .” Room.10:9-10; Luuk.11:23; 12:8-9; Matt.6:24.

On kuitenkin pidettävä mielessä Ja yhä uudestaan toistaen, että uudestisyntyminen on sisimmässämme tapahtuva Jumalan armoteko. Koko Raamatun ilmoitus tähtää siihen. Mm. pelkkä ulkoisen elämän korjaaminen ja väärien tekojen lopettaminen tai kaste ilman muita pelastuksen elementtejä ei riitä pelastukseksi. ”Me, jotka tulimme uskoon, pääsemme lepoon.” Hebr. 4:3. Matt. 11:28-30.

YHTEENVETO:
Seitsemän askelta Jumalan tahdon tiellä:

1. Evankeliumin kuuleminen. Room. 10:17. Mark. 16:15,16.
2. Usko Jeesuksen sijaisuhriin. Room. 3:25. Hebr. 11:6; Apt.15:9.
3. Parannus, elämän suursiivous. Apt.11:18.
4. Pyhän Hengen saaminen. Room.8:9. – Ja pelastuneille kuuluu sitten myös henkikaste. Apt. 19:1-6.
5. Kaste upottamalla vedessä Jeesuksen nimeen. Apt.22:16.
6. Suun tunnustus pelastuksen vastaan ottamisesta. Room.10:9-10. Luuk. 12:8,9.
7. Loppuelämä kaikkineen kuuluu nyt kokonaan Jeesukselle. Enää ei ole omaa aikaa.

Mitään edellisistä askeleista ei voida erottaa toisistaan. Ne kaikki kuuluvat yhteen ja toistensa tueksi. Ne ovat Jumalan meille valmistamia tekoja. Ef, 2:8-10.
Nämä kaikki yhdessä ovat tavallaan myös pelastumiskokemus. Askelten välissä saattaa (joillakin) olla pitkiäkin aikoja. Siitä huolimatta näin vastaan otettu pelastumiskokemus on yksi, varma ja lopullisesti pätevä.

Kaikesta edellä mainitusta alkaa terve kasvu kristittynä.
Lähetyskäsky ohjaa siihen:
”Ja Hän sanoi heille: ´Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen`.” Markus 16:15 – 16.
”Opettamalla heitä (uskoon tulleita ja sen jälkeen kastettuja) pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.” Matt. 28:20. Apt. 2:41,42.

”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen Sanan kautta.” Room.10:17.

W.L.

RAAMATULLISEN USKONELÄMÄN RAKENTAMINEN.

Aloitus nollapisteestä.

^”Älkää mukautuko tämän maailmanajan menoon, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, jotta voisitte tutkia, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, Hänen mielensä mukaista ja täydellistä.” Room. 12:2.

Kristillisen elämän nollapiste tarkoittaa elämämme nollaamista siten, että puramme pois omat sekä uskonsuuntien meihin istuttamat ihmismielipiteet. ”Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.” Matt. 15:13. Se tarkoittaa, ettei meillä ole uskonnollisia mielipiteitä mistään asiasta. Meillä ei ollenkaan ole mitään uskontoa tai ideologiaa. Olemme tyhjiä astioita. Siihen nolla-tilaan otamme vastaan pelastuksen, jonka Jeesus valmisti sijaisuhrillaan Golgatan ristillä. Annamme elämämme Hänelle ehdoitta. Ja Hän lupaa: ”Sitä, joka tulee minun luokseni, minä en ikinä heitä ulos.” Joh. 6:37. Matt. 11:28-30. Jeesus ja Hänen pelastyönsä on kaiken hyvän perustus. 1 Kor. 3:11. Ottaessamme vastaan Jeesuksen, tulee Pyhä Henki asumaan sydämeemme. Hän täyttää puhdistetun sydämemme ja alkaa johdattaa meitä kaikkeen totuuteen. Joh. 16:13. Raikkaat taivaan tuulet puhaltavat elämästämme pois loputkin roskat, synnit ja uskonnolliset opetukset, tavat yms. Elämäämme jää ainoastaan Jeesus ja Hänen antamansa pelastus, ristin täytetyn työn armo. Olemme nollassa. Mutta Jeesus on elämämme ykköshenkilö. Nollan eteen on tullut ykkönen, joten olemme Hänessä täysiä kymppejä.

Alamme nyt rakentua ”pyhimmän uskon perustalle” (Juuda 1:20) ottaen vastaan perustavaa laatua olevat ”Kristuksen opin alkeet”. Hebr. 6:1,2. Se tarkoittaa, että teemme parannuksen synneistämme ja annamme kastaa itsemme raamatullisella upotuskasteella Jeesuksen nimeen. Näin olemme ikuisesti kestävällä Siionin vuoren perustalla (Psalmi 121. Hebr. 12:22) ”apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus.” Efes. 2:20. Rakennamme hengellisen elämämme rakennusta asia kerrallaan ottaen vastaan ja eläen Raamatun opetuksia todeksi.

Nollapisteen opetus löytyy Efes. 4:22-24:
”Teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.”
Siis vanha ihminen synnin täyttämine ajatusrakennelmineen pitää ensin riisua pois ja sitten pukea päälle uusi ihminen vain RAAMATUSTA NOUSEVINE ASIOINEEN JA KÄSITYKSINEEN. Jeesus täyttää meidät Pyhällä Hengellä vuodattaen sydämiimme Jumalan rakkauden. Room. 5:1-5. Ja sitten ”meillä on Kristuksen mieli”. 1 Kor. 2:16. ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.” Ilm,. 7:14. Ei olisi sopivaa pukea valkeita vaatteita vanhojen likaisten ryysyjen päälle.

Raamatun lukemisen tulee olla jokapäiväinen elämämme sisältö. ”Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.” Psalmi 119:11. 1 Tim. 4:12-16. Tämä pitää elämämme raamatullisessa kurssissa matkalla kohti ikuista kotisatamaa.

Meidän on osattava jatkossakin olla irti ihmismielipiteistä ja sieltä nousevista uskonnollisista järkeisopin selitysmalleista. Kol. 2:8. 2 Piet. 1:19-21. Esimerkiksi kirkkoisien laatimat katekismukset, uskontunnustukset, kirkkokäsikirjat yms. Raamatun ulkopuoliset ihmisopit ovat esteenä Raamatun ymmärtämiselle. Tarvitsemme kyllä tervettä Raamatun opetusta Pyhällä Hengellä täytettyjen ja kasteella käyneiden uskovien saarnoista ja opetuskirjoituksista. ”Kuinka minä voisin ymmärtää, jos kukaan ei minua opasta?” Apt. 8:31. Meidän on vain opittava tarkistamaan, ovatko AIHEET JA OPETUKSET RAAMATUSTA ja opettajat aitoja kristittyjä. Matt. 22:29. Ihmisten selitykset tukkivat ymmärtämistä. Muun muassa lopunajan tapahtumien ymmärtäminen aukenee Raamatusta sitä enemmän, mitä vähemmän luemme ihmisten- ja uskonsuuntien selitysteoksia.

Meidän tulee etsiä jokaisesta tutkittavasta Raamatun aiheesta ensin esille selkeästi ymmärrettävät Raamatun kohdat, joiden yhteyteen asetamme vaikeammin tulkittavat opetukset. Siitä kokonaisopetuksesta käsin voimme lopulta koota hengellisen elämämme palapelin valmiiksi kaikkine osa-alueineen. Ja näin voimme olla Pyhän Hengen johdattamia raitishenkisiä terveitä kristittyjä. Room. 8:14.

”Ole sinä uskovien esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa. Pidä huolta lukemisesta, kehottamisesta ja opettamisesta, kunnes minä tulen. Älä lyö laimin armolahjaa, joka sinulla on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, kun vanhimmat panivat kätensä sinun päällesi. Huolehdi näistä kaikista ja elä niissä, jotta kaikki näkisivät edistymisesi. Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä. Jos näin teet, pelastat sekä itsesi että ne, jotka kuulevat sinua.” 1 Tim. 4:12-16.

Tervetuloa Turkuun hengellisiin tilaisuuksiin.

W.L.

SEKSUAALISUUS

Jumala loi rakkaudessaan monimuotoisen ihmisen kaikkine kauniine toimintoineen.
”Mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät. Ja
Jumala siunasi heidät.” 1 Moos. 1:27,28.
Avioliittoon kuuluu myös miehen ja naisen välinen seksuaalisuus.
”Haureuden syntien välttämiseksi olkoon
kullakin miehellä oma vaimonsa ja kullakin naisella oma miehensä.” 1 Kor. 7:2.

Tämän sukupolven aikana on Jumalan luomisjärjestystä alettu yleisesti muuttaa hyväksymällä poikkeavuudet normaaleiksi. ”Naispuoliset heistä ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen, ja samoin miespuoliset ovat luopuneet luonnollisesta yhteydestä naiseen ja kiihkossaan syttyneet toisiinsa. Miehet ovat harjoittaneet riettautta miesten kanssa..” Room. 1:26-32. Jumalan mielipide siis on, että homous on luonnonvastaista riettautta. Mutta yhteiskunnassa on alettu sallia myös normaalista poikkeavien muotojen toteuttaminen.

”Ettekö tiedä, etteivät vääryydentekijät peri Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät haureelliset eivätkä epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, irstailijat eivätkä homoseksuaalisuuden harjoittajat, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät peri Jumalan valtakuntaa.” 1 Kor. 6:9,10.
”Tiedämme, ettei lakia ole säädetty vanhurskaan takia vaan lainrikkojien ja kurittomien, jumalattomien ja syntisten, rienaajien, epähurskaiden ja saastaisten, isän- ja äidintappajien, murhaajien, haureellisten ja homoseksuaalisuuden harjoittajien, ihmiskauppiaiden, valehtelijoiden, valansa rikkojien ja kaiken muun takia, mikä on vastoin tervettä oppia, jota minulle uskottu autuaan Jumalan kirkkauden evankeliumi opettaa.” 1 Tim. 1:9-11. Näissä kohdissa Raamattu rinnastaa homouden samaan kategoriaan mm. murhaajien kanssa.

Vanhassa liitossa homouden synnistä oli seurauksena kuolemantuomio: ”Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he molemmat tekevät iljettävän teon. Heidät on surmattava.” 3 Moos. 20:13. Tuo synti on myös Uudessa testamentissa ”kuoleman ansainnut”. ”Vaikka he tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka sellaista tekevät, ovat ansainneet kuoleman, he eivät ainoastaan itse tee niin vaan myös osoittavat hyväksymisensä niille, jotka tekevät samoin.” Room. 1:32. Tässä siis Pyhä Henki opettaa, että homouden hyväksyjätkin ovat ansainneet kuoleman. Lue koko asia Room. 1:26-32. Samassa Roomalaiskirjeessä selvitetään, että oikean esivallan tulee panna täytäntöön tuomiot. ”Esivalta ei kanna miekkaa turhaan.” Room. 13:4. Se on asetettu ”pahaa tekeville rangaistukseksi mutta hyvää tekeville kiitokseksi”. 1 Piet. 2:14.

Mutta uskossa olevat eivät ole saaneet oikeutta kostaa: ”Jos on mahdollista ja jos se teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä on kirjoitettu: ”Minun on kosto, minä maksan takaisin, sanoo Herra.” Room. 12:18,19. Meidän tehtävämme on julistaa Jumalan hyvyyttä ja armoa, että parantuminen synnistä ja sen tuottamista jäljistä on mahdollista, että kenenkään ei tarvitse jäädä syntiinsä. Joh. 1:12. ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Room. 6:23.

Raamattu opettaa siis homoseksuaalisuuden harjoittamisen synniksi, joka estää ihmisen pääsyn taivaaseen ja johtaa kadotukseen (samoin kuin tietenkin kaikki muukin synti). Siksi kristityillä on pyhä velvollisuus kertoa tämä Jumalan totuus lähimmäisilleen. Rakkautta on sanoa totuus! Meillä on myös toistaiseksi oikeus sananvapauden perusteella ilmaista asiasta Raamatussa oleva Jumalan mielipide.
Uskovien vainot ovat osittain todellisuutta jo meillä Suomessakin. Raamatun opetuksen julkinen esittäminen ainoasta oikeasta seksuaalisuudesta on yritetty saada lain vastaiseksi. Ja esim. Facebookissa ei saa esittää asiasta raamatullista näkökantaa.

Suuret kristittyjen vainot alkavat siitä, kun sanomme seksuaaliset kieroutumat oikealla nimellä kadotukseen johtavaksi synniksi. Esivalta tulee kieltämään meitä kertomasta ihmisille totuutta, että homous on Jumalan vihan alaista, kadotukseen johtavaa syntiä. Mutta Jumalan totuudessa elävät uskovaiset eivät voi myöntyä maallisen lain edessä olemaan eri mieltä Jumalan ja Hänen Sanansa kanssa. Apt. 5:29. Tulemme aina julistamaan, että Jeesus voi ja tahtoo antaa anteeksi homouden synnin ja sitten auttaa hänet irti syntitottumuksestaan; sekä parantaa sisäisen ihmisen siitä, mistä poikkeavuus johtuu. Hän antaa katuvalle ja nöyrtyvälle ihmiselle KAIKKI ja kaikenlaiset synnit anteeksi.
Uskoon tulonsa jälkeen homo ei enää harjoita syntiään. Alkoholisti ei enää käytä alkoholia. Varas ei enää varasta. Valehtelija ei enää valehtele. JNE. Tämä on raamatullista muuttumisen evankeliumia. Tätä julistamme!

Jeesus voi muuttaa kaiken hyväksi! Tämä on suurta ilosanomaa ja rakkautta täynnä olevaa pelastuksen evankeliumia, jonka tahdomme kertoa kaikille. Luuk. 24:47. Näin autamme ihmiset normaaliin elämään Luojansa yhteydessä, johon tie on avattu Golgatan ristillä: ”.. Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. … Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” 1 Joh. 1:7-9.

Normaali ihmisten tulee vastustaa kaikkia luomistyötä pilkkaavia käytäntöjä.
Jumalan vaikuttama mielipide on, että on todella rumaa ja inhottavaa, kun kaksi miestä kulkevat käsi kädessä ja ovat muka rakastavaisia. Sellaista irstautta joutui aikanaan näkemään mm. Loot:
”.. sillä asuessaan heidän keskuudessansa tuo hurskas mies kiusaantui hurskaassa sielussaan joka päivä heidän pahain tekojensa tähden, joita hänen täytyi nähdä ja kuulla.” 2 Piet. 2:8. Ja mitä siellä Sodomassa tapahtuikaan? Katso 1 Moos. 19. Sodoman hävitystuomio oli seuraus mm. siitä, että yhteiskunta hyväksyi homouden synnin.

Yleensä ei tule puuttua siihen, mitä jotkut uskosta osattomat tekevät ja miten elävät. Mutta seksuaalisten kieroutumien esiinmarssi on niin suuressa määrin Jumalan vihan alaista toimintaa, että siihen on pakko puuttua. Se on turmellut jo nyt yhteiskuntaamme. Tuo synti rikkoo luomisjärjestyksen ja on siksi hyökkäys suoraan Jumalan säätämystä vastaan. Sen tähden me kaikki kristityt vastustamme yksimielisesti seksuaalisia vääristymiä. Olemme asiasta samaa mieltä Jumalan ja toistemme kanssa! Emmekä uskaltaisi muuttaa kantaamme.
Yhteiskunnan antama hyväksyntä homoliitoille hävittää kansalta Jumalan siunauksen:
”Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä. ” Snl. 14:34.

Jumalalla on hyvä tahto jokaista ihmistä kohtaan: ”Minä tunnen ajatukseni, joita minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra. Ne ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia – minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette minun luokseni ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä. Silloin te etsitte minua ja löydätte minut, kun etsitte minua kaikesta sydämestänne.” Jer. 29:11-13.

Weijo Lindroos

Turun seurakunnan historia

Turku on Suomen vanhin kaupunki. Sitä ei ole koskaan varsinaisesti perustettu, vaan Turku on syntynyt täällä olevien ihmisten elämän ja työn keskelle. Samoin on Turussa toimivan seurakunnan laita, se on syntynyt uskossa Jeesukseen olevien ihmisten toiminnasta.
Tarkkaa tietoa Turussa olevan Jumalan seurakunnan aloittajista ja miten, missä ja milloin seurakuntatoiminta Turussa alkoi, ei ole kenenkään tiedossa. Mutta siitä huolimatta raamatullinen seurakunta toimii. Jeesus itse on tämän aloittaja. Siksi Hän on seurakuntansa ainoa keskushenkilö, jonka ympärillä kaikki toiminta tapahtuu. 1 Kor. 3:11.

Jeesus puhui omasta seurakunnastaan kahdessa merkityksessä:

1. YLEISMAAILMALLISESTA SEURAKUNNASTA:
”Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, eivätkä tuonelan portit sitä voita.” Matt. 16:18. Tämä on se Jeesuksen verellä lunastettu ihmisjoukko, jota Raamattu nimittää Kristuksen ruumiiksi (1 Kor. 12:27) ja omaksi kuningaskunnakseen.” Ilm. 1:5,6. Liittymällä Jeesukseen uskoon tulossa eli uudestisyntymisessä sekä sen jälkeen tapahtuvassa upotuskasteessa Jeesuksen nimeen, tulee ihmisestä Hänen seurakuntaansa kuuluva. ”Jumala on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, Hänen, jossa meillä on lunastus, syntien anteeksi saaminen.” Kol. 1:13,14. ”Ne, jotka ottivat Pietarin sanat vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä.” Apt. 2:41. Room. 10:9-17. Tämä on se maailmanlaajuinen pelastuneiden joukko, josta Raamattu sanoo, ettei sitä pysty kukaan laskemaan:”Tämän jälkeen minä näin suuren joukon ihmisiä, joita ei kukaan voinut laskea, kaikista kansanheimoista, sukukunnista, kansakunnista ja kielistä. He seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä yllään pitkät, valkeat vaatteet ja käsissään palmunoksat.” Ilm. 7:9.JA2.

2. PAIKALLISESTA SEURAKUNNASTA:
Tämä on se pelastuneiden joukko jokaisella paikkakunnalla. Tässä näkyvässä yhteydessä toimivat erilaiset tehtävät kaikille rakennukseksi: ”.. ja asettaisit jokaiseen kaupunkiin vanhimmat, kuten sinua käskin.” Tiit. 1:5. ja Efes. 4:11-16. ”Jos veljesi tekee syntiä, mene ja nuhtele häntä kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut veljesi takaisin. Mutta jos hän ei kuule sinua, ota yksi tai kaksi todistajaa mukaasi, että jokainen sana vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan suulla. Jos hän ei kuule heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei kuule seurakuntaakaan, olkoon hän sinulle kuin pakana ja publikaani.” Matt. 18:15-17. ym. Paikallisseurakunnan tulee siis olla konkreettinen uskovien yhteys, jonka henkilöille voi mm. ilmoittaa asioita. Pyrin nyt siis tuomaan esille tätä uskovien näkyvää seurakunnan toimintaa. Mutta samalla on ymmärrettävä, että jokainen yksilöuskovakin on samaa jatkumoa siinä seurakunnassa, jonka Jeesus perusti. Ja siinä olemme yhtä maailmanlaajuisen seurakunnan kanssa. Oikea seurakunta on siis alkanut Israelin pääkaupungista, Jerusalemista, Golgatan ristiltä. Jos joku ”seurakunta” ei tunnustaudu alkaneeksi ristin pelastustyön perustalta, ei sellainen ole Jumalan seurakunta. Jeesus on ainoa seurakuntansa perustaja ja Ylipaimen.

Golgatan ristiltä alkaneen Yleisen Jumalan seurakunnan historian voimme lukea Luukkaan evankeliumista ja Apostolien teoista. Luukas kertoo ensin evankeliumissaan Jeesuksen syntymästä ja elämästä ristin tapahtumiin ja ylösnousemiseen asti. Tässä pelastustyössään Jeesus perusti seurakunnan, ”jota Tuonelan portit eivät voita”. Matt. 16:18. / Joh. 2:19-22.
Luukas jatkaa Apostolien teoissa Pyhän Hengen kasteen jälkeisen (Apt. 2) historiamme ensimmäiset noin 30 vuotta. Lisäopetusta toivat Uuden testamentin kirjeet. Niiden pohjalta seurakunta kehittyi Jumalan tahdon mukaiseksi. Ja noin vuonna 100 jKr. seurakunta kaikkine opetuksineen oli valmis. Tämä on erittäin tärkeää huomioida. Siinä muodossa olevaa valmista kristinuskoa tulee edelleen levittää eteen päin. Raamatun lopussa on PISTE, joka asetettiin noin 2000 vuotta sitten. Sitä tarkoittaa, ettei Raamatun opetuksiin saa lisätä tai poistaa mitään. Ilm. 22:18,19: ”Minä todistan jokaiselle, joka kuulee tämän kirjan profetian sanat: Jos joku panee niihin jotakin lisää, panee Jumala hänen päälleen ne vitsaukset, jotka on kirjoitettu tähän kirjaan. Jos joku ottaa jotakin pois tämän profetian kirjan sanoista, ottaa Jumala häneltä pois sen osan, joka hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.” Jokainen ymmärtänee mitä tämä opetus tarkoittaa?
Luukkaan evankeliumi alkaa näin: ”Monet ovat ryhtyneet laatimaan kertomusta tapahtumista, jotka ovat toteutuneet keskuudessamme, sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat olleet silminnäkijöitä ja joista on tullut sanan palvelijoita. Siksi olen minäkin, tutkittuani alusta alkaen kaiken tarkasti, päättänyt kirjoittaa näistä tapahtumista järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilos, jotta saisit tietää, kuinka luotettavia ovat ne asiat, jotka sinulle on opetettu.” Luuk.1:1-4. Uudessa testamentissa kerrotaan siis seurakunnan alkuhistoria ristiltä alkaen apostolisen ajan loppuun, noin vuoteen 100 jKr.

Turun paikallisseurakunta.
Arkeologiset kaivaukset Turun seudulla ovat todistaneet, että kristinusko on toiminut täällä jo paljon ennen kirkkouskonnon tuloa. Ajattelisin kuitenkin laajemmin kuin arkeologit, että aito kristinusko tuli Suomeen jo seurakunnan alkuaikoina, ensimmäisinä vuosisatoina. Perustelen sen näin: Seuratessamme Uudesta testamentista alkuajan kristittyjen suurta intoa evankeliumin levittämisessä, tuntuisi epäloogiselta ajatus, että he olisivat jättäneet työnsä kesken pysähtymällä vain silloiselle Rooman valtakunnan alueelle. Jeesus oli antanut käskynsä mennä ”kaikkeen maailmaan” (Markus 16:15) ja ”maan ääriin saakka”. Apt. 1:8. Tämän perusteella on johdonmukainen ajatus, että kristinusko puhtaassa muodossaan levisi Suomeen jo ennen yhdenkään kirkon perustamista.
– Siis ensin toimi ristillä perustettu puhdas kristinusko, sitten 300 luvulta jKr. alkaen tulivat kirkot aiheuttamaan hajaannusta. –
Kristinuskon leviäminen Suomeen ja Turkuun ei heti kaikilla paikkakunnilla tarkoittanut, että ensimmäisten ihmisten tullessa uskoon, olisi ollut valmis ja raamatullisesti järjestäytynyt paikallisseurakunta. Seurakunta (kreik. ekklesia, mm. Matt. 16:18), tarkoittaa uskossa Jeesukseen olevien erottautumista maailman syntielämästä ja tulemista yhteiseen toimintaan ja säännölliseen kokoontumiseen, jossa Jumalan antamat tehtävät ja Pyhän Hengen jakamat armolahjat alkavat toimia paikallisten kristittyjen yhteiseksi hyväksi. Apt. 2:41,42. 1 Kor. 1:2 ja 14:26. ym.

Helluntaiherätys tuli Turkuun vuonna 1910, mutta helluntaiseurakunta perustettiin vasta v. 1921. He toimivat siis noin 11 vuotta raamatullisena seurakuntana. Siihen aikaan Turussa oli järjestäytyneenä toimivia helluntaiystäviksi nimitettyjä kristittyjä, jotka eivät tahtoneet liittyä ihmisperusteisiin uskontoihin. He ymmärsivät kuuluvansa Jumalan seurakuntaan uudestisyntymisensä perusteella. Mainitut ensimmäiset helluntailaiset olivat heidän yhteydessään. He toimivat silloin Jumalan seurakunnan periaatteella.
Helluntaiystävillä oli Turussa selkeää järjestäytynyttä paikallisseurakunnan toimintaa. He kokoontuivat 1900 luvun alussa pääasiassa kodeissa, mutta kokouspaikkakin heillä oli vuonna 1914 Multavierunkatu 6. Aninkaistenmäessä.
Turun seurakunnan linjalla toimivien kristittyjen nimiä löytyi helluntaiseurakunnan historiikista (Helluntaituulia Varsinais-Suomessa). Heitä oli mm. Matti Rantanen, Karl ja Aurora Silander, Thora Vikman, Ossian Kauffin, Malakias Davidsson, Kustaa ja Elli Laine. Ja ainakin Gauffinin, Laineen, Davidssonin ja Silanderin kodeissa pidettiin Jumalan seurakunnan kokouksia. Näissä kokouksissa monet saivat Pyhän Hengen kasteen.
Vuonna 1921 erosivat monet ns. ”helluntailaiset” tästä raamatullisesta toiminnasta. He perustivat silloin Turkuun helluntaiseurakunnan ja tällä omatekoisella ”järjestäytymisellään” ja jäsenkortistollaan sekä uudella nimellä sulkivat ulkopuolelleen oikean Jumalan seurakunnan edustajat. On muistettava, että raamatullisen seurakunnan kokoonpano pitää aina sisällään KAIKKI saman paikkakunnan uudestisyntyneet ja uskovien kasteella kastetut kristityt. Tiit. 1:5. Ilm. 1:11. Sen tähden on mahdotonta pitää jäsenkortistoa, joka pitäisi yhtä taivaassa kirjoitetun elämän kirjan kanssa.
Herätysten historiat kertovat, että myös baptistit ovat toimineet Turussa ensin raamatullisesti ennen rajautumista ns. nimikylttiseurakunniksi jäsenkortistoineen, jolloin he erottautuivat omaksi yhteisökseen omien oppinäkemystensä perustalle ja vastoin esim. Tiit. 1:5. ja Ilm. 1:11 opetusta. Mutta meidän ”jäsenkortistoksemme” riittää elämän kirja taivaassa: ”Iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.” Luuk. 10:20.

Välissä on joitakin vuosikymmeniä, josta ajanjaksosta en ole löytänyt tietoja Jumalan seurakunnan toiminnasta Turussa. Lehdissä on ollut ilmoituksia mm. 1960 -70 luvuilla, että näitä Turun seurakunnan kokouksia on pidetty mm. Suikkilassa.

Itse olen ollut mukana Turun seurakunnan toiminnassa vuodesta 1975. Siihen aikaan mm. Antti Hartikka piti vaimonsa Tyynen kanssa Turun Jumalan seurakunnan kokouksia. Hän järjesti tilaisuuksia myös minun kotonani vuodesta 1976 alkaen.
Tämän raamatullisen seurakuntalinjan tilaisuuksia on ollut minun aikanani monissa eri osoitteissa Turussa:
Veikko Laaksonen, joka kastoi minut v. 1975, piti säännöllisiä kokouksia ulkopuolella uskonsuuntien Turun Raunistulassa, Tampereentie 12.

Kokouksia on pidetty Turun monien kotikokouspaikkojen lisäksi ympäristökunnissa, mm. Liedossa ja Raisiossa. Yleisökokouksia on pidetty mm. Raittiusyhdistys Toivo 2. ja Taimi 2. sekä NNKY.n tiloissa.

Eräs yhteinen kokouspaikkamme oli 1970 luvun lopulta alkaen Läntinen Pitkäkatu 10.

Läntinen Pitkäkatu 10. toimivat minun lisäkseni mm. Tauno Lahti, Kerttu Laaksonen, ym. Yhteisenä kukkaronamme oli silloin Seurakuntapalvelijat ry. Siellä minua siunattiin tehtäviini 1980 luvun alussa. Efes. 4:11-16. Tämä talo purettiin 1980 luvun loppupuolella (?) ja sen jälkeen ei Turussa ollut omaa kokoustilaa ennen vuotta 1995, jolloin saimme käyttöömme Portsan entisen postitilan, Sofiankatu 3, jossa toimimme noin 15 vuotta. Tämä vaihe vuodesta 1995 eteen päin oli Turussa seurakuntatoiminnan uudistumisen aikaa. Siihen aikaan oli myös monia kotikokouksia, joissa kokoonnuimme raamatullisesti Yksi kaupunki, yksi seurakunta -periaatteella.

Tässä muutama Sofiankadulta otettu kuva:

Monet tulivat uskoon Sofiankadulla, ja useita uskossa olevia uudistui uskossaan. Kastetilaisuuksia oli usein. Siellä tuli uskoon myös Matti Nevalainen vuonna 1997. Hänet siunasimme vanhimmistoveljeksi vuonna 2003. Hän muutti Paratiisiin vuonna 2017.
Vuoden 2000 alusta saimme Sofiankadun lisäksi kokoustilan Hämeenkadun ja Uudenmaankadun kulmasta. Silloin meillä oli jonkin aikaa käytössämme kaksi kokoustilaa; ja lisäksi kotikokoukset, mm. Haritussa ja Liedossa.
Vuonna 2010 muutimme Läntinen Pitkäkatu 33.

Vuonna 2016 siirryimme Maariankatu 2. jossa edelleen toimimme (2018).

Kaikissa tilaisuuksissamme on tullut ihmisiä uskoon. Kastetilaisuuksia on pidetty paljon. Itse olen kastanut ihmisiä vuodesta 1976 alkaen.

Evankelioiminen (Mark. 16:15,16) on Jeesuksen antamasta lähetyskäskystä alkaen pidetty Jumalan seurakunnan tärkeimpänä toimintamuotona. Turussa on koko minun mukana olemiseni ajan ollut säännöllistä katuevankeliointia, jonka tuloksena monet ovat löytäneet Jeesuksen. Tilaisuuksia on Turun seudun lisäksi pidetty mm. Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Tampereella, Porissa, Oulussa, Salossa ym.

Turussa olevan seurakunnan historian ymmärtäminen edellyttää raamatullisen seurakuntaopetuksen ymmärtämistä: Mitä Raamattu tarkoittaa seurakunnalla? Mitä raamatullinen seurakuntatoiminta on? Tässä linkissä löytyy opetus Turussa toimivasta Jumalan seurakunnasta:

Arkeologisten löydösten mukaan Turussa on ollut idästä tänne rantautunutta seurakunnan toimintaa ulkopuolella kirkkojen jo noin 600 luvulta jKr. Tässä linkki mielenkiintoiseen keskusteluun aiheesta:
http://ristinvalossa.munfoorumi.com/viewtopic.php?f=12&t=3447
Unto Salon kirja ”Risti ja rauta” sekä Mauri Virtasen ”Kulttuurimme juuret” avaavat aiheesta arkeologisia näkymiä.

Loppusana.
Ristin verellä puhdistetut Jumalan pyhät ovat nyt laajalti avanneet korvansa kuulemaan Herransa hyvää sanomaa: ”Pysykää yhdessä kasvuyhteydessä!” ”Älkää hyväksykö hajaannusta!”
Herra armahtakoon meitä ja auttakoon jatkossakin pysymään Raamatun opetusten sisällä!
Sielunvihollinen yrittää tuhota tätä Jumalan työtä repimällä kristittyjä irti säännöllisestä seurakunnan kokoustoiminnasta. Apt. 20:29,30. Mutta Jeesus kutsuu meitä pysymään yhteydessä. Hebr. 10:25. Joh. 10:10,16. ”Kootakseen yhteen hajallaan olevat Jumalan lapset!” 11:52. Raamatullinen uskovien yhteys on Jumalan tahto.
Jumalan seurakunnan 2000. vuotinen voittokulku osoittaa, että työ Herrassa ei ole ollut turhaa. Työ on jatkunut vuosisadasta toiseen. ”Ja nyt minä sanon teille: pysykää erossa näistä miehistä ja antakaa heidän olla. Jos tämä hanke tai toiminta on ihmisistä, se raukeaa tyhjiin, mutta jos se on Jumalasta, te ette voi kukistaa heitä. Varokaa, ettei teidän havaittaisi taistelevan Jumalaa vastaan.” Apt. 5:38,39.
Aamen. Rukouksemme ja toimintamme jatkuu, sieluja pelastuu. Jeesus pelastaa, parantaa ja täyttää Pyhällä Hengellä… Kiitos Jumalalle Hänen suuresta armostaan seurakuntaansa kohtaan.

Katso lisää linkin tärkeästä kirjoituksesta:
Taivassanomat 7/2020: Lopullinen sana seurakunnasta.

Weijo Lindroos