Tekijä: --

IHMISSIELUN PELASTUMINEN

tapahtuu ihmisen sisimmässä uudestisyntymisen eli uskoon tulemisen ihmeenä. Uudestisyntyminen on sitä, että sydämessäsi oleva henki vaihtuu. Sielunvihollisen henki väistyy ja Jumalan elämä alkaa toimia sisimmässäsi Pyhän Hengen kautta! Apt. 26:18. Uudestisyntymässä Jeesus tulee ihmissydämen hallitsijaksi, Herraksi. Hän sovitti syntimme verellään ja sijaisuhrillaan Golgatan ristillä. Ylösnousseen Jeesuksen ulkopuolella ei ole Raamatun tarkoittamaa pysyvää ELÄMÄÄ, iankaikkista Elämää. 1 Joh. 5:11,12. Room. 3:23-25.

Uskoon tuleminen on siis sitä, että parannukseen, mielenmuutokseen nöyrtyneen ihmisen sisin henki, (persoonallisuuden keskus) herää ja sinne tulee uusi Elämä Pyhän Hengen myötä. ”Sydän kun auki on, sinne Jeesus tekee asunnon!”
Jeesus sanoo sen näin: ”Joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan Valtakuntaa.” Joh. 3:3-5.
”Siis jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso uusi on sijaan tullut.” 2 Kor. 5:17.
Jeesus on ristillä kärsinyt sinulle kuuluvan rangaistuksen. Hän voi sen perusteella armahtaa sinut. Ota siis vastaan Jeesus ääneen rukoillen, esimerkiksi näin:
– Jeesus, anna anteeksi syntini. Puhdista sisimpäni, sydämeni, ajatukseni, sanani ja tekoni. Auta minut irti kaikesta, mikä ei ole hyvää ja oikeaa. En tahdo enää elää synnissä. Tule Jeesus elämäni Herraksi. Johdata jokainen elämäni hetki tästä eteen päin. Tahdon kulkea sinun tahtosi tietä. Annan elämäni sinulle kokonaan ja ehdoitta. Kiitos Jeesus, että kuulit rukoukseni. Aamen. –
Rukoile edellinen ääneen ja tosi tarkoituksella.

Uusi Testamentti esittää seuraavanlaisen pelastuskaavion:
1. Raamatun opettaman evankeliumin kuuleminen sekä tunnustaminen, että Jeesus on ainoa syntien sovittaja. Tunnustautuminen ristillä ansaittuun pelastukseen johtaa uudestisyntymiseen: ”Olette uudestisyntyneet.. Jumalan elävän ja pysyvän Sanan kautta.” 1 Piet.1:23; Jaakob 1:18; Room.10:17.
2. Raamatun opettamalla tavalla Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sijaisuhriinsa uskominen ja armotyön vastaan ottaminen: ”Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen.” Hebr.11:6; 1 Joh. 5:1; Apt. 16:30-31; Markus 16:16. 2 Kor. 6:1,2.
3. Parannuksen teko eli täysi suunnanmuutos elämässä: ”Parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava..” Luuk24:47; 13:3; Apt. 17:30.
4. Vesikaste Jeesuksen Nimeen: ”Ottakoon kukin teistä kasteen syntienne anteeksisaamiseksi” Apt. 2:38. 10:48. 22:16. 1 Piet.3:21.
5. Pyhän Hengen saaminen: ”Jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa.” Room. 8:9; Efes. 1:13; Apt.19:1-6.
6. Julkinen tunnustus: “Jos sinä suullasi tunnustat Jeesuksen Herraksesi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä p e l a s t u t .” Room.10:9-10; Luuk.11:23; 12:8-9; Matt.6:24.

On kuitenkin pidettävä mielessä Ja yhä uudestaan toistaen, että uudestisyntyminen on sisimmässämme tapahtuva Jumalan armoteko. Koko Raamatun ilmoitus tähtää siihen. Mm. pelkkä ulkoisen elämän korjaaminen ja väärien tekojen lopettaminen tai kaste ilman muita pelastuksen elementtejä ei riitä pelastukseksi. ”Me, jotka tulimme uskoon, pääsemme lepoon.” Hebr. 4:3. Matt. 11:28-30.

YHTEENVETO:
Seitsemän askelta Jumalan tahdon tiellä:

1. Evankeliumin kuuleminen. Room. 10:17. Mark. 16:15,16.
2. Usko Jeesuksen sijaisuhriin. Room. 3:25. Hebr. 11:6; Apt.15:9.
3. Parannus, elämän suursiivous. Apt.11:18.
4. Pyhän Hengen saaminen. Room.8:9. – Ja pelastuneille kuuluu sitten myös henkikaste. Apt. 19:1-6.
5. Kaste upottamalla vedessä Jeesuksen nimeen. Apt.22:16.
6. Suun tunnustus pelastuksen vastaan ottamisesta. Room.10:9-10. Luuk. 12:8,9.
7. Loppuelämä kaikkineen kuuluu nyt kokonaan Jeesukselle. Enää ei ole omaa aikaa.

Mitään edellisistä askeleista ei voida erottaa toisistaan. Ne kaikki kuuluvat yhteen ja toistensa tueksi. Ne ovat Jumalan meille valmistamia tekoja. Ef, 2:8-10.
Nämä kaikki yhdessä ovat tavallaan myös pelastumiskokemus. Askelten välissä saattaa (joillakin) olla pitkiäkin aikoja. Siitä huolimatta näin vastaan otettu pelastumiskokemus on yksi, varma ja lopullisesti pätevä.

Kaikesta edellä mainitusta alkaa terve kasvu kristittynä.
Lähetyskäsky ohjaa siihen:
”Ja Hän sanoi heille: ´Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen`.” Markus 16:15 – 16.
”Opettamalla heitä (uskoon tulleita ja sen jälkeen kastettuja) pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.” Matt. 28:20. Apt. 2:41,42.

”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen Sanan kautta.” Room.10:17.

W.L.

RAAMATULLISEN USKONELÄMÄN RAKENTAMINEN.

Aloitus nollapisteestä.

^”Älkää mukautuko tämän maailmanajan menoon, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, jotta voisitte tutkia, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, Hänen mielensä mukaista ja täydellistä.” Room. 12:2.

Kristillisen elämän nollapiste tarkoittaa elämämme nollaamista siten, että puramme pois omat sekä uskonsuuntien meihin istuttamat ihmismielipiteet. ”Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.” Matt. 15:13. Se tarkoittaa, ettei meillä ole uskonnollisia mielipiteitä mistään asiasta. Meillä ei ollenkaan ole mitään uskontoa tai ideologiaa. Olemme tyhjiä astioita. Siihen nolla-tilaan otamme vastaan pelastuksen, jonka Jeesus valmisti sijaisuhrillaan Golgatan ristillä. Annamme elämämme Hänelle ehdoitta. Ja Hän lupaa: ”Sitä, joka tulee minun luokseni, minä en ikinä heitä ulos.” Joh. 6:37. Matt. 11:28-30. Jeesus ja Hänen pelastyönsä on kaiken hyvän perustus. 1 Kor. 3:11. Ottaessamme vastaan Jeesuksen, tulee Pyhä Henki asumaan sydämeemme. Hän täyttää puhdistetun sydämemme ja alkaa johdattaa meitä kaikkeen totuuteen. Joh. 16:13. Raikkaat taivaan tuulet puhaltavat elämästämme pois loputkin roskat, synnit ja uskonnolliset opetukset, tavat yms. Elämäämme jää ainoastaan Jeesus ja Hänen antamansa pelastus, ristin täytetyn työn armo. Olemme nollassa. Mutta Jeesus on elämämme ykköshenkilö. Nollan eteen on tullut ykkönen, joten olemme Hänessä täysiä kymppejä.

Alamme nyt rakentua ”pyhimmän uskon perustalle” (Juuda 1:20) ottaen vastaan perustavaa laatua olevat ”Kristuksen opin alkeet”. Hebr. 6:1,2. Se tarkoittaa, että teemme parannuksen synneistämme ja annamme kastaa itsemme raamatullisella upotuskasteella Jeesuksen nimeen. Näin olemme ikuisesti kestävällä Siionin vuoren perustalla (Psalmi 121. Hebr. 12:22) ”apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus.” Efes. 2:20. Rakennamme hengellisen elämämme rakennusta asia kerrallaan ottaen vastaan ja eläen Raamatun opetuksia todeksi.

Nollapisteen opetus löytyy Efes. 4:22-24:
”Teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.”
Siis vanha ihminen synnin täyttämine ajatusrakennelmineen pitää ensin riisua pois ja sitten pukea päälle uusi ihminen vain RAAMATUSTA NOUSEVINE ASIOINEEN JA KÄSITYKSINEEN. Jeesus täyttää meidät Pyhällä Hengellä vuodattaen sydämiimme Jumalan rakkauden. Room. 5:1-5. Ja sitten ”meillä on Kristuksen mieli”. 1 Kor. 2:16. ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.” Ilm,. 7:14. Ei olisi sopivaa pukea valkeita vaatteita vanhojen likaisten ryysyjen päälle.

Raamatun lukemisen tulee olla jokapäiväinen elämämme sisältö. ”Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.” Psalmi 119:11. 1 Tim. 4:12-16. Tämä pitää elämämme raamatullisessa kurssissa matkalla kohti ikuista kotisatamaa.

Meidän on osattava jatkossakin olla irti ihmismielipiteistä ja sieltä nousevista uskonnollisista järkeisopin selitysmalleista. Kol. 2:8. 2 Piet. 1:19-21. Esimerkiksi kirkkoisien laatimat katekismukset, uskontunnustukset, kirkkokäsikirjat yms. Raamatun ulkopuoliset ihmisopit ovat esteenä Raamatun ymmärtämiselle. Tarvitsemme kyllä tervettä Raamatun opetusta Pyhällä Hengellä täytettyjen ja kasteella käyneiden uskovien saarnoista ja opetuskirjoituksista. ”Kuinka minä voisin ymmärtää, jos kukaan ei minua opasta?” Apt. 8:31. Meidän on vain opittava tarkistamaan, ovatko AIHEET JA OPETUKSET RAAMATUSTA ja opettajat aitoja kristittyjä. Matt. 22:29. Ihmisten selitykset tukkivat ymmärtämistä. Muun muassa lopunajan tapahtumien ymmärtäminen aukenee Raamatusta sitä enemmän, mitä vähemmän luemme ihmisten- ja uskonsuuntien selitysteoksia.

Meidän tulee etsiä jokaisesta tutkittavasta Raamatun aiheesta ensin esille selkeästi ymmärrettävät Raamatun kohdat, joiden yhteyteen asetamme vaikeammin tulkittavat opetukset. Siitä kokonaisopetuksesta käsin voimme lopulta koota hengellisen elämämme palapelin valmiiksi kaikkine osa-alueineen. Ja näin voimme olla Pyhän Hengen johdattamia raitishenkisiä terveitä kristittyjä. Room. 8:14.

”Ole sinä uskovien esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa. Pidä huolta lukemisesta, kehottamisesta ja opettamisesta, kunnes minä tulen. Älä lyö laimin armolahjaa, joka sinulla on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, kun vanhimmat panivat kätensä sinun päällesi. Huolehdi näistä kaikista ja elä niissä, jotta kaikki näkisivät edistymisesi. Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä. Jos näin teet, pelastat sekä itsesi että ne, jotka kuulevat sinua.” 1 Tim. 4:12-16.

Tervetuloa Turkuun hengellisiin tilaisuuksiin.

W.L.

SEKSUAALISUUS

Jumala loi rakkaudessaan monimuotoisen ihmisen kaikkine kauniine toimintoineen.
”Mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät. Ja
Jumala siunasi heidät.” 1 Moos. 1:27,28.
Avioliittoon kuuluu myös miehen ja naisen välinen seksuaalisuus.
”Haureuden syntien välttämiseksi olkoon
kullakin miehellä oma vaimonsa ja kullakin naisella oma miehensä.” 1 Kor. 7:2.

Tämän sukupolven aikana on Jumalan luomisjärjestystä alettu yleisesti muuttaa hyväksymällä poikkeavuudet normaaleiksi. ”Naispuoliset heistä ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen, ja samoin miespuoliset ovat luopuneet luonnollisesta yhteydestä naiseen ja kiihkossaan syttyneet toisiinsa. Miehet ovat harjoittaneet riettautta miesten kanssa..” Room. 1:26-32. Jumalan mielipide siis on, että homous on luonnonvastaista riettautta. Mutta yhteiskunnassa on alettu sallia myös normaalista poikkeavien muotojen toteuttaminen.

”Ettekö tiedä, etteivät vääryydentekijät peri Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät haureelliset eivätkä epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, irstailijat eivätkä homoseksuaalisuuden harjoittajat, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät peri Jumalan valtakuntaa.” 1 Kor. 6:9,10.
”Tiedämme, ettei lakia ole säädetty vanhurskaan takia vaan lainrikkojien ja kurittomien, jumalattomien ja syntisten, rienaajien, epähurskaiden ja saastaisten, isän- ja äidintappajien, murhaajien, haureellisten ja homoseksuaalisuuden harjoittajien, ihmiskauppiaiden, valehtelijoiden, valansa rikkojien ja kaiken muun takia, mikä on vastoin tervettä oppia, jota minulle uskottu autuaan Jumalan kirkkauden evankeliumi opettaa.” 1 Tim. 1:9-11. Näissä kohdissa Raamattu rinnastaa homouden samaan kategoriaan mm. murhaajien kanssa.

Vanhassa liitossa homouden synnistä oli seurauksena kuolemantuomio: ”Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he molemmat tekevät iljettävän teon. Heidät on surmattava.” 3 Moos. 20:13. Tuo synti on myös Uudessa testamentissa ”kuoleman ansainnut”. ”Vaikka he tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka sellaista tekevät, ovat ansainneet kuoleman, he eivät ainoastaan itse tee niin vaan myös osoittavat hyväksymisensä niille, jotka tekevät samoin.” Room. 1:32. Tässä siis Pyhä Henki opettaa, että homouden hyväksyjätkin ovat ansainneet kuoleman. Lue koko asia Room. 1:26-32. Samassa Roomalaiskirjeessä selvitetään, että oikean esivallan tulee panna täytäntöön tuomiot. ”Esivalta ei kanna miekkaa turhaan.” Room. 13:4. Se on asetettu ”pahaa tekeville rangaistukseksi mutta hyvää tekeville kiitokseksi”. 1 Piet. 2:14.

Mutta uskossa olevat eivät ole saaneet oikeutta kostaa: ”Jos on mahdollista ja jos se teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä on kirjoitettu: ”Minun on kosto, minä maksan takaisin, sanoo Herra.” Room. 12:18,19. Meidän tehtävämme on julistaa Jumalan hyvyyttä ja armoa, että parantuminen synnistä ja sen tuottamista jäljistä on mahdollista, että kenenkään ei tarvitse jäädä syntiinsä. Joh. 1:12. ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Room. 6:23.

Raamattu opettaa siis homoseksuaalisuuden harjoittamisen synniksi, joka estää ihmisen pääsyn taivaaseen ja johtaa kadotukseen (samoin kuin tietenkin kaikki muukin synti). Siksi kristityillä on pyhä velvollisuus kertoa tämä Jumalan totuus lähimmäisilleen. Rakkautta on sanoa totuus! Meillä on myös toistaiseksi oikeus sananvapauden perusteella ilmaista asiasta Raamatussa oleva Jumalan mielipide.
Uskovien vainot ovat osittain todellisuutta jo meillä Suomessakin. Raamatun opetuksen julkinen esittäminen ainoasta oikeasta seksuaalisuudesta on yritetty saada lain vastaiseksi. Ja esim. Facebookissa ei saa esittää asiasta raamatullista näkökantaa.

Suuret kristittyjen vainot alkavat siitä, kun sanomme seksuaaliset kieroutumat oikealla nimellä kadotukseen johtavaksi synniksi. Esivalta tulee kieltämään meitä kertomasta ihmisille totuutta, että homous on Jumalan vihan alaista, kadotukseen johtavaa syntiä. Mutta Jumalan totuudessa elävät uskovaiset eivät voi myöntyä maallisen lain edessä olemaan eri mieltä Jumalan ja Hänen Sanansa kanssa. Apt. 5:29. Tulemme aina julistamaan, että Jeesus voi ja tahtoo antaa anteeksi homouden synnin ja sitten auttaa hänet irti syntitottumuksestaan; sekä parantaa sisäisen ihmisen siitä, mistä poikkeavuus johtuu. Hän antaa katuvalle ja nöyrtyvälle ihmiselle KAIKKI ja kaikenlaiset synnit anteeksi.
Uskoon tulonsa jälkeen homo ei enää harjoita syntiään. Alkoholisti ei enää käytä alkoholia. Varas ei enää varasta. Valehtelija ei enää valehtele. JNE. Tämä on raamatullista muuttumisen evankeliumia. Tätä julistamme!

Jeesus voi muuttaa kaiken hyväksi! Tämä on suurta ilosanomaa ja rakkautta täynnä olevaa pelastuksen evankeliumia, jonka tahdomme kertoa kaikille. Luuk. 24:47. Näin autamme ihmiset normaaliin elämään Luojansa yhteydessä, johon tie on avattu Golgatan ristillä: ”.. Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. … Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” 1 Joh. 1:7-9.

Normaali ihmisten tulee vastustaa kaikkia luomistyötä pilkkaavia käytäntöjä.
Jumalan vaikuttama mielipide on, että on todella rumaa ja inhottavaa, kun kaksi miestä kulkevat käsi kädessä ja ovat muka rakastavaisia. Sellaista irstautta joutui aikanaan näkemään mm. Loot:
”.. sillä asuessaan heidän keskuudessansa tuo hurskas mies kiusaantui hurskaassa sielussaan joka päivä heidän pahain tekojensa tähden, joita hänen täytyi nähdä ja kuulla.” 2 Piet. 2:8. Ja mitä siellä Sodomassa tapahtuikaan? Katso 1 Moos. 19. Sodoman hävitystuomio oli seuraus mm. siitä, että yhteiskunta hyväksyi homouden synnin.

Yleensä ei tule puuttua siihen, mitä jotkut uskosta osattomat tekevät ja miten elävät. Mutta seksuaalisten kieroutumien esiinmarssi on niin suuressa määrin Jumalan vihan alaista toimintaa, että siihen on pakko puuttua. Se on turmellut jo nyt yhteiskuntaamme. Tuo synti rikkoo luomisjärjestyksen ja on siksi hyökkäys suoraan Jumalan säätämystä vastaan. Sen tähden me kaikki kristityt vastustamme yksimielisesti seksuaalisia vääristymiä. Olemme asiasta samaa mieltä Jumalan ja toistemme kanssa! Emmekä uskaltaisi muuttaa kantaamme.
Yhteiskunnan antama hyväksyntä homoliitoille hävittää kansalta Jumalan siunauksen:
”Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä. ” Snl. 14:34.

Jumalalla on hyvä tahto jokaista ihmistä kohtaan: ”Minä tunnen ajatukseni, joita minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra. Ne ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia – minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette minun luokseni ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä. Silloin te etsitte minua ja löydätte minut, kun etsitte minua kaikesta sydämestänne.” Jer. 29:11-13.

Weijo Lindroos

Turun seurakunnan historia

Turku on Suomen vanhin kaupunki. Sitä ei ole koskaan varsinaisesti perustettu, vaan Turku on syntynyt täällä olevien ihmisten elämän ja työn keskelle. Samoin on Turussa toimivan seurakunnan laita, se on syntynyt uskossa Jeesukseen olevien ihmisten toiminnasta.
Tarkkaa tietoa Turussa olevan Jumalan seurakunnan aloittajista ja miten, missä ja milloin seurakuntatoiminta Turussa alkoi, ei ole kenenkään tiedossa. Mutta siitä huolimatta raamatullinen seurakunta toimii. Jeesus itse on tämän aloittaja. Siksi Hän on seurakuntansa ainoa keskushenkilö, jonka ympärillä kaikki toiminta tapahtuu. 1 Kor. 3:11.

Jeesus puhui omasta seurakunnastaan kahdessa merkityksessä:

1. YLEISMAAILMALLISESTA SEURAKUNNASTA:
”Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, eivätkä tuonelan portit sitä voita.” Matt. 16:18. Tämä on se Jeesuksen verellä lunastettu ihmisjoukko, jota Raamattu nimittää Kristuksen ruumiiksi (1 Kor. 12:27) ja omaksi kuningaskunnakseen.” Ilm. 1:5,6. Liittymällä Jeesukseen uskoon tulossa eli uudestisyntymisessä sekä sen jälkeen tapahtuvassa upotuskasteessa Jeesuksen nimeen, tulee ihmisestä Hänen seurakuntaansa kuuluva. ”Jumala on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, Hänen, jossa meillä on lunastus, syntien anteeksi saaminen.” Kol. 1:13,14. ”Ne, jotka ottivat Pietarin sanat vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä.” Apt. 2:41. Room. 10:9-17. Tämä on se maailmanlaajuinen pelastuneiden joukko, josta Raamattu sanoo, ettei sitä pysty kukaan laskemaan:”Tämän jälkeen minä näin suuren joukon ihmisiä, joita ei kukaan voinut laskea, kaikista kansanheimoista, sukukunnista, kansakunnista ja kielistä. He seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä yllään pitkät, valkeat vaatteet ja käsissään palmunoksat.” Ilm. 7:9.JA2.

2. PAIKALLISESTA SEURAKUNNASTA:
Tämä on se pelastuneiden joukko jokaisella paikkakunnalla. Tässä näkyvässä yhteydessä toimivat erilaiset tehtävät kaikille rakennukseksi: ”.. ja asettaisit jokaiseen kaupunkiin vanhimmat, kuten sinua käskin.” Tiit. 1:5. ja Efes. 4:11-16. ”Jos veljesi tekee syntiä, mene ja nuhtele häntä kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut veljesi takaisin. Mutta jos hän ei kuule sinua, ota yksi tai kaksi todistajaa mukaasi, että jokainen sana vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan suulla. Jos hän ei kuule heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei kuule seurakuntaakaan, olkoon hän sinulle kuin pakana ja publikaani.” Matt. 18:15-17. ym. Paikallisseurakunnan tulee siis olla konkreettinen uskovien yhteys, jonka henkilöille voi mm. ilmoittaa asioita. Pyrin nyt siis tuomaan esille tätä uskovien näkyvää seurakunnan toimintaa. Mutta samalla on ymmärrettävä, että jokainen yksilöuskovakin on samaa jatkumoa siinä seurakunnassa, jonka Jeesus perusti. Ja siinä olemme yhtä maailmanlaajuisen seurakunnan kanssa. Oikea seurakunta on siis alkanut Israelin pääkaupungista, Jerusalemista, Golgatan ristiltä. Jos joku ”seurakunta” ei tunnustaudu alkaneeksi ristin pelastustyön perustalta, ei sellainen ole Jumalan seurakunta. Jeesus on ainoa seurakuntansa perustaja ja Ylipaimen.

Golgatan ristiltä alkaneen Yleisen Jumalan seurakunnan historian voimme lukea Luukkaan evankeliumista ja Apostolien teoista. Luukas kertoo ensin evankeliumissaan Jeesuksen syntymästä ja elämästä ristin tapahtumiin ja ylösnousemiseen asti. Tässä pelastustyössään Jeesus perusti seurakunnan, ”jota Tuonelan portit eivät voita”. Matt. 16:18. / Joh. 2:19-22.
Luukas jatkaa Apostolien teoissa Pyhän Hengen kasteen jälkeisen (Apt. 2) historiamme ensimmäiset noin 30 vuotta. Lisäopetusta toivat Uuden testamentin kirjeet. Niiden pohjalta seurakunta kehittyi Jumalan tahdon mukaiseksi. Ja noin vuonna 100 jKr. seurakunta kaikkine opetuksineen oli valmis. Tämä on erittäin tärkeää huomioida. Siinä muodossa olevaa valmista kristinuskoa tulee edelleen levittää eteen päin. Raamatun lopussa on PISTE, joka asetettiin noin 2000 vuotta sitten. Sitä tarkoittaa, ettei Raamatun opetuksiin saa lisätä tai poistaa mitään. Ilm. 22:18,19: ”Minä todistan jokaiselle, joka kuulee tämän kirjan profetian sanat: Jos joku panee niihin jotakin lisää, panee Jumala hänen päälleen ne vitsaukset, jotka on kirjoitettu tähän kirjaan. Jos joku ottaa jotakin pois tämän profetian kirjan sanoista, ottaa Jumala häneltä pois sen osan, joka hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.” Jokainen ymmärtänee mitä tämä opetus tarkoittaa?
Luukkaan evankeliumi alkaa näin: ”Monet ovat ryhtyneet laatimaan kertomusta tapahtumista, jotka ovat toteutuneet keskuudessamme, sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat olleet silminnäkijöitä ja joista on tullut sanan palvelijoita. Siksi olen minäkin, tutkittuani alusta alkaen kaiken tarkasti, päättänyt kirjoittaa näistä tapahtumista järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilos, jotta saisit tietää, kuinka luotettavia ovat ne asiat, jotka sinulle on opetettu.” Luuk.1:1-4. Uudessa testamentissa kerrotaan siis seurakunnan alkuhistoria ristiltä alkaen apostolisen ajan loppuun, noin vuoteen 100 jKr.

Turun paikallisseurakunta.
Arkeologiset kaivaukset Turun seudulla ovat todistaneet, että kristinusko on toiminut täällä jo paljon ennen kirkkouskonnon tuloa. Ajattelisin kuitenkin laajemmin kuin arkeologit, että aito kristinusko tuli Suomeen jo seurakunnan alkuaikoina, ensimmäisinä vuosisatoina. Perustelen sen näin: Seuratessamme Uudesta testamentista alkuajan kristittyjen suurta intoa evankeliumin levittämisessä, tuntuisi epäloogiselta ajatus, että he olisivat jättäneet työnsä kesken pysähtymällä vain silloiselle Rooman valtakunnan alueelle. Jeesus oli antanut käskynsä mennä ”kaikkeen maailmaan” (Markus 16:15) ja ”maan ääriin saakka”. Apt. 1:8. Tämän perusteella on johdonmukainen ajatus, että kristinusko puhtaassa muodossaan levisi Suomeen jo ennen yhdenkään kirkon perustamista.
– Siis ensin toimi ristillä perustettu puhdas kristinusko, sitten 300 luvulta jKr. alkaen tulivat kirkot aiheuttamaan hajaannusta. –
Kristinuskon leviäminen Suomeen ja Turkuun ei heti kaikilla paikkakunnilla tarkoittanut, että ensimmäisten ihmisten tullessa uskoon, olisi ollut valmis ja raamatullisesti järjestäytynyt paikallisseurakunta. Seurakunta (kreik. ekklesia, mm. Matt. 16:18), tarkoittaa uskossa Jeesukseen olevien erottautumista maailman syntielämästä ja tulemista yhteiseen toimintaan ja säännölliseen kokoontumiseen, jossa Jumalan antamat tehtävät ja Pyhän Hengen jakamat armolahjat alkavat toimia paikallisten kristittyjen yhteiseksi hyväksi. Apt. 2:41,42. 1 Kor. 1:2 ja 14:26. ym.

Helluntaiherätys tuli Turkuun vuonna 1910, mutta helluntaiseurakunta perustettiin vasta v. 1921. He toimivat siis noin 11 vuotta raamatullisena seurakuntana. Siihen aikaan Turussa oli järjestäytyneenä toimivia helluntaiystäviksi nimitettyjä kristittyjä, jotka eivät tahtoneet liittyä ihmisperusteisiin uskontoihin. He ymmärsivät kuuluvansa Jumalan seurakuntaan uudestisyntymisensä perusteella. Mainitut ensimmäiset helluntailaiset olivat heidän yhteydessään. He toimivat silloin Jumalan seurakunnan periaatteella.
Helluntaiystävillä oli Turussa selkeää järjestäytynyttä paikallisseurakunnan toimintaa. He kokoontuivat 1900 luvun alussa pääasiassa kodeissa, mutta kokouspaikkakin heillä oli vuonna 1914 Multavierunkatu 6. Aninkaistenmäessä.
Turun seurakunnan linjalla toimivien kristittyjen nimiä löytyi helluntaiseurakunnan historiikista (Helluntaituulia Varsinais-Suomessa). Heitä oli mm. Matti Rantanen, Karl ja Aurora Silander, Thora Vikman, Ossian Kauffin, Malakias Davidsson, Kustaa ja Elli Laine. Ja ainakin Gauffinin, Laineen, Davidssonin ja Silanderin kodeissa pidettiin Jumalan seurakunnan kokouksia. Näissä kokouksissa monet saivat Pyhän Hengen kasteen.
Vuonna 1921 erosivat monet ns. ”helluntailaiset” tästä raamatullisesta toiminnasta. He perustivat silloin Turkuun helluntaiseurakunnan ja tällä omatekoisella ”järjestäytymisellään” ja jäsenkortistollaan sekä uudella nimellä sulkivat ulkopuolelleen oikean Jumalan seurakunnan edustajat. On muistettava, että raamatullisen seurakunnan kokoonpano pitää aina sisällään KAIKKI saman paikkakunnan uudestisyntyneet ja uskovien kasteella kastetut kristityt. Tiit. 1:5. Ilm. 1:11. Sen tähden on mahdotonta pitää jäsenkortistoa, joka pitäisi yhtä taivaassa kirjoitetun elämän kirjan kanssa.
Herätysten historiat kertovat, että myös baptistit ovat toimineet Turussa ensin raamatullisesti ennen rajautumista ns. nimikylttiseurakunniksi jäsenkortistoineen, jolloin he erottautuivat omaksi yhteisökseen omien oppinäkemystensä perustalle ja vastoin esim. Tiit. 1:5. ja Ilm. 1:11 opetusta. Mutta meidän ”jäsenkortistoksemme” riittää elämän kirja taivaassa: ”Iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.” Luuk. 10:20.

Välissä on joitakin vuosikymmeniä, josta ajanjaksosta en ole löytänyt tietoja Jumalan seurakunnan toiminnasta Turussa. Lehdissä on ollut ilmoituksia mm. 1960 -70 luvuilla, että näitä Turun seurakunnan kokouksia on pidetty mm. Suikkilassa.

Itse olen ollut mukana Turun seurakunnan toiminnassa vuodesta 1975. Siihen aikaan mm. Antti Hartikka piti vaimonsa Tyynen kanssa Turun Jumalan seurakunnan kokouksia. Hän järjesti tilaisuuksia myös minun kotonani vuodesta 1976 alkaen.
Tämän raamatullisen seurakuntalinjan tilaisuuksia on ollut minun aikanani monissa eri osoitteissa Turussa:
Veikko Laaksonen, joka kastoi minut v. 1975, piti säännöllisiä kokouksia ulkopuolella uskonsuuntien Turun Raunistulassa, Tampereentie 12.

Kokouksia on pidetty Turun monien kotikokouspaikkojen lisäksi ympäristökunnissa, mm. Liedossa ja Raisiossa. Yleisökokouksia on pidetty mm. Raittiusyhdistys Toivo 2. ja Taimi 2. sekä NNKY.n tiloissa.

Eräs yhteinen kokouspaikkamme oli 1970 luvun lopulta alkaen Läntinen Pitkäkatu 10.

Läntinen Pitkäkatu 10. toimivat minun lisäkseni mm. Tauno Lahti, Kerttu Laaksonen, ym. Yhteisenä kukkaronamme oli silloin Seurakuntapalvelijat ry. Siellä minua siunattiin tehtäviini 1980 luvun alussa. Efes. 4:11-16. Tämä talo purettiin 1980 luvun loppupuolella (?) ja sen jälkeen ei Turussa ollut omaa kokoustilaa ennen vuotta 1995, jolloin saimme käyttöömme Portsan entisen postitilan, Sofiankatu 3, jossa toimimme noin 15 vuotta. Tämä vaihe vuodesta 1995 eteen päin oli Turussa seurakuntatoiminnan uudistumisen aikaa. Siihen aikaan oli myös monia kotikokouksia, joissa kokoonnuimme raamatullisesti Yksi kaupunki, yksi seurakunta -periaatteella.

Tässä muutama Sofiankadulta otettu kuva:

Monet tulivat uskoon Sofiankadulla, ja useita uskossa olevia uudistui uskossaan. Kastetilaisuuksia oli usein. Siellä tuli uskoon myös Matti Nevalainen vuonna 1997. Hänet siunasimme vanhimmistoveljeksi vuonna 2003. Hän muutti Paratiisiin vuonna 2017.
Vuoden 2000 alusta saimme Sofiankadun lisäksi kokoustilan Hämeenkadun ja Uudenmaankadun kulmasta. Silloin meillä oli jonkin aikaa käytössämme kaksi kokoustilaa; ja lisäksi kotikokoukset, mm. Haritussa ja Liedossa.
Vuonna 2010 muutimme Läntinen Pitkäkatu 33.

Vuonna 2016 siirryimme Maariankatu 2. jossa edelleen toimimme (2018).

Kaikissa tilaisuuksissamme on tullut ihmisiä uskoon. Kastetilaisuuksia on pidetty paljon. Itse olen kastanut ihmisiä vuodesta 1976 alkaen.

Evankelioiminen (Mark. 16:15,16) on Jeesuksen antamasta lähetyskäskystä alkaen pidetty Jumalan seurakunnan tärkeimpänä toimintamuotona. Turussa on koko minun mukana olemiseni ajan ollut säännöllistä katuevankeliointia, jonka tuloksena monet ovat löytäneet Jeesuksen. Tilaisuuksia on Turun seudun lisäksi pidetty mm. Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Tampereella, Porissa, Oulussa, Salossa ym.

Turussa olevan seurakunnan historian ymmärtäminen edellyttää raamatullisen seurakuntaopetuksen ymmärtämistä: Mitä Raamattu tarkoittaa seurakunnalla? Mitä raamatullinen seurakuntatoiminta on? Tässä linkissä löytyy opetus Turussa toimivasta Jumalan seurakunnasta:

Arkeologisten löydösten mukaan Turussa on ollut idästä tänne rantautunutta seurakunnan toimintaa ulkopuolella kirkkojen jo noin 600 luvulta jKr. Tässä linkki mielenkiintoiseen keskusteluun aiheesta:
http://ristinvalossa.munfoorumi.com/viewtopic.php?f=12&t=3447
Unto Salon kirja ”Risti ja rauta” sekä Mauri Virtasen ”Kulttuurimme juuret” avaavat aiheesta arkeologisia näkymiä.

Loppusana.
Ristin verellä puhdistetut Jumalan pyhät ovat nyt laajalti avanneet korvansa kuulemaan Herransa hyvää sanomaa: ”Pysykää yhdessä kasvuyhteydessä!” ”Älkää hyväksykö hajaannusta!”
Herra armahtakoon meitä ja auttakoon jatkossakin pysymään Raamatun opetusten sisällä!
Sielunvihollinen yrittää tuhota tätä Jumalan työtä repimällä kristittyjä irti säännöllisestä seurakunnan kokoustoiminnasta. Apt. 20:29,30. Mutta Jeesus kutsuu meitä pysymään yhteydessä. Hebr. 10:25. Joh. 10:10,16. ”Kootakseen yhteen hajallaan olevat Jumalan lapset!” 11:52. Raamatullinen uskovien yhteys on Jumalan tahto.
Jumalan seurakunnan 2000. vuotinen voittokulku osoittaa, että työ Herrassa ei ole ollut turhaa. Työ on jatkunut vuosisadasta toiseen. ”Ja nyt minä sanon teille: pysykää erossa näistä miehistä ja antakaa heidän olla. Jos tämä hanke tai toiminta on ihmisistä, se raukeaa tyhjiin, mutta jos se on Jumalasta, te ette voi kukistaa heitä. Varokaa, ettei teidän havaittaisi taistelevan Jumalaa vastaan.” Apt. 5:38,39.
Aamen. Rukouksemme ja toimintamme jatkuu, sieluja pelastuu. Jeesus pelastaa, parantaa ja täyttää Pyhällä Hengellä… Kiitos Jumalalle Hänen suuresta armostaan seurakuntaansa kohtaan.

Katso lisää linkin tärkeästä kirjoituksesta:
Taivassanomat 7/2020: Lopullinen sana seurakunnasta.

Weijo Lindroos

Raamatun ensimmäinen sana on ”ALUSSA”. Ja Raamatun lopussa on PISTE.

Näiden kahden sanan välissä on ihmiskunnan historia sen alusta
kaiken loppupisteeseen.

Paratiisissa tapahtui syntiin lankeemus. 1 Moos. 3.
Mutta ”tuohon aikaan ruvettiin huutamaan avuksi Herran nimeä.” 1 Moos. 4:26.
Jumalan kansan historiassa lankeemus ja parannus vuorottelevat. Luopumus ja palaaminen toistuvat lukuisia kertoja. Jumalan armo ja hyvyys on aina kutsunut luopuneita takaisin oikealle tielle: ”Palatkaa, te luopiolapset, sanoo Herra!” Jer. 3:14.
Jumala tahtoo olla meille armollinen. ”Siksi Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, ja sen tähden Hän nousee armahtaakseen teitä, sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ovat kaikki, jotka Häntä odottavat! Siionin kansa, sinä, joka asut Jerusalemissa, sinun ei tarvitse enää itkeä. Totisesti Herra on sinulle armollinen, kun huudat apua. Heti kun Hän kuulee äänesi, Hän vastaa sinulle.” Jes. 30:18,19.
”Minä tunnen ajatukseni, joita minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra. Ne ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia – minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette minun luokseni ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua ja löydätte minut, kun etsitte minua kaikesta sydämestänne.” Jer. 29:11-13.

Palaaminen merkitsee aina paluuta takaisin Jumalan alkuperäissunnitelmaan
ja irrottautumaan Paholaisen valtapiiristä, jossa ihmiskunta elää. ”Me tiedämme, että olemme Jumalasta, mutta koko maailma on Pahan vallassa.” 1 Joh. 5:19. Efes. 2:1-3. Apt. 2:40.

”Herran enkeli tuli Gilgalista ylös Bookimiin ja sanoi: ”Minä johdatin teidät Egyptistä ja toin teidät maahan, jonka olin valalla vannoen luvannut teidän isillenne. Minä sanoin: ’Minä en koskaan riko teidän kanssanne tekemääni liittoa. Älkää te puolestanne tehkö liittoa tämän maan asukkaiden kanssa, vaan hajottakaa heidän alttarinsa.’ Mutta te ette ole olleet kuuliaisia minun äänelleni. Mitä olettekaan tehneet!” Tuom. 2:1,2.
Liittosuhde synnin maailmaan pitää katkaista. ”Antakaa pelastaa itsenne tästä kierosta sukupolvesta.” Apt. 2:40.

”Myös kaikki pappien johtomiehet ja kansa harjoittivat yhä enemmän uskottomuutta jäljittelemällä kaikkia muiden kansojen iljettävyyksiä. Näin he saastuttivat Herran temppelin, jonka Hän oli pyhittänyt Jerusalemissa. Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti jo varhain ja aina uudestaan heille varoituksia sanansaattajiensa kautta, sillä Hän sääli kansaansa ja asumustaan. Mutta he ivasivat Jumalan sanansaattajia, halveksivat Hänen sanaansa ja pilkkasivat Hänen profeettojaan, kunnes Herran viha Hänen kansaansa kohtaan oli kasvanut niin, ettei parannuskeinoa enää ollut.” 2 Aikak. 36:14-16. Lopulta rangaistus seurasi siis ilman muutoksen mahdollisuutta. Rangaistuksena oli karkoitus seitsemäksikymmeneksi vuodeksi Baabelin orjuuteen, kauas omasta maasta.

Profeetta Jeremia ennusti: ”Koko tästä alueesta tulee raunioitunut ja autio, ja nämä kansat joutuvat palvelemaan Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.” Jer. 25:11. Dan. 9. Jumalan kansa oli joutunut aiemminkin diasporaan, mm. Egyptin orjuuteen neljäksisadaksi vuodeksi. 1 Moos. 15:12-18. 2 Moos. 2:23-25. Gal. 3:17. ym.

Seitsemänkymmenen vuoden Baabelissa olemisen jälkeen Jumalan hyvyys veti taas kansaa parannukseen (500 luvulla eKr.). Jumala herätti Kooreksen, joka antoi juutalaisille luvan palata isiensä maalle. Esra 1:1-4. Jesaja 44:28. 45:1-13. Niin Jumalan kansa palasi takaisin ja alkoi rakentaa raunioitunutta Jerusalemia ja sen sortunutta muuria. Haggai 1.

”Taivaan Jumala on antava meille menestystä, ja me, Hänen palvelijansa, nousemme ja rakennamme.” Neh- 2:20. – Näin meidänkin sopii todeta. Voimme myös vastata toiminnastamme kyseleville samoin kuin Esran aikana: ”Me olemme taivaan ja maan Jumalan palvelijoita, ja me rakennamme uudestaan temppeliä, joka oli rakennettu jo monta vuotta sitten. Suuri Israelin kuningas rakensi sitä ja sai sen valmiiksi. Mutta meidän isämme vihoittivat taivaan Jumalan, ja siksi Hän antoi heidät kaldealaisen Nebukadnessarin, Babylonian kuninkaan, käsiin. Nebukadnessar hävitti temppelin ja vei kansan pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan.” Esra 5:11,12.

”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? Jos joku turmelee Jumalan temppelin, Jumala turmelee hänet, sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette.” 1 Kor. 3:16,17.

– Maasta karkoituksen määräajat olivat siis ensin 400. vuodeksi Egyptiin, sitten 70. vuodeksi Baabeliin.
Vuonna 70 jKr. juutalaiskansa joutui diasporaan tuntemattomaksi ajaksi, siihen asti, kunnes pakanuudesta kääntyneiden määrä on tullut täyteen. ”… paatumus on kohdannut osaa Israelista, ja se kestää, kunnes täysi määrä pakanoita on tullut sisälle. Sitten koko Israel on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: ”Siionista on tuleva Pelastaja. Hän poistaa jumalattomuuden Jaakobista. Ja tämä on minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä.” Room. 11:25-27. –

UUSI LIITTO

Viimein Jumala teki uuden liiton, josta profeetat olivat ennustaneet, mm. Jeremia:
”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton. En tee sellaista liittoa kuin se, jonka tein heidän isiensä kanssa silloin, kun tartuin heidän käteensä viedäkseni heidät pois Egyptin maasta. Sen liiton he rikkoivat, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra.” Jer. 31:31,32. Uusi liitto on siis kokonaan uusi, ei vanhan liiton kaltainen. Hebr. 8:6-13.

Uusi liitto alkoi ristiltä: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän edestänne.” Luuk. 22:20. ”Minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejään.” Kun Hän sanoo ”uuden”, Hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi.” Hebr. 8:12,13. Näin tapahtui LOPULLINEN palaaminen Jumalan armon tielle. ”Tulkaa minun luokseni, kaikki … , niin minä annan teille levon.” Matt. 11:28-30. Hebr. 4.
”Meillä on siis rohkea luottamus siihen, että Jeesuksen veren kautta meillä on pääsy kaikkeinpyhimpään”, Jumalan läsnäoloon. Hebr. 10:19.
”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen (luopumukseen).” Gal. 5:1.

Jeesus on ainoa Pelastaja! Joh. 14:6. Ristin sijaisuhri puhdistaa kaikesta synnistä.

Uuteen liittoon synnytään uudestisyntymisen eli uskoon tulemisen kautta. Vanha synti-ihminen haudataan kasteen hautaan. Room. 6:4. Ja Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä. ”Me olemme kaiken tämän todistajia, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka Häntä tottelevat.” Apt. 5:32.
Näin saamme olla sisällä Jumalan armoliitossa ikuisesti, ”jos pysyt Hänen hyvyydessään..” Room. 11:22.
”Pysyköön teissä se, minkä olette kuulleet alusta asti. Jos teissä pysyy se, minkä olette kuulleet alusta asti, tekin pysytte Pojassa ja Isässä. Ja tämä on se lupaus, jonka Hän on meille antanut: iankaikkinen elämä.” 1 Joh. 2:24,25.

Ja lopuksi PISTE.

Pysymme Raamatun opetusten loppupisteen mallin mukaisessa kristinuskossa, apostolien ja profeettojen opetuksissa. Apt. 2:42. Emme ota uskonelämäämme vaikutteita loppupisteen jälkeen perustettujen uskontojen opetuksista.

”Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.” Ilm. 22:13.
”Minä todistan jokaiselle, joka kuulee tämän kirjan profetian sanat: Jos joku panee niihin jotakin lisää, panee Jumala hänen päälleen ne vitsaukset, jotka on kirjoitettu tähän kirjaan. Jos joku ottaa jotakin pois tämän profetian kirjan sanoista, ottaa Jumala häneltä pois sen osan, joka hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.” Ilm. 22:18,19.

Raamatun lopussa oleva piste tarkoittaa, että Jumalan tahdon mukainen kristinusko oli nyt valmis. Ja PISTE.
”ei yli sen, mikä on kirjoitettu.” 1 Kor. 4:6.

Weijo LIndroos

Yöllinen Sana taivaasta!

Heräsin yöllä (6.8.2018) kolmelta. Herran käsi oli päälläni. Olin taivaallisessa siunausvirrassa. ”Sinä juotat heitä suloisuutesi virrasta.” Psalmi 36:9.
Mieleni oli tunteiden kuohuttama ja ajatusmaailmani täynnä Pyhän
Hengen avaamaa sanomaa:

– Kristityt eivät ole vainonneet juutalaisia, vaan päinvastoin. Tämän tähden kristittyjen ei tule pyytää anteeksi juutalaisilta, vaan päinvastoin. Saamme vapautua kaikesta syyllisyydestä. Mutta nimikristillinen kirkko on aina ollut juutalaisvastainen. Se on sitä edelleen. Siksi uskossa olevien ei tule kuulua kirkkoihin. Oikea seurakunta ei ole ollut mukana kirkon vääryyksissä, sen sotimisissa ja vainotoimenpiteissä. Siksi Jumalan seurakunta ei ole vastuussa kirkon juutalaisiin kohdistamista vainoista. Kirkko on vainonnut juutalaisia samoin kuin meitä Jeesukseen uskovia. Kirkon historia on täynnä väkivaltaa, sotaa ja murhaa. Uskossa Jeesukseen olevien joukossa on ollut vain harvoja yksilöitä, jotka ovat harhautuneet vainoamaan juutalaisia. Mutta sellaiset eivät ole edustaneet Jumalan seurakuntaa.
Ja meidän kaikkien ihmisten on omalta kohdaltamme pyydettävä anteeksi syntejämme. Saamme silloin uskoa, että Jeesus on ristillä sijaisuhrillaan ansainnut armahduksen kaikille katuville ja nöyrtyville ihmisille, jotka ottavat vastaan Hänen armonsa. –

Aloin heti yöllä miettiä asiaa rukoillen Jumalan ja Hänen Sanansa edessä. Siinä meni aamuun asti. Tarkistin ajatukseni käyden läpi monia Raamatun kohtia. Raamattu kertoo seurakunnan alkuvaiheesta, miten kristityt veivät sanomaa Jeesuksesta ”kaikkeen maailmaan”. Juutalaiset nousivat heitä vastaan. Mm. Apt. 4:1-22. 5:17,18,33. 8:1-3. 13:50. 14:1-5, 19. 18:6. 21:27-31. Ym.
Seurakunta on kulkenut vainottuna koko historiansa ajan, sekä juutalaisten että kirkon taholta. Tämä on meidän osamme tässä ajassa. 2 Tim. 3:12. Mutta mikään vaino tai ahdistus ei voi erottaa meitä Kristuksen rakkaudesta. Room. 8:35. Joh. 16:33.
Olemme kaikesta huolimatta Israelin ystäviä. Emme siksi voi osallistua kirkon toimintaan. Niin tekemällä tunnustautuisimme heidän kanssaan juutalaisten vainoajiksi.
Tämä asia on nyt nostettava pöydälle ja selvitettävä.
Ensinnäkin juutalaisten on aika etsiä Jumalan armoa Jeesuksessa ja ristin veriuhrin ansiossa sekä ymmärtää oikea asemansa ja pyytää anteeksi kristittyjen vainoamista. Room. 3:23-25. Ilm. 3:9. Jumala antaa anteeksi nöyrtyneille ja katuville. ”Minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejään.” Hebr. 8:12. ”Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” 1 Joh. 1:9.
Jumalan seurakunta kutsuu jokaista juutalaista asettumaan armoistuimen eteen löytämään sielunsa pelastus ja korjaamaan suhteensa Jeesukseen. Hän on juutalaisten Messias ja ainoa Pelastaja!
Jokaisen on myös ymmärrettävä kokonaan nimikristillisen kirkon todellinen olemus, että se on antisemitistinen ja kaikilta osin epäraamatullinen harhasuuntaus. Tämän tähden oikeat kristityt eivät ole koskaan tahtoneet kuulua kirkkoon. Poikkeuksena ovat harvat eksyneet.
Kaikkien ihmisten, varsinkin juutalaisten, on opittava erottamaan toisistaan oikea seurakunta ja pimeä kirkkolaitos. Niiden sekoittaminen turmelee ihmisen. Mikään kirkko ei koskaan ole ollut Raamatun tarkoittama seurakunta. HUOM! Raamatullisessa uskossa Jeesukseen olevat ihmiset ovat ainoa oikea seurakunta. Apt. 2:38,41.
Kirkkoon kuuluvat ihmiset ovat tukemassa rahallisesti harhaopin ylläpitoa maksamalla kirkollisveronsa. Niin ei tule tehdä.

Ilmestyskirjan luvut 17 ja 18 puhuvat kansankirkoista suurena Babylonina, joka on ”maan porttojen ja kauhistusten äiti”. 17:5. Se on ”juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajien verestä” (17:6) eli se on suurin kristittyjen vainoaja. Lutherin kirja ”Juutalaisista ja heidän valheistaan” oli Hitlerin mielilukemista. Hän otti siitä lisäpainoksia ja sai näin aikaan natsi-Saksan toteuttaman holokaustin. Kirja on täynnä historian pahinta ja julminta vihapuhetta juutalaisia ja oikeita kristittyjä kohtaan. Siinä hän antoi määräyksiä juutalaisten tuhoamisesta sekä oikealla kasteella kastettujen hukuttamisesta. Näin seurakunta ja juutalaiset ovat olleet kirkollisten vainotoimenpiteitten johdosta kohtalonyhteydessä.

Uskonnolliset juutalaiset olivat seurakunnan alkuaikoina suuri uskovien vainoojaryhmä valtiovallan lisäksi. Raamattu opettaa sen näin:

– Stefanus sanoi juutalaisille:
”Ketä profeetoista teidän isänne eivät vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat Vanhurskaan tulemisesta. Hänen kavaltajiaan ja murhaajiaan teistä on nyt tullut.” Apt. 7:52. Eikö juutalaisten tulisi tunnustaa syntinsä ja pyytää anteeksi tekojaan?

– Jeesus oli juutalaisten vainoama:
Juutalaiset tekivät päätöksen, että tappavat Jeesuksen. Joh. 11:53. 12:9-11. Matt. 27:20-26. Niin he tekivätkin. Apt. 3:14,15. ”Muistakaa, mitä sanoin teille: ei palvelija ole herraansa suurempi. Jos he ovat vainonneet minua, he vainoavat teitäkin.” Joh. 8:15:20. Matt. 10:24,25.

– Paavali kirjoitti Tessalonikan kristityille:
”Teistä, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntien seuraajia, jotka ovat Juudeassa. Ovathan teidän omat maanmiehenne aiheuttaneet samoja kärsimyksiä teille kuin juutalaiset noille seurakunnille. Juutalaisethan tappoivat Herran Jeesuksen ja profeetat ja ovat vainonneet myös meitä eivätkä ole Jumalalle mieleen. He ovat kaikkia ihmisiä vastaan, kun estävät meitä puhumasta pakanoille heidän pelastumisekseen. Näin he yhä täyttävät syntiensä mittaa. Viha onkin saavuttanut heidät täyteen määräänsä asti.” 1 Tes: 2:14-16.

Evankelioimisen vastustaminen synnyttää Jumalan vihan aallon. Juutalaiset joutuivat kokemaan sen. Sitä jatkui lähes 2000 vuotta. Nyt tämän on aika päättyä! Näin sanoo Israelin Jumala! ”Palatkaa, te luopiolapset.” Jer. 3:14.
Jokainen, joka vastustaa Jeesusta ja evankeliumin eteen päin menemistä, on Paholaisen vaikutuspiirissä ja sen työtoveri. Jeesus totesi aikansa juutalaisille, jotka vastustivat Häntä: ”Te olette isästä Paholaisesta, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, eikä hän pysy totuudessa, koska hänessä ei ole totuutta. Kun hän valehtelee, hän puhuu omiaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.” Joh. 8:44. ”Varas (Paholainen) ei tule muuta kuin varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut tuomaan elämän ja yltäkylläisyyden.” Joh. 10:10. Jeesus ansaitsi Golgatan ristillä armon ja pelastuksen jokaiselle, joka ottaa Hänet vastaan. Joh. 1:11,12.

Me kutsumme ihmisiä ottamaan vastaan Jumalan armon Jeesuksessa! Jumalan työtovereina kutsumme pelastukseen juutalaisia samoin kuin pakanakirkkojenkin jäseniä. 2 Kor. 5:19 – 6:2. Kaikki uskonnot ovat lähetyskohteitamme!
”Sillä yksi ja sama on kaikkien Herra. Hän on rikas antaja kaikille, jotka huutavat Häntä avuksi. Sillä jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.” Room. 10:12,13. Jeesus on ainoa ”Tie, Totuus ja Elämä!” Joh. 14:6. ”Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua.” Apt. 4:12. Ja kun ihminen antaa elämänsä ylösnousseelle Jeesukselle, tulee hänen sydämeensä Pyhä Henki, joka johdattaa hänet raamatulliseen Israel-ystävyyteen, tahtomaan ja toimimaan juutalaisten pelastumiseksi. Korkein Israel-ystävyyden muoto on evankelioida juutalaisia.
Ja uskoon tultuaan juutalaiset ovat yhtä seurakunnan kanssa. Efes. 2:11-22.

Nyt on lopunaika.

Juutalaiset ovat palanneet isiensä maalle, Israeliin. Seuraava vaihe on heidän uudestaan armoon ottaminen.
Jeesus sanoo uskoon tulleille juutalaisille: ”Minä olen viinipuu, te olette oksat.” Joh. 15:5. Ja Raamattu sanoo meille kaikille: ”Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan ja Hänen hyvyyttään sinua kohtaan, jos pysyt Hänen hyvyydessään. Muuten sinutkin hakataan pois. Myös nuo toiset (juutalaiset) oksastetaan, elleivät he jää epäuskoonsa, sillä Jumala pystyy oksastamaan heidät uudelleen.” Room. 11:22,23, 25-27.
Jumalan lapsia ovat Jeesuksessa Kristuksessa olevat ihmiset.

Elämme nyt Jer. 31:31-34. ja Hesekiel 37. ajassa. Meneillään on siirtyminen viimeiseen vaiheeseen, jolloin Israel kansakuntana ottaa vastaan pelastuksen Jeesuksessa. ”Profetoi Hengestä. Ihmislapsi, profetoi ja sano Hengelle: Näin sanoo Herra, Herra: Tule, Henki, neljältä tuulelta ja puhalla näihin surmattuihin, että he heräisivät eloon.” Minä profetoin niin kuin hän oli minua käskenyt. Silloin surmattuihin tuli Henki; he heräsivät eloon ja nousivat jaloilleen. Heitä oli hyvin suuri joukko.” Hes. 37:9,10. Tämä profetia ajoittuu meidän aikaamme. ”Sen jälkeen israelilaiset kääntyvät ja etsivät Herraa, Jumalaansa, ja Daavidia, Kuningastaan (Jeesusta). Vavisten he lähestyvät Herraa ja Hänen hyvyyttään päivien lopulla.” Hoosea 3:5.
Seurakunnan tehtävä on nyt ”profetoida” tätä ja evankeloida meille rakkaita Aabrahamin jälkeläisiä, että heidän silmänsä aukenevat näkemään ristin veriuhrin armon, ja he ottavat vastaan Pyhän Hengen sydämiinsä. Jeesus sanoi juutalaisuudesta kristityksi kääntyneelle Paavalille: ”Minä pelastan sinut oman kansasi ja pakanoiden käsistä, joiden luo minä sinut lähetän avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan puoleen ja uskon kautta minuun saisivat synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.” Apt. 26:17,18.
”Heidän (juutalaisten) mielensä paatuivat, ja sama peite pysyy vielä tänäkin päivänä poistamatta vanhan liiton Kirjoituksia luettaessa, sillä vasta Kristuksessa se katoaa. Vielä tänäänkin peite on heidän sydämensä päällä Moosesta luettaessa, mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran puoleen, peite otetaan pois.” 2 Kor. 3:14-16. Jeesus avaa heidän sydämensä käsittämään Kirjoituksia. Luuk. 24:45
”Sitten koko Israel on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: ”Siionista on tuleva Pelastaja. Hän poistaa jumalattomuuden Jaakobista. Ja tämä on minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä.” Room. 11:25-27. Jeshua, on ainoa Pelastaja! ”Rangaistus oli Hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja Hänen haavojensa kautta meidät on parannettu.” Jes. 53:5.

Weijo Lindroos

Tarkennusta aiheeseen:
Tiedote juutalaisille