Vanha loppuu – uusi tulee tilalle. Näin se on täällä katoavaisuuden maassa. ”Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy ikuisesti.” Jes. 40:8. Vanhukset kuolevat ja uusia ihmisiä syntyy. Uskoon tuleminen on eräs muutoksen esimerkki: ”Jos siis joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!” 2 Kor. 5:17. ”Teidän tulee hylätä vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä seuratessaan petollisia himoja, uudistua hengeltänne ja mieleltänne ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu Jumalan kuvan mukaisesti totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.” Efes. 4:22-24. Alkaneena vuotena 2024 Jumala tahtoo auttaa suuret joukot ihmisiä sovintoon kanssaan. Sovinto Jumalan kanssa on ihmiselämän ihanin asia.
Vuosi 2024 on oleva tapahtumarikas vuosi. Hyvää ja pahaa on tulossa. Tämän kaikki tiedämme. Mutta tapahtumien mittakaavaa ja ajankohtia emme tiedä. Vain Jumala tietää. Monenlaista tapahtui vuonna 2023, jopa normaalia enemmän. Venäjä sotii edelleen tappaen ja tuhoten Ukrainassa. Ja 7. lokakuuta 2023 hyökkäsivät Hamasin terroristit Israeliin murhaten yli 1200 juutalaista. Raamatun mukaan ”näin täytyy tapahtua!” Matt. 24:6. Maanjäristyksiä on ollut paljon. Hirmumyrskyt ovat riehuneet. Islannin tulivuorenpurkaus on näyttänyt ihmiskunnalle, miten ohut ja hauras kerros maapallon päällä oleva kuori on tulimeren päällä. Tämä asuinplaneettamme on iso tulipallo, jonka päällä on vain ohut kuori. 2 Piet. 3:7-13. Tällaisella perustalla ihmiskunnan elämä on ilman Jeesusta. Tämän kaiken edessä on hyvä asettaa elämälle kestävä perustus. ”Muuta perustusta ei kukaan voi laskea sen lisäksi, mikä on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus.” 1 Kor. 3:11. Meillä uskossa Jeesukseen olevina se on niin. ”Nyt, kun te olette synnistä vapautettuja ja teistä on tullut Jumalan palvelijoita, teidän hedelmänne on pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä. Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Room. 6;:22,23. Syntimme on annettu anteeksi Jeesuksen sijaiskärsimyksen ja sovintoveren kautta. Näin tulimme sovintoon Hänen kanssaan. Nyt voimme täällä katoavaisuuden pahassa maailmassa katsella ihaillen kaikkia Jumalan suuria tekoja: ”Kun katselen sinun taivastasi, sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet asettanut paikoilleen, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen!” Ps. 8:4,5. Hyvän ohessa on ikävää katseltavaa ihmisten kärsimykset, julmuudet, sota, sairaudet yms. Mutta se todistaa, etteivät ihmiset ole sovinnossa Luojansa kanssa. Oletteko huomanneet, että aamu- ja iltaruskon väritkin ovat huomattavasti muuttuneet. Kukaan ei osaa sanoa, mistä se johtuu. Onko se hyvä vai huono, sitäkään ei tiedetä. Onkohan osittainen lopunajan merkki, josta Raamattu puhuu, että ”taivaitten voimat järkkyvät” ym. Matt. 24:29 Luuk. 21:11. Luonnon tasapaino on monin paikoin järkkynyt.
Hyvää on tapahtunut v. 2023. Ihmisiä on tullut uskoon ja kasteelle, nuoriakin. Tämä on tärkeintä. Ja kiitos Jumalalle, uskovat ovat päässeet eteen päin armon ja totuuden tiellä. Raamatun sana on auennut entistä enemmän. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on eronnut kirkosta. Ylistys Jumalalle! Jumalan suunnitelmat etenevät lisääntyvällä vauhdilla. Ja Israeliin on muuttanut suuri määrä juutalaisia eri puolilta maailmaa. Saamme odottaa sielläkin suurta heräämisen aikaa. Hes. 37:21,26. Jumala on kuullut rukouksemme. Jatkamme kiitoksen kanssa vuonna 2024.
HERÄÄMINEN Näemme alkavana vuotena monien lopunajan profetioiden toteutuvan. Mm. uskovien herääminen saatetaan loppuun. ”Silloin kaikki nuo neidot heräsivät ja panivat lamppunsa kuntoon.” Matt. 25:7. Lamppu merkitsee uskonelämää !!! Jeesuksen verellä ostettu seurakunta nousee ja alkaa toimia. Ilm. 1:5,6. 5:9,10. Pyhän Hengen tuomat muutosten tuulet alkavat puhaltaa. Halleluja! Pyhä Henki toimii. Tämä on myönteistä. Jeesuksen tulemuksen aika lähenee. Jumalan rakkaus syttyy monissa sydämissä. Se synnyttää raamatullista yhteyttä. Joh. 17:21-23. Lampunjalkoja asetetaan kuntoon ja lamppuja liitetään paikoilleen. Ilm. 1:11-20. Se on herätystä. Otammehan nyt siis vastaan kaikki Raamatun opetukset ja hylkäämme epäraamatulliset opit? Matt. 15:13. – Tämä on Jumalan tahto.
”Hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen vaan Hengen. Kirjain tuottaa kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.” 2 Kor. 3:6. Pyhä Henki sydämissämme tuo sisimpäämme kirkkauden maan ELÄMÄÄ, pyhää ja puhdasta totuuden rakkautta. Joh. 17:17. 2 Tess. 2:10-12. Hän kirkastaa meille Jeesusta ja ristintyötä sekä ikuista elämää. Joh. 16:13,14.
LÄHETYSKÄSKY Toteutamme Jumalan näkyä seurakunnasta. Sitä varten Hän on antanut meille kolmiosaisen lähetyskäskyn: 1. tehkää opetuslapsia 2.kastakaa opetuslapsiksi tulleita 3.opettakaa heitä pitämään Raamatun opetukset. Matt. 28:19,20. Mark. 16:15,16. Apt. 26:17,18. Näin teemme. Ja samalla autamme veljet ja sisaret irti epäraamatullisista kirkkokuntaopetuksista. Ilm. 18:4. ”Ne, jotka ottivat Pietarin sanat vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä. He pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä ( = seurakuntayhteys Ilm. 1:11-20), leivän murtamisessa ja rukouksissa.” Apt. 2:41,42. Seurakuntaan kuuluviksi luettiin alussa siis vain ”HE”, jotka olivat ottaneet vastaan pelastussanoman, ja jotka pysyivät ensimmäisten apostolien opetuksessa ( = Uusi testamentti), ja olivat ottaneet raamatullisen upotuskasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen. Apt. 10:48. Näin mekin toimimme. Kiitos Jumalalle! Tämä on Hänen näkynsä.
Saamme uudestisyntyneinä elää Pyhän Hengen johtamaa elämää joka päivä yhdessä Ylipaimenemme, Jeesuksen kanssa. Joh. 3:3-5. Voiko olla mitään parempaa! Vastaan, että EI VOI! Paitsi se vaihe, kun Jeesus tulee noutamaan seurakuntansa Kotiin Taivaaseen. 1 Tess. 4:13-18. 2 Tess. 2:1. Oi sitä mahtavaa armon ja totuuden päivää! – Tätä odottaessamme kokoamme yhteen eri uskonsuunnissa hajallaan olevaa seurakuntaa, Jumalan kansaa. ”Kootakseen yhteen hajallaan olevat jumalan lapset.” Joh. 11:52. ”On oleva yksi lauma ja yksi paimen.” Joh. 10:16.
Jatkamme tulevanakin vuonna alkuseurakunnan aloittamaa toimintaa. Tämä on Jumalan työn oikea suunta.
Nooalla oli kolme poikaa, Seem, Haam ja Jaafet. Vedenpaisumuksen jälkeen heidän jälkeläisensä hajaantuivat eri alueille. ”Niistä erkanivat maailman kansat vedenpaisumuksen jälkeen.” 1 Moos. 10:32. Haamin jälkeläisiä olivat mm. filistealaiset. Nuo ”filistelaispalestiinalaiset” ovat aina olleet Israelin vihollisia. He ovat valinneet terroristijärjestö Hamasin hoitamaan sotimistaan Israelia vastaan.
Israelin ei pidä hyväksyä vihamielisiä palestiinalaisia omille alueilleen. Se on vastoin Raamattua. Tämän todistaa historia jo noin 4000. vuoden ajalta Aabrahamista asti. Toimiva rauhan mahdollisuus on auttaa palestiinalaiset pois Gazasta ja Länsirannalta, eli Juudeasta ja Samariasta, sekä liittää nuo alueet virallisesti Israeliin. Ja ”ehkä” Israelin hallinnon alaisuuteen jäävät palestiinalaisetkin voisivat elää rauhallista elämää Gazassa ym. jos olisivat kuuliaisia Israelin lainsäädännölle. Se olisi ehkä mahdollista, jos he ottaisivat vastaan Jeesuksen Kristuksen syntiensä sovittajaksi ja elämänsä Herraksi. Rauhanruhtinas Jeesus on kaikkien ihmisten tie rauhaan. Ef. 2:11-22. Uskoon tulleiden palestiinalaisten sydämistä alkaisi silloin nousta rakkaus juutalaisia kohtaan. He siunaisivat Israelin valtiota ja kiittäisivät Israelin Jumalaa, että saavat asua pyhällä maalla, joka on annettu juutalaisille. – Tarkoitan tässä kirjoituksessa ”juutalaisilla” ja ”israelilaisilla” Jaakobin jälkeläisiä. – Gaza on osa Israelia joten sen hallinto- ja puolustus kuuluu ainoastaan Israelille! Ainoa ”YKSI” Jumala ilmoitti olevansa ”Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala”.
Toisen maailmansodan jälkeen ymmärrettiin, etteivät vihamieliset palestiinalaiset voi asua yhdessä juutalaisten kanssa samassa maassa. Siksi palestiinalaisille perustettiin vuonna 1946 oma valtio, Jordania. Kaikki eivät kuitenkaan suostuneet menemään sinne, vaan halusivat tuhota Aabrahamin jälkeläiset sekä ottaa heidän maansa itselleen. Sama tilanne jatkuu edelleen. Mutta suuret muutokset tulevat voimaan Lähi-Idän alueella. Jossain vaiheessa Jumala on johdattava kansalleen ne rajat, jotka Hän alun perin lupasi Aabrahamille. 1 Moos. 15:18-21. !!! Nyt lopunaikana Jumala itse vaikuttaa, että myös kaikki Hänen asettamansa lupausten ehdot täyttyvät: ”Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun lakieni mukaan, noudatatte minun säädöksiäni ja toimitte niiden mukaan. Silloin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne, ja te olette minun kansani ja Minä olen teidän Jumalanne ja minä pelastan teidät kaikista saastaisuuksistanne.” Hes. 36:27-29. Mutta tässä vaiheessa on paras ja oikea väliaikaisratkaisu auttaa palestiinalaiset Jordaniaan, pois Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille sekä hänen 12. pojalleen annetulta maa-alueelta Israelista. Myös muut arabimaat saisivat ottaa palestiinalaisia maahansa. Ja kaikki ns. palestiinalaisalueet pitää ensi tilassa liittää Israeliin ja sen hallinnon piiriin. Israelin jakaminen, ns. kahden valtion malliin, on antisemitistinen ratkaisu sodan ja terrorismin jatkumisen puolesta.. Sellaiseen pyrkiminen on Jumalan tuomion alaista toimintaa: ”.. minä käyn oikeutta niitä vastaan kansani ja perintöosani Israelin tähden, koska ne ovat hajottaneet kansani kansojen sekaan, jakaneet minun maani.” Jooel 4:2. RK. Gaza on joka tapauksessa osa Israelia eivätkä ns. palestiinalais-hamasilaiset kuulu sinne.
ISRAEL ON SIUNAUKSENA Jumala asetti Israelin siunaukseksi tai kiroukseksi kaikille kansoille: ”Minä siunaan ne, jotka siunaavat sinua, ja kiroan sen, joka kiroaa sinua, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki maailman sukukunnat.” 1 Moos. 12:3. Miten Aabrahamille lausuttu siunaus on levinnyt kaikkiin kansoihin? Se on levinnyt Aabrahamin hengellisen jälkeläisyyden kautta ”kaikkeen maailmaan” evankeliumin kautta. Mark. 16:15,16. Raamattu opettaa sen näin: ”Lupaukset siis lausuttiin Abrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: ”ja siemenille”, ikään kuin monesta, vaan niin kuin yhdestä: ”ja siemenellesi”, joka on Kristus.” Gal. 3:16. Jeesus on siis Aabrahamin Siemen. Tuo ”Siemen” on kasvanut, itänyt ja tuottanut satoa maailman pellossa. Aabrahamille annettu siunaus on kohdannut kaikkia uskoon tulleita kaikissa kansoissa. ”Jos te siis olette Kristuksen omia, te olette Abrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.” Gal. 3:29. Uskovien vanavedessä siunaus on levinnyt eri maiden yhteiskuntarakenteisiin. Me kaikki raamatullisessa uskossa Jeesukseen olevat olemme siis samassa Siemenessä, Jeesuksessa Kristuksessa, Aabrahamin liitossa, lupausten perillisiä. Gal. 3:16, 26-29. ME olemme pelastettujen joukko. Jeesus Kristus on kuninkaamme. Ja lopuksi Hän on oleva myös juutalaisten ja Israelin valtion Kuningas. Etuasemassa on Israel: Juutalaiset ensin, sitten me pakanuudesta kääntyneet. = Apt. 26:17,18. Efes. 2:11-22. Olemme uskoon tulleina ja raamatullisella upotuskasteella kastettuina myös ympärileikkauksen täyttymyksen liitossa: ”Hänessä (Jeesuksessa) teidät on myös ympärileikattu, ei käsin tehdyllä ympärileikkauksella vaan lihan ruumiin riisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella. Teidät on haudattu Hänen kanssaan kasteessa, ja siinä teidät on myös herätetty Hänen kanssaan uskon kautta..” Kol. 2:11,12. / ”Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus ole se, joka tapahtuu ulkonaisesti lihassa. Se on juutalainen, joka sisimmässään on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimen mukaan. Hän saa kiitoksen, ei ihmisiltä vaan Jumalalta.” Room. 2:28,29. ”Koska Raamattu näki edeltäpäin, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, se edeltäpäin julisti Abrahamille hyvän sanoman: sinussa tulevat siunatuiksi kaikki kansat. Niinpä ne, jotka pitäytyvät uskoon, siunataan yhdessä uskovan Abrahamin kanssa.” Gal. 3:8,9. Pelastus Jeesuksessa kuuluu samanarvoisena kaikkien kansojen ihmisille. ”Tässä ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi.” Gal. 3:28. ”Hän on meidän rauhamme. Hän teki nuo molemmat ihmisryhmät (juutalaiset ja pakanat) yhdeksi ja purki niitä erottavan vihollisuuden muurin.” Efes. 2:14. Jumalalla on YKSI KANSA, Israelin Messiaassa, Jeesuksessa olevat ihmiset. Ja meillä on yhteinen IKUINEN isänmaa, johon Jumalan pyhät jo vanhan liiton aikana suuntasivat. Ilm. 21:1. = ”Aabraham näet odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka suunnittelija ja rakentaja on Jumala.” Hebr. 11:10. Näin ymmärrämme, että kaikkien tärkeiden ajallisten lupausten lopullisena päämääränä on hengellinen täyttymys ikuisuudessa. Israelin ajalliset maa-alueet ovat siis sivuasia ikuisuuden rinnalla. ”Hänen lupauksensa mukaan ME odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.” 2 Piet. 3:13. Siellä (mutta myös jo tässä ajassa) meillä kaikilla uskoon tulleilla on yksi Kuningas, Jeesus Kristus. Hän on Jumalan Karitsa, joka otti pois maailman synnit. ”Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, paimentaa heitä ja johdattaa heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään.” Ilm. 7:17.
Pitkä tuskien taival. Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin sekä hänen kahdentoista poikansa muodostama Israel, Jumalan rakas kansa, on kulkenut pitkän ja mutkaisen diasporan tien. Egyptin orjuus n. 400 vuotta. Sitten Assyriaan ja Baabeliin joutuminen. Ja lukuisia kertoja ajautuminen synnin tähden naapurikansojensa orjuuttamaksi. Tuomarit, profeetat ja kuninkaat saivat yhä uudestaan palauttaa kansaa pois synnin teiltä ja Jumalan turvaan. – – Israelin kansan viimeinen kauhujen taival alkoi vuodesta 70 jKr. Se jatkui lähes 2000 vuotta. Mutta nyt on ympyrä sulkeutunut. Israelin valtio perustettiin uudestaan vuonna 1948. Oma luvattu maa on nyt avoinna kaikille maailman juutalaisille. Sinne Israelin Jumala kokoaa kansaansa. Siellä Hän vuodattaa lopullisen armon ja siunauksen kasteen kansansa päälle. ”Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukkaiden päälle minä vuodatan armon ja rukouksen hengen, ja he katsovat minuun (Jeesukseen), jonka ovat lävistäneet.” Sak. 12:10. ”Sinä päivänä Daavidin suvulla ja Jerusalemin asukkailla on oleva avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan.” Sak. 13:1. Ja sitten ristin veriuhrin armon vastaan ottaneet juutalaiset ovat taas oksia omassa öljypuussaan. Room. 11:23. / Joh. 15:5. Nyt odotamme aikaa, jolloin koko juutalaiskansa toteuttaa Jeesuksen ennustuksen: ”Sillä minä sanon teille: tästä lähtien te ette näe minua ennen kuin sanotte: ’Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimessä.” Matt. 23:39. Näin tulee tapahtumaan: Israel toivottaa Messiaansa Jeesuksen tervetulleeksi hallitsemaan ja johdattamaan koko Jaakobin heimoa. ”Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan israelilaiset pois kansojen keskeltä, minne he ovat joutuneetkin. Minä kokoan heidät kaikkialta ja tuon heidät omaan maahansa. Minä teen heistä yhden kansan siinä maassa, Israelin vuorilla, ja yksi kuningas hallitsee heitä kaikkia.” Hes. 37:21,22. Daavid-Kuningas on Jeesus! Joh. 10:16. / Efes. 2:11-22.
ISRAEL ON JUMALANOMA MAA, jonka Jumala antoi Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisille ikuisiksi ajoiksi. Israelille annetusta maa-alueesta ei saa antaa palestiinalaisille jalanleveyttäkään. Jos olisi alkujaan toteltu Jumalan sanaa ja karkotettu filistealaiset Israelista, ei olisi nykyistä ongelmaa. Egyptin 400 -vuotisesta orjuudesta tultaessa Jumala sanoi: ”Puhu israelilaisille: Kun olette kulkeneet Jordanin yli Kanaanin maahan, karkottakaa tieltänne kaikki maan asukkaat ja hävittäkää kaikki heidän jumalankuvansa ja valetut kuvansa ja tuhotkaa kaikki heidän uhrikukkulansa (= hävittäkää ja kieltäkää kaikki vieraat uskonnot Israelin alueelta) . Ottakaa maa haltuunne (!) ja asukaa siinä, sillä minä olen antanut teille tuon maan perinnöksi. … Mutta jos ette karkota maan asukkaita tieltänne, tulee niistä, jotka te jätätte jäljelle, okaita teidän silmiinne ja piikkejä kylkiinne, ja he ahdistavat teitä maassa, jossa asutte. Silloin minä teen teille sen, mitä aioin tehdä heille.” 4 Moos. 33:51-56. Näin on käynyt.
NYT ON AIKA TULLUT alkaa valmistella oikeiden rajojen ottamista käyttöön. Jumala antoi Aabrahamille alkujaan suuren maa-alueen, jota Israel ei vielä koskaan ole edes ajatellut ottaa omakseen: ”Sinä päivänä Herra teki Abramin kanssa liiton ja sanoi: ”Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan: Egyptin virrasta suureen virtaan, Eufratvirtaan, saakka: keeniläisten, kenissiläisten, kadmonilaisten, heettiläisten, perissiläisten, refalaisten, amorilaisten, kanaanilaisten, girgasilaisten ja jebusilaisten maan.” 1 Moos. 15:18-21. Miljoonat juutalaiset paluumuuttajat tarvitsevat nyt lopunaikana itselleen koko maansa. Kanaanilaisten maa pitää sisällään myös Gazan alueen, sekä myös Aabrahamin aikaisen Heetin suurvallan. Heetin suuravallan pääkaupunki oli Hattuša (Katso kartan vas. yläreunasta), nykyinen Turkin Boghazköi. Tämäkin alue siis annettiin Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisille. !!! Israelille kuuluu siis koko kartassa näkyvä Heetin suurvalta.
Israelin rajoja on muunneltu ajan saatossa kulloisenkin tilanteen ja TARPEIDEN MUKAISIKSI, mm. Egyptin orjuudesta palattaessa. Mutta 1 Moos. 15. luvun mainitsemat rajat ovat Jumalan antamat alkuperäiset Aabrahamin aikaiset rajat. En voi uskoa että Hän on muuttanut sanaansa tässä asiassa. Matt. 24:35. ”Ottakaa maa haltuunne!” Ja HUOM! Jesaja profetoi tähän tilanteeseen pätevän Jumalan lupauksen: ”Jokainen ase, joka valmistetaan sinun varallesi, on tehoton.” Jes. 54:17. Mutta Googin sota kyllä alkaa viimeistään näiden alueiden liittämisestä Israeliin.
Rakkaat Israelin kansalaiset! Hes. 36-39 lukujen mukaan nyt on aika ottaa vastaan Israelin Messias, Jeesus Kristus, Jeshua Hamashia. Joh. 1:11-13. Hän on Jumalan Karitsa, joka otti pois meidän syntimme. Jes. 53:5. Hän on Israelin luvattu Daavid-Kuningas (Hes. 37:21-25), joka johdattaa kaiken hyväksi. Danielin profetoima ikuinen valtakunta perustettiin ristillä kaikkia juutalaisia varten. Dan. 2:44. Sen kuningaskunnan perustaja ja Kuningas on Jeesus Kristus! Ilm. 1:5,6. sekä 5:9,10. Vielä uudestaan: ”Te kaikki olette uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeutuneet Kristukseen. Tässä ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. Jos te siis olette Kristuksen omia, teolette Abrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.” Gal. 3:26-29. Room. 11:17-27.
Katso video alta, ja lue ensin sen saatesanat: Jumalan ja Israelin välinen avioliitto. ”Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.” Efes. 5: 32. Kiitetty olkoon Jeesus, Israelin Messias. Videossa on ensin miehen ja naisen välisestä avioliitosta alkava opetus, joka etenee Israelin liittoon Jumalan kanssa. Sen päätepiste on Jeesuksen Kristuksen vastaan ottaneet juutalaiset, Israelin jäännös, jotka oli kihlattu Jumalalle ja Karitsalle. = Karitsan morsian, joka on lopussa oleva Siionin vuorelle ja Jerusalemille annettujen kaikkien Jumalan lupausten perillinen. !!! Aabrahamin jälkeläiset, Israel, oman Messiaansa Jeesuksen Kristuksen vastaan ottaneet juutalaiset, johon joukkoon me pakanatkin olemme saaneet tulla Jeesuksessa Kristuksessa, on lopussa Karitsan vaimo. Ilm. 21:9. Alkumme on Aabrahamissa. 1 Moos. 12:1-3. Ja tullessamme uskoon siirryimme hänen perillisikseen: ”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeutuneet Kristukseen. Tässä ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. Jos te siis olette Kristuksen omia, te olette Abrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.” Gal. 3:27-29. Olemme YKSI JUMALAN KANSA, jossa on toteutunut Jeesuksen opetus: ”On oleva yksi lauma ja yksi Paimen.” Joh. 10:16. Tämä on SUURI asiakokonaisuus.
Luopumus apostolisesta uskosta alkoi apostolien kuoleman jälkeen noin vuonna 100 jKr. Silloin Pyhän Hengen vaikuttama elävä usko alkoi vähitellen vaihtua maalliseksi uskonnoksi. 2 Tessal. 2. luvussa mainittu ”estävä tekijä” poistui. Se ei siis ole enää edessä päin oleva ennustus. !!! Laittomuus (= Jumalan Sanasta luopuminen) pääsi valtaan. Siitä siis alkoi suuri eksytys ja luopumus, kristillisen seurakunnan hajottaminen erilaisiksi puolueiksi. ”Laittomuuden ihminen” sai tilaa astua historian näyttämölle. Antikristillistä eksytystoimintaa estävät tekijät poistuivat. Se ei voinut tapahtua apostolien elinaikana, koska niin sanotut ”pylväskristityt” pitivät yllä oikeaa opetusta ja järjestystä. ”… joita pidettiin pylväinä.” Gal. 2:9. Heidän läsnäolonsa ja opetuksensa esti opin vääristämisen ja ihmisten korottamisen toistensa yläpuolelle. Gal. 1:8,9. ja 2:4,5,9. Ilm. 3:12. Matt.16:18. Tosin uskosta luopuneita (1 Tim. 4:1-6) ja apostolisen opetuksen vastustajia, antikristuksia, ilmaantui jo alkuseurakunnan aikana. ”Lapset, nyt on viimeinen aika. Te olette kuulleet, että Antikristus on tulossa, ja niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut. Siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika. Meidän keskuudestamme he ovat lähteneet, mutta he eivät kuuluneet meihin. Jos he olisivat todella kuuluneet meihin, he olisivat pysyneet joukossamme. Mutta pitihän käydä ilmi, etteivät kaikki ole yhtä meidän kanssamme.”1 Joh. 2:18,19. ”Meidän keskuudestamme lähteneet” tarkoittaa siis, että antikristukset ovat lähteneet kristinuskon pohjalta. He ovat harhautuneet irti aidosta kristinuskosta. Tämän asian edessä voimme sulkea pois esim. sellaiset väitteet, että Muhammed, Hitler tai joku muu maallinen hallitsija voisi olla antikristus.
Jumalan temppeli Mainitessaan uuden liiton temppelin, Paavali tarkoittaa sillä aina Jumalan seurakuntaa. ”Vai ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli…” 1 Kor. 3:16,17; 6:19. Hebr. 3:6. ”Mehän olemme elävän Jumalan temppeli!” 2 Kor. 6:16. Jos tätä ei ymmärretä, ei 2 Tess. 2. luvun opetusta antikristuksesta voida käsittää oikein. Jeesus opetti sen näin: ”Hajottakaa maahan tämä temppeli (näkyvä Salomon temppeli), niin minä pystytän sen kolmessa päivässä… Mutta Hän puhui ruumiinsa temppelistä.”Joh. 2:19-22. Näin tapahtui. Jeesus kärsi ja kuoli ristillä, mutta nousi ylös kolmantena päivänä. Näin Hän perusti ristillä uuden liiton seurakunnan, Kristuksen ruumiin, kolmessa päivässä. Esirippu repesi ja tie kaikkeinpyhimpään aukesi. Matt. 27:51. / Hebr. 10:19 ”Te (uskoon tulleet ja upotuskasteella kastetut) olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne Hänen jäseniänsä.” 1 Kor. 12:27. / Apt. 18:8. Apt. 17:24. 1 Kor. 3:11. ym. Seurakunta-asian oikein ymmärtäminen avaa meille 2 Tessal. 2. luvun sanoman: Uuden liiton temppeli on elävistä kivistä rakentuva Jumalan seurakunta: ”Rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi…” 1 Piet. 2:5. Efes. 2:19-22. ”Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaiken, mitä siinä on, Hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsin tehdyissä temppeleissä.” Apt. 17:24. Uuden liiton temppeli olemme siis me raamatullisessa uskossa Jeesukseen olevat ihmiset. Alkuajan opetuksesta sivuun meneminen on siirtymistä antikristillisen hengen vaikutuspiiriin ja suureen eksytykseen sekä samalla irti uuden liiton opettamasta seurakuntamallista, Jumalan temppelistä. 1 Kor. 1:2. 1 Tess. 2:14. ym. Raamattu antaa meille ehdottoman ohjeen: ”Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä.” 1 Joh. 2:24. ”Seuratkaa heidän uskoaan.” Hebr. 13:7. Tämä on tärkeää nyt lopunajan oppihajaannuksen aikana. ”Ei yli sen, mikä on kirjoitettu (MIKSI?), ettette mahtaillen asettuisi kuka kenenkin puolelle toista vastaan.” 1 Kor. 4:6. Miten tärkeää onkaan juurtua Jeesukseen ja Raamatun opetuksiin ja irrottautua ihmisopeista: ”Niin kuin siis olette ottaneet vastaan Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa Hänessä. Juurtukaa Häneen, rakentukaa Hänessä ja vahvistukaa uskossa, niin kuin teille on opetettu. Olkoon kiitoksenne ylitsevuotava.” Kol. 2:6.7. JOHANNEKSEN PROFETIA (1 Joh. 2:18,19) ajoittuu meidän aikaamme asti. ”Maailmaan on lähtenyt monia eksyttäjiä, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, lihaan tulleeksi. Sellainen on antikristus, eksyttäjä.” 2 Joh. 7. Antikristus ei siis ole ainoastaan yksi lopunaikana ilmestyvä ”suuri” eksyttäjä, vaan niitä on ollut historian aikana suuret joukot. Ne kaikki ovat eksyneitä eksyttäjiä, paaveja, piispoja, kardinaaleja, pappeja yms. sokeita sokeiden taluttajia. He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja näin luopuneet raamatullisesta kristinuskosta. ”He ovat napisijoita, kohtalonsa nurkujia, jotka elävät himojensa mukaan. Heidän suunsa puhuu mahtavia, ja he mielistelevät ihmisiä oman etunsa tähden. Mutta te, rakkaani, muistakaa ne sanat, jotka Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat ennalta puhuneet. Hehän sanoivat teille, että viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka elävät jumalattomien himojensa mukaan. Juuri nämä saavat aikaan hajaannusta. He ovat sielullisia, Henkeä heillä ei ole.” Juuda / 16-19. Hajaannus tarkoittaa ristillä perustetun (Joh. 2:19-22) seurakunnan, Kristuksen ruumiin jakamista eri uskonsuunniksi. Nuo kaikki ovat siis antikristillisiä eksytyslaitoksia, joita he sanovat seurakunniksi. ”.. jotka eivät laumaa (seurakuntaa) säästä.” Apt. 20:29. Joh. 10:16.
Jokainen paavi on ollut ja on antikristus Paavius alkoi kirkossa, joka on apostolisesta uskosta luopumisen pohjalle perustettu antikristillinen laitos. Se alkoi ihmisten korottamisesta. Noiden luopiokristittyjen keskeltä nousivat ensin vanhimpien johtajat, pastorit, piispat ja sitten viimein paavit. Paavi on korottanut itsensä kaiken jumalisuuden yläpuolelle. Dan. 7:15-27. ”.. laittomuuden ihminen, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai palvottavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin (= seurakuntaan) ja julistaa olevansa Jumala.” 2 Tess.2:3,4. Näin hän teki julistaessaan itsensä koko kristikunnan pääksi ja Kristuksen erehtymättömäksi sijaishallitsijaksi. = vastakristus. Historia osoittaa, että tuo luopiokristillisyyden pahin ilmentymä, katolinen kirkko, nousi lähes koko maailman valtiaaksi, jota kaikki maailman kuninkaatkin kumarsivat. Kuninkaiden avulla se nousi maailman suurimmaksi uskonnoksi. Ilm. 17. Historiasta ei löydy paavin lisäksi muuta henkilöä, johon sopisivat kaikki Raamatun opetukset antikristuksesta. Paavi on antikristus, joka on taas lisäämässä entistä valtaansa. Merkkejä siitä on jo näkyvissä. Jotkut Euroopan hallitsijat ovatkin jo haikailleet muinaisen Rooman valtakunnan palauttamista. Ehkä sille pitää seuraavaksi asettaa myös entinen hallitsija.
Raamattu sanoo paavista: ”Tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen sen tähden, etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidakseen pelastua. Ja sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.” 2 Tessal. 2:9-12. Ja Room. 16:17-18 selittää mm. mitä ”valheen kaikella voimalla” tuleminen mm. merkitsee: ”Mutta minä kehotan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä. Sillä sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta, vaan omaa vatsaansa, ja he pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet.” Mutta seurakunnan ei tule kuunnella kirkkoon kuuluvia opettajia, vaan pysyä samassa uskossa ensimmäisten apostolien kanssa: ”Kehotan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, että te kaikki olisitte yksimielisiä puheissanne ja ettei teidän keskuudessanne olisi hajaannusta vaan että olisitte täysin yhtä ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.” 1 Kor. 1:10. 1 Kor. 15:1-4. Raamattu siis varoittaa meitä seuraamasta itsensä korottajia, esim. kirkon ”virkapappeuden” hyväksyviä ihmisiä: ”Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa (valkoisissa papinkauluksissa), mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.” Matt. 7:15-23. Mutta pitää myös muistaa, että samoin kuin paimenissa on susia, on niitä myös laumassa. 2 Kor. 11:4,13-15. / Apt. 20:29,30.
Jeesus tuhoaa antikristuksen Hän on taivaan ja maan Herra ”läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika.” Hebr. 4:14. Hän on oman seurakuntansa ainoa Herra, YLIPAIMEN! Hän tulee pian noutamaan omansa kotiin. Kiitos Jumalalle! ”Aamen. Tule Herra Jeesus!” Luopumuksen antikristillinen aika päättyy Jeesuksen takaisin tuloon. Silloin Hän tuhoaa lopunajan viimeisen paavin, pääantikristuksen. ”…jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa kirkkaudella.”2 Tess. 2:8. Meidän ylös tempaamiseemme sisältyy siis antikristuksen tuhoaminen. Sen jälkeen antikristusta ei enää koskaan ole. Emme siis odota antikristuksen tuloa, vaan Jeesusta, joka tuhoaa Vatikaanin valtaistuimella istuvan laittomuuden ihmisen. !!! Jos joku opettaa, ettei antikristus ole vielä tullut, tarkoittaa se, että nyt pitää odottaa hänen tulemustaan. Mutta 2 Tess. 2:8 on vastaansanomaton opetus. Me odotamme Jeesusta, joka tulee yhden ainoan kerran noutamaan yhden seurakunnan tykönsä. 2 Tess.2:1. Filip. 3:20,21. Se on tuo suuri ja julkinen tapahtuma. Ilm. 1:7. Apt. 2:20.
Paavin julistautuessa kristikunnan korkeimmaksi auktoriteetiksi hän otti itselleen sen paikan, joka kuuluu ainoastaan Herralle Jeesukselle Kristukselle. ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.” 1 Tim. 2:5. Ainoastaan Jeesus on oman seurakuntansa korkein auktoriteetti. Ja Hän on nyt lopunaikana asettava omaan seurakuntaansa paikkakunnittain yhden vanhimmiston (Tiit. 1:5), jonka yläpuolella ei ole muita virkanimityksiä. ”Taivaan oli määrä ottaa Hänet luokseen niihin aikoihin asti, jolloin kaikki asetetaan kohdalleen.” Apt. 3:21. Nyt on tämä aika.
Nykyinen Israelin kansa ja valtio ei vielä ole se Raamatussa mainittu yksi lauma, synnistä pelastettujen kansa, jolla on yksi Paimen? Joh. 10:16. Se ei ole se lopunajan ”jalo öljypuu”, josta Raamattu kertoo. Room. 11:17-27. Mutta koko totuus on huomattavasti laajempi. Nykyinen Israel on kyllä Raamatunlupaustenlopullisen täyttymyksen jälkeen oleva taas sisällä pelastettujen, pyhitettyjen joukossa, Jumalan seurakunnassa. – Apt. 26:17,18. – Siinä vaiheessa Israelin kansa on taas oikeina oksina jalossa öljypuussaan. Mutta nyt heidät on taitettu pois asemastaan. Room. 11:17-24. Jeesus ennusti tämän ikävän asian juutalaisille noin v. 30 jKr.:”Minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tuottaa sen hedelmiä.” Matt. 21:43. Se tapahtui, koska juutalaiset hylkäsivät Messiaansa. Sen tähden heidät ajettiin maanpakoon, diasporaan, kaikkien kansojen keskuuteen. Hajaannuksen aika alkoi vuodesta 70 jKr. kunnes muutamassa kymmenessä vuodessa koko Israelin kansa oli ajettu pois maastaan. Isien maalle jäi vain muutamia yksilöitä. Jumala ei kuitenkaan ole koskaan hylännyt kansaansa ja Aabrahamille antamiaan lupauksia ikuisesta liitostaan Israelin kanssa (1 Moos. 12:1-3 / 17:7,8.), vaan Jeesuksen Kristuksen vastaan ottaneet juutalaiset olivat ja ovat edelleen jatkumo Israelille, jonka Jumala valitsi liittoonsa Aabrahamissa !!! He olivat silloin ”jäännös armon valinnan mukaan”. Room. 11:5. Siihen armoliittoon tulivat myöhemmin sisälle pakanatkin. Mekin saimme tulla samaan pelastettujen joukkoon ottaessamme vastaan Israelin Messiaan, Jeesuksen! Olemme samassa puussa heidän kanssaan. Joh. 15. Nykyinen Israelin valtio, kansa ja maa-alue (1 Moos. 15:18-21 !!!) sekä tuleva Kuningas (Hes. 37:22,24) odottavat nyt lopunaikana tapahtuvaa siirtymistään takaisin omaan asemaansa Jumalan suunnitelmassa. Jo tässä vaiheessa juutalaiskansa on Jumalan johdatuksessa matkalla lopulliseen systeemiin pelastettujen kansana. Se tapahtuu. Sen vaiheen kehitys alkoi jo Israelin itsenäistyttyä 14.5.1948. Noin kahdentuhannen vuoden hajaannus on päättynyt. Mutta … hajaannuksen aikanakin Israel on kansakuntana ollut Raamatun lupausten varassa valtiollisesti, sekä maa-alueineen, jotka Jumala lupasi heille pysyväksi kotimaaksi. – On ymmärrettävä, että lupaus sielunpelastuksesta ja maa-alueesta ovat kaksi eri asiaa.
VASTUSTAJIA ON AINA OLLUT Alkuseurakunnan aikana tietämättömät juutalaiset vastustivat sanomaa Jeesuksesta. He eivät olleet Jumalan johdatuksessa, vaan Aabrahamin lapseudesta luopuneita, koska nousivat vastustamaan ja häpäisemään omaa Messiastaan:”He vastasivat Jeesukselle: ”Abraham on meidän isämme.” Jeesus sanoi heille: ”Jos te olisitte Abrahamin lapsia, te tekisitte Abrahamin tekoja. Nyt te kuitenkin haluatte tappaa minut, miehen, joka on puhunut teille totuuden, sen, minkä on Jumalalta kuullut. Niin ei Abraham tehnyt. Te teette isänne tekoja.” He sanoivat hänelle: ”Me emme ole haureudesta syntyneitä, meillä on yksi Isä: Jumala.” Jeesus sanoi heille: ”Jos Jumala olisi teidän Isänne, te rakastaisitte minua, sillä Jumalasta minä olen lähtenyt ja tänne tullut. En minä ole tullut omasta aloitteestani, vaan Hän on minut lähettänyt. Miksi te ette ymmärrä minun puhettani? Siksi, että te ette siedä kuulla minun sanaani. Te olette isästä Paholaisesta, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, eikä hän pysy totuudessa, koska hänessä ei ole totuutta. Kun hän valehtelee, hän puhuu omiaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.” Joh. 8:39-44. Silloin he vetivät päällensä Jumalan tuomiot. Matt. 27:20-26. Jos joku vastustaa Israelin Messiasta Jeesusta ja juutalaisten evankeliointia, on sellainen koko ihmiskunnan vihollinen. Näin Jumalan Henki ilmoitti jo noin 20 vuotta ristintyön jälkeen: ”Juutalaisethan tappoivat Herran Jeesuksen ja profeetat ja ovat vainonneet myös meitä eivätkä ole Jumalalle mieleen. He ovat kaikkia ihmisiä vastaan, kun estävät meitä puhumasta pakanoille heidän pelastumisekseen. Näin he yhä täyttävät syntiensä mittaa.” 1 Tess. 2:15,16. Missä tahansa joku vastustaa evankelioimistyötä, on siinä kyseessä sielunvihollisen henkivaikutus.
Lopunajan jäännös tulee liittymään takaisin omaan öljypuuhunsa. Meille pakanuudesta kääntyneille, jotka olemme uskoon tulossa liitetyt Israelin öljypuuhun juutalaisten uskoon tulleiden kanssa, ”oikeaan Israeliin” (Room. 2:28,29. Gal. 6:16) on kirjoitettu: ”Jos sinut on leikattu luonnonvaraisesta öljypuusta ja vastoin luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin luonnolliset oksat oksastetaan omaan öljypuuhunsa!” Room. 11:24. Mutta Jeesus sanoo: ” Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.” Joh. 14:6. Israelin kansa yksilöihmisinä on siis pelastuksen ulkopuolella kunnes ottavat vastaan Messiaansa (Joh. 1:11,12.) ja syntyvät uudesti ”ylhäältä”, Pyhästä Hengestä. Joh,. 3:3-5. Me toivomme ja odotamme, että heidät jo pian liitetään takaisin omaan öljypuuhunsa, jossa virtaa pyhä Elämä. – Vain Taivaasta syntyneet ihmiset ovat Jumalan lapsia. Siihen ei vaikuta kansalaisuus. ”Te kaikki olette uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeutuneet Kristukseen. Tässä ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. Jos te siis olette Kristuksen omia, te olette Abrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.” Gal. 3:26-29. ”Ennen te (me pakanuudesta kääntyneet) olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta …. Hän teki nuo molemmat ihmisryhmät (juutalaiset ja pakanat) yhdeksi..”Efes. 2:11-22. Ristintyö yhdistää! Myös Uuden testamentin Jaakob yhdisti mielessään Israelin 12 sukukuntaa seurakunnaksi kirjoittaessaan kaikille uskoon tulleille:”Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, tervehtii kahtatoista hajaannuksessa asuvaa heimoa.” Jaak. 1:1. Siihen joukkoon me kuulumme! ”Yksi lauma ja yksi Paimen!” Joh. 10:16. Emme tunnustaudu Roomasta, Amerikasta tai Saksasta alkaneisiin uskontoihin. Vain Israelista, Golgatan ristiltä alkanut kristinusko on meidän seurakuntamme. Juutalaiset uskoon tulleet yhdessä pakanuudesta HEIDÄN JOUKKOONSA liittyneiden kanssa olivat silloin ja ovat edelleen oikea Israel, Jumalan seurakunta (Gal. 6:16), YKSI Jeesuksen verellä ostettu kuningaskunta. Ilm. 1:5,6. ja 1 Piet. 1:23/ 2:9,10. Liittyessämme Jeesukseen Kristukseen liityimme samaan seurakuntaan ensimmäisten uuden liiton uskovien kanssa! Eikä tähän pidä sekoittaa kirkkokuntia. Kirkkolaitos perustettiin satoja vuosia seurakunnan syntymisen jälkeen. Se ei ole ”uusi Israel” kuten heidän korvausteologiansa opettaa. Ilm. 18:4. Meidän uskossa olevien kuulumista Israelin 12. sukukunnan seurakuntaan, Aabrahamin jälkeläisiin, tulee muistuttaa rukouksissa Herran edessä: ”Mennessään pyhäkköön Aaronin tulee kantaa Israelin poikien nimiä rintakilvessä sydämensä päällä, ainaisena muistutuksena heistä Herran edessä.” 2 Moos. 28:29. Näin meidänkin tulee siis tehdä tiedostaessamme asemamme oikeiden oksien joukossa. Kaikki Jeesuksesta irti olevat ihmiset ovat irti ”jalosta öljypuusta”. Ja kaikki Jeesukseen liittyneet ihmiset ovat oksia ”jalossa öljypuussa”. Tämä on sama käsite, jonka Jeesus opetti Joh. 15. luvussa: ”Minä olen viinipuu, te olette oksat.” Tämän Hän sanoi juutalaisille opetuslapsilleen. Samaa tarkoittava vertauskohde on ”viikunapuu”, jonka viheriöiminen tarkoittaa lopulta Israelin palaamista omaan asemaansa. Matt. 24:32-34. / Hes. 37.21-28. Lopulta siis ”koko Israel on pelastuva”. Room. 11:25-27. Pelastuminen tarkoittaa uskoon tulemista eli Jeesuksen Kristuksen vastaan ottamista syntien sovittajaksi ja elämän Herraksi. Mutta se voi tapahtua vain yksilöittäin. ”Minä olen ovi. Kuka ikinä tulee sisälle minun kauttani, hän pelastuu. Hän käy sisälle ja ulos ja löytää laitumen” (”laidun” = ristillä perustettu Israelin seurakunta). Joh. 10:9. Ps. 23. Jeesus totesi 2000 vuotta sitten, että lopunaikana tapahtuu juutalaisten joukkokääntyminen. Se ajatus sisältyy tähän profetiaan: ”Tästä lähtien te ette näe minua ennen kuin sanotte: ’Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimessä!” Matt. 23:39.
Jumalalla on YKSI AINOA pelastettujen kansa. Jeesus sanoi: ”On oleva yksi lauma ja yksi paimen.” Joh. 10:16. Mikä tämä yksi Jumalan kansa siis on? Se olemme ME, juutalaiset ja pakanat, ”kaikista kansanheimoista, sukukunnista, kansakunnista ja kielistä” (Ilm. 7:4-10) koostuva uskoon tulleiden joukko, Jeesuksen verellä ostetut ihmiset, juutalaiset ensin, sitten myös me pakanat. Meidät kaikki on lunastettu ”Kristuksen, kuin virheettömän ja tahrattoman Karitsan, kalliilla verellä.” 1 Piet. 1:19. Tähän joukkoon tulemalla pois taitetut juutalaisetkin tulevat liitetyksi Israelin jaloon öljypuuhun, samoin kuin me tulimme liitetyksi juutalaisista koostuviin alkuajan kristittyihin eli Golgatan ristillä perustettuun Jumalan seurakuntaan: Ensin heitä oli noin 120. Apt. 1:15. Sitten tuli uskoon n. 3000, jotka kaikki kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen. Apt. 2:38,41. Ja kohta lukumäärä oli n. 5000. Apt,. 4:4. ”Ja yhä enemmän tuli niitä, jotka uskovat Herraan, miehiä ja naisia, suuret joukot!” Apt. 5:14. NÄMÄ KAIKKI OLIVAT JUUTALAISIA.”Veli, sinä näet, että juutalaisia on tullut uskoon kymmenintuhansin …” Apt. 20:21. HE, juutalaiset uskoon tulleet, olivat Israelin jäännös. Room. 9:6,7,8,27. Paavali totesi heistä:”Samoin on tänäkin aikana olemassa jäännös.” Room. 11:5. Ja Johannes esitti näille alkuajan kristityille (Apt. 11:26) toivomuksen pysyä alkuperäisessä seurakuntatoiminnassa: ”Katsokaa ettette menetä sitä, minkä me olemme työllämme saaneet aikaan..” 2 Joh. 8. ja 1 Joh. 2:24. 4:6. Myöhemmin juutalaisten pelastettujen joukkoon alkoi siis tulla myös pakanoita. Apt. 10. Lopulta pakanuudesta kääntyneitä oli enemmän kuin juutalaisia. Se on edelleen tämän hetken tilanne. Nyt odotamme Aabrahamin jälkeläisiä, koko Israelin kansaa, liittymään takaisin omaan öljypuuhunsa. Näin Jumalan suunnitelma toteutuu ja ”koko Israel on pelastuva.” Room. 11:26. Liittymällä Jeesukseen ihminen on liittynyt Jumalan seurakuntaan. ”Sen jälkeen israelilaiset kääntyvät ja etsivät Herraa, Jumalaansa, ja Daavidia, kuningastaan. Vavisten he lähestyvät Herraa ja hänen hyvyyttään päivien lopulla.” Hoosea 3:5. Tämän aika on nyt! Hes. 37-39. Ja kun Israel ottaa vastaan oman Messiaansa Jeesuksen, toteutuu Miika 4. ja Jes. 2. ennustukset:”Päivien lopulla on Herran temppelin vuori seisova lujana, ylimpänä vuorista, korkeimpana kukkuloista, ja kansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: ”Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan huoneeseen, että hän opettaisi meille teitään ja me vaeltaisimme hänen polkujaan. Sillä Siionista lähtee opetus, Jerusalemista Herran sana.” – Tämä tapahtuu ”vuosien lopulla”, jolloin Israel on tuotu takaisin omaan maahansa: ”Pitkien aikojen perästä sinä (Goog) saat määräyksen, vuosien lopulla sinun on mentävä maahan, joka on toipunut miekan jäljiltä, ja kansan luo, joka on koottu monien kansojen seasta. Sinun on mentävä Israelin vuorille, jotka kauan aikaa ovat olleet rauniomaana. Se kansa on tuotu pois kansojen seasta ja kaikki asuvat siellä turvallisesti.” Hes. 38:8. Diasporasta paluu takaisin luvattuun maahan on tapahtunut meidän sukupolvemme aikana. Ja nyt lopunajan loppuvaiheessa toteutuu profeetta Aamoksen (9:11) ennustus lopullisesti: ”Sinä päivänä minä pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan. Minä muuraan umpeen sen halkeamat, nostan entiselleen sen luhistumat ja rakennan sen sellaiseksi kuin se oli muinaisina päivinä.” Tämän profetian esitäyttymys oli Siionin vuorella, Golgatan ristillä, jossa Jumalan seurakunta perustettiin. Sille perustalle kaikki pelastuneet kutsutaan. Apt. 15:15-17. Jooel. 3:5. RK.
Vielä on esteitä. ”Pakanain ajat” (Luuk. 21:24) eivät vielä ole täyttyneet, vaikka niin väitetään tapahtuneen kuuden päivän sodassa v. 1967. Jerusalemissa on edelleen vihollisen alue temppelivuorella. Ja Israelissa pesii myös vakavasti otettava vihollinen Gazassa ja Länsirannalla. Nuo alueet kuuluvat Israelille. Ne pitää siis liittää virallisesti Israeliin. Näin pakanain ajat täyttyvät ja tie avautuu kaikkien maailman juutalaisten paluulle isiensä maalle. Tilaa tarvitaan paljon. Alkuperäiset Israelin rajat pitää ottaa käyttöön. = 1 Moos. 15:18-21. Ja sitten Israelissa alkaa puhaltaa voimakas Jumalan tuuli, Pyhän Hengen raikas Elämän virta. Hes. luvut 37-39. Koko kansa alkaa turvata omaan Messiaaseensa, Jeesukseen. He tekevät parannuksen synneistään ja ottavat kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen. Apt. 2:38,41.
Taivaaseen menevien joukko on siis yksi kansa. ”Hän (Jeesus) teki nuo molemmat ihmisryhmät yhdeksi ja purki erottavan vihollisuuden muurin.” Efes. 2:14. Tie pelastukseen on vain Jeesuksessa. ”Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.” Joh. 14:6. Jeesuksen vastaan ottaneet ihmiset kuuluvat Hänen verellään ostettujen kuningaskuntaan. Ilm. 1:5,6. ja 5:9,10. sekä 7::4-14. ja 14:1-5. Tämä on ikuinen kansa. Filip. 3:20,21. Kol. 1:13. 1 Kor. 15:50.
Weijo Lindroos Turku
Raamattutunnissa lisää:
Israelin kansa, valtio ja maa sekä Kuningas. 14.10.2023
Tämä kirjoitus saattaa hyvinkin olla viimeinen kerta, jolloin saat kuulla armollisen Jumalan kutsun.
Ajattele, jos nyt on viimeinen kerta, jolloin sinua kutsutaan taivastielle? Lähtömme hetkeähän ei kukaan tiedä. Jo huomenna saattaa kaikki olla ikuisesti myöhäistä.
”Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. ” 2 Kor. 5:20. ”Jumalan työtovereina me kehotamme teitä ottamaan vastaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sanoohan Hän: ”Sopivalla ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut.” Nyt on sopiva aika, nyt on pelastuksen päivä.” 2 Kor. 6:1,2.
Mistä Jeesus tahtoo Sinut pelastaa? Raamattu vastaa: ”Minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.” Ilm. 20:11-15.
Jeesus tahtoo siis pelastaa Sinut kadotuksen ikuiselta tulijärveltä. Miksi? Koska Hän rakastaa Sinua ja on kuollut ristillä syntiesi edestä. Sinä olet kerran oleva viimeisellä tuomiolla vastaamassa, miten suhtauduit tähän armokutsuun. Siellä Jumala vahvistaa Sinun oman valintasi.
Näin sanoo Raamattu: ”Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti… Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä… Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.” Matt. 25:32-46.
Voit siis tänään ottaa pelastuksen vastaan sen perusteella, mitä Jeesus teki puolestasi ristillä. Hän antoi elämänsä, kuoli ruoskittuna ja verta vuotavana Vapahtajana koko maailman syntien edestä. ”Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi…” Jesaja 53:5.
Raamattu sanoo: ”Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla…” Room. 3:23. Ja: ”Synnin palkka on kuolema (ikuinen ero Jumalasta ja Hänen Taivaastaan), mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Room. 6:23.
Ihmisen on pelastuttava tämän elämän aikana. Ajan päätyttyä ei enää koskaan ole mahdollisuutta saada syntejään anteeksi. ”Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi…” Mark. 2:10.
Rukoile tänään selvällä äänellä näin: Pyhä Jumala. Anna anteeksi minun suuret syntini ja se, että olen elänyt synnin tilassa, erossa Sinusta. Kadun syntielämääni, ja teen nyt siitä parannuksen. Tahdon, että Jeesuksen sijaisuhri luetaan minun hyväkseni. Valitsen tässä hetkessä tulla uskoon ja alan elää sinun tahtosi mukaisesti. Kerron sitten ratkaisustani kaikille omaisilleni, tuttavilleni jne.. Olen uskossa julkisesti. Rukoilen Herrani ja Vapahtajani, Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Aamen.
Rukoile edellinen rukous tosissasi sitä tarkoittaen. Tämän jälkeen Sinulle kuuluu Jumalan lupaus: ”Jokainen, joka uskoo Häneen, saa synnit anteeksi Hänen kauttansa.” Apt. 10:43. Sinä olet armahdettu Jumalan lapsi matkalla Taivaaseen. Seuraava askel on kasteelle tuleminen, jossa sinut kastetaan upotuskasteella vedessä Jeesuksen Kristuksen nimeen. Apt. 2:38,41.
Tervetuloa uskovien yhteyteen
Keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 14.00 sekä sunnuntaisin klo 16.oo
”Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta! Älä liity kapinallisten seuraan, sillä yhtäkkiä, kenenkään aavistamatta, tulee onnettomuus niin kapinallisille kuin heihin liittyneillekin.” Sananl. 24:21,22. Varoitus on vakava! ”Sillä missä on kiivautta ja riitaisuutta, siellä on myös epäjärjestystä ja kaikenlaista pahaa menoa.” Jaak. 3:16. Mutta tässä ei heristetä syyttävää sormea meillä seurakuntayhteydessä oleville. Siihen ei ole syytä. Toivottavasti! Meillä ei ole kapinallisuutta eikä kahden kerroksen väkeä, eriseuraisuutta yms. Keskinäinen kunnioitus ja hyväntahtoisuus toimii kiitettävästi. Kiitos Jumalalle! Seurakuntatoiminnassa on kaikki hyvin (lokakuu 2023). ”Meillä on Kristuksen mieli.” 1 Kor. 2:16. Psalmi 40:9. 1 Kor. 1:10. Tämä kirjoitus kohdistuu yleisen tason opetuksena meille kaikille uskoville. Sovinto ja siunauksen ilmapiiri säilyy, kun emme sekaannu Raamatun ulkopuolisiin asioihin.
KATKERUUDEN JUURI Epäkunnioittava ja riitelevä kapinallisuus näkyy joskus nousemisena vakiintuneita ja raamatullisia opetuksia vastaan. Se saa aikaan ilmapiirin, jossa Pyhä Henki ei voi toimia. Ihmiset eivät voi tulla uskoon sellaisessa yhteisössä. Väärämielisyys saa aikaan riitaa, vihaa, juonittelua ja eriseuraisuutta. Ne ovat kadotukseen johtavia syntejä. Gal. 5:19-21. ”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi!” 2 Moos. 20.”Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.” Sananl. 26:26. Kapinallisuus johtuu väärästä mielenlaadusta, joka ei tahdo etsiä rauhaa (ja rauhallisuutta) sovinnollisuutta. Olen nähnyt sellaista ja kauhistunut sitä. Se on pahojen henkien vaikutusta. Sellainen riivaajien toiminta on ennustettu tulevaksi. 1 Tim. 4:1,2. ja 2 Tim. 3:1-5. Siksi seurakunnassa on valvottava ja rukoiltava, ettei kapinallisuutta yms. Raamatun vastaista toimintaa pääse tulemaan meidän keskuuteemme. ”Kapinalliset älkööt korottako itseään. Sela.” Psalmi 66:7. Sen estää vastaan otettu rakkauden käsky. Joh. 13:34,35. ”rakkaus … ei katkeroidu”. 1 Kor. 13:5. ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsehillintä.” Gal. 5:22,23. Tämä kaikki ilmenee siis uskovissa hyvänä ja kunnioitettavana käytöksenä. ”Käyttäytykää Kristuksen evankeliumin arvon mukaisesti.” Filip. 1:27. Tällaisessa Pyhän Hengen ilmapiirissä avautuu Raamatun Totuus. Joh. 8:31-36. Kapinamielen valtaama ihminen on yleensä katkeruuden saastuttama, kohdistuipa hänen vikoilunsa seurakunnan toimintaan, opetuksiin ja työntekijöihin tai muihin meille asetettuihin auktoriteetteihin, esim. kansamme johtajiin:”Pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta eikä mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä ja monet sen vuoksi saastu.” Hebr. 12:15. Tarttuva kapinamieli saastuttaa siis koko yhteisöä. ”Voi kapinallista ja saastaista, voi väkivaltaista kaupunkia! Se ei kuunnellut puhetta, ei ottanut ojennusta varteen.” Sef. 3:1,2. Sen tähden Jeesus antoi ohjeen omilleen: ”Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.” Matt. 15:13. Juurineen poistaminen tarkoittaa katkerasävyisen kapinallisuuden yms. synnin poistamista jokaisen uskossa olevan elämästä ja käytöksestä. Mielenmuutos eli parannuksen (= metanoia) tekeminen pitää sisällään myös tämän alueen. Apt. 2:38 ym.
Raamatun opetus: ”Jos teillä on sydämessänne katkera kiivaus ja riitaisuus, älkää kerskailko ja valehdelko totuutta vastaan. Sellainen ei ole ylhäältä tulevaa viisautta vaan maallista, sielullista, riivaajien viisautta. Sillä missä on kiivautta ja riitaisuutta, siellä on myös epäjärjestystä ja kaikenlaista pahaa menoa.” Jaak. 3:14-16. ”Älkää tehkö murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on annettu teille sinetiksi lunastuksen päivää varten. Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen, kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi.” Efes. 4:30-32.
ESIMERKKI KAPINALLISUUDESTA ”Autiomaassa koko Israelin seurakunta alkoi napista Moosesta ja Aaronia vastaan.” 2 Moos. 16:2. ”Mooses ja Aaron sanoivat kaikille israelilaisille: ”Illalla te tulette tietämään, että Herra toi teidät pois Egyptin maasta, ja aamulla te näette Herran kirkkauden. Herra on kuullut teidän napinanne Häntä vastaan. Mitä me olemme, että te meitä vastaan napisette?” Mooses sanoi: ”Herra antaa teille illalla lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yltä kyllin. Herra on kuullut teidän napinanne Häntä vastaan. Mitä me olemme? Ette te napise meitä vastaan, vaan Herraa vastaan.” 2 Moos. 16:6-8. Napinamieli Jumalan kansan johtajia vastaan on siis Jumalan vastustamista. 2 Moos. 17:2-7. ”Kansa alkoi valittaa, ja se oli paha Herran silmissä.” 4 Moos.11:1-6. Jumalan kansan valitus ja napina tarttui muihinkin; jopa Mooseksen veljeen ja sisareen: ”Mirjam ja Aaron parjasivat Moosesta kuusilaisnaisen tähden, jonka hän oli ottanut vaimokseen. Mooses oli todella nainut kuusilaisen naisen. He sanoivat: ”Onko Herra puhunut vain Mooseksen kautta? Eikö Hän ole puhunut myös meidän kauttamme..?” 4 Moos. 12. Niillä katkeroituneilla oli pilkallinen sävy. Näin se usein on. He yrittivät halventaa ja mustamaalata Moosesta sekä hänen Jumalalta saamaansa tehtävää parjaamalla mm. hänen avioliittoansa. Joku syyhän heidän piti löytää. – Kapinamieli saastutti silloin suuren osan Israelin kansaa, jotka ”alkoivat kapinoida Moosesta vastaan. Heihin liittyi kaksisataaviisikymmentä israelilaista miestä, jotka olivat kansan ruhtinaita, kansankokouksen jäseniä, nimekkäitä miehiä. He kokoontuivat Mooseksen ja Aaronin luo ja sanoivat heille: ”Jo riittää! Onhan koko seurakunta, sen joka jäsen pyhä, ja Herra on heidän keskellään. Miksi te siis korotatte itsenne Herran seurakunnan yläpuolelle?” 4 Moos. 16:1-3. Heidän pilkkaava yrityksensä halventaa Moosesta kansan silmissä, on joskus nähtävissä meidänkin ajassamme. Taivaasta saatuja tehtäviä yritetään halventaa ja tehdä mitättömiksi näennäisesti oikeilla väittämillä:”Onhan koko seurakunta, sen joka jäsen, pyhä. Ja Herra on heidän keskellään.” Kapinoitsijoiden sanoma näyttää siis aivan oikealta: ”Onko Herra puhunut vain Mooseksen kautta? Eikö Hän ole puhunut myös meidän kauttamme..?” Mutta kapinaan nousseiden tarkoitus ei ollut rakentaa seurakuntaa, vaan hajottaa ja ivaten tehdä tyhjäksi Jumalan suunnitelmaa. He eivät kunnioittaneet Jumalan valintaa. Samaa tapahtuu nykyään. Seurakuntaan annettuja viittä palvelutehtävää (Efes. 4:11-16) ei aina kunnioiteta. Kapinamieliset eivät ota Jumalan valintaa todesta niin että alkaisivat arvostaa ja kunnioittaa Pyhän Hengen valintaa (Katso lopussa oleva linkki ko. 5. seurakuntavirkaan) Mutta kuten kävi Mooseksen aikana, samoin on käyvä taas. Jumalan tuomio kohtaa kapinoitsijoita: ”Mooses sanoi seurakunnalle: ”Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten telttojen luota älkääkä koskeko mihinkään heille kuuluvaan, ettette tuhoutuisi heidän monien syntiensä tähden.” 4 Moos. 16:26. Kapinoitsijoiden loppu oli silloin elävältä hautautuminen. 4 Moos. 16:27-35. Ilm. 20:11-15. Siksi Jumala sanoo meille uuden liiton kristityillekin vakavan varoituksen: ”Minun on kosto, minä olen maksava”, ja vielä: ”Herra on tuomitseva kansansa.”Kauhistuttavaa on langeta elävän Jumalan käsiin.” Hebr. 10:30,31. ”Sillä kuka on rankaisematta ojentanut kätensä Herran voideltua vastaan?” Daavid sanoi vielä: ”Niin totta kuin Herra elää: Herra itse lyö häntä, tai hänen kuolinpäivänsä tulee, tai hän menee sotaan ja kohtaa loppunsa siellä. Herra varjelkoon minua ojentamasta kättäni Herran voideltua vastaan!” 1 Sam. 26:9-11.Siinä oli kysymys langenneesta, pelastuksen menettäneestä ja väärin toimivasta Saul-kuninkaasta, josta Pyhä Henki oli poistunut. ”Herran Henki poistui Saulista, ja Herran lähettämä paha henki ahdisti häntä.” 1 Sam. 16:14. Sellaistakaan vastaan ei siis saanut nousta.
”Näin on Herra Sebaot sanonut: Tuomitkaa oikea tuomio, osoittakaa laupeutta ja armahtavaisuutta toinen toisellenne, leskeä ja orpoa, muukalaista ja kurjaa älkää sortako, älkääkä miettikö mielessänne pahaa toisianne vastaan.” Sak. 7:9,10.
NYT ON PARANNUKSEN JA ARMON AIKA Jumala ei ole hylännyt sinua! … Hän tahtoo nyt nostaa jokaisen oikeaan asemaansa, siihen, mikä on Jumalan suunnitelma. Mutta sellainen, joka ei kunnioita muiden saamia tehtäviä, ei voi koskaan odottaa saavansa itsekään osakseen kunnioitusta. ”Osoittakaa kaikille kunnioitusta, rakastakaa uskonveljiä, pelätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta.” 1 Piet. 2:17.PS.Seurakunnalla tarkoitan raamatullisessa uskossa Jeesukseen olevia ihmisiä, en kirkkoja tms. ihmisperusteisia laitosuskontoja. Mutta vallitsevia sääntöjä vastaan kapinoiminen on missä tahansa ihmisten yhteisössä sopimatonta.
Jumalan seurakunnassa on selkeät säännöt. Ne ovat Raamatussa. Siksi niitä ei ole mahdollista muuttaa eikä jättää huomioimatta. Se on Jumalan rajaama siunauksen alue, johon ei mahdu riitelevää kapinallisuutta. Tämä pitää jokaisen muistaa. Mm.1 Tess. 5:12,13. 1 Tim. 5:17-19. Hebr. 13:17. ”Kaikki mikä on totta, mikä kunnioitettavaa ja oikeaa, mikä puhdasta, rakastettavaa ja hyvältä kuuluvaa, jos on jokin hyve ja jotakin kiitettävää, SITÄ ajatelkaa.” Filip. 4:8.
Emme saa lisätä uskonelämäämme katolisen kirkon keksimiä kirkkovuoden tekstejä päivän tunnussanoineen yms. juhla-aikojen viettämisineen. Ilm. 22:18,19. Sellaiset ovat ”maailman alkeisvoimia” (kreik. stoikhea. Novum) Kol. 2:8. ja Gal. 4:8-11. !!! ”Stoikhea” tarkoittaa ihmisten perussääntöjä, luonnonvoimia ja ”sääntöpykäläviidakkoa” ilman Pyhän Hengen johdatusta. Siihen kuuluvat sekä vanha lakiliitto säädöksineen että kirkkovuosi seremonioineen ja kirkonmenoineen, sekä myös uskonnolliset ym. perinnäissäännöt. Hebr. 9:10,11, 10:1. Meille uskossa oleville on tarkoitettu jokahetkinen Pyhän Hengen johdattama elämä yhdessä Jeesuksen kanssa.
Katolinen kirkko keksi adventista alkavan kirkkovuosikierron 300-luvulla jKr. Se on siis eräs uskonnollinen pykäläviidakko ja siis Raamatun ulkopuolinen oppijärjestelmä, joka johtaa pois Jumalan johdatuksesta. Pyhä Henki ei voi antaa Jumalan sanaa, koska kirkkopyhän tekstit ja päivän tunnussanat täyttävät mielen ja siten estävät ja sekoittavat Hänen johdatuksensa ja saavat aikaan hämäräperäistä ihmisuskontoa. Uskonto vaatii, että jouluna on vietettävä Jeesuksen syntymäjuhlaa Luuk. 2 luku, ja juhannuksena Johannes Kastajan muistojuhlaa, jne. Raamattu ei opeta sellaista. Alkuajan kristityt eivät käyttäneet kirkkovuoden tekstejä, koska sellainen systeemi keksittiin vasta satoja vuosia apostolisen ajan jälkeen. Päivän tunnussana-systeemi on kirkon sameasta myrkkylähteestä nouseva katolisen kirkon keksimä eksytys. Se on siis eräs keino estää uskossa olevaa kuulemasta Pyhän Hengen sanomaa. Ajattele tätä! – Jumalan sanan kuuleminen tukahdutetaan ja ohjelmoidaan kirkkovuoden teksteiksi määrätyillä teksteillä. Näin uskovan ajatusmaailma manipuloidaan irti Pyhän Hengen valitsemista Raamatun opetuksista. Tällä tavalla sielunvihollinen käyttää Raamattua. Päivän tunnussanan käyttö on siis okkultismiin verrattava pimeyden oppi, nimikristillinen ”horoskooppi”, jolla ihminen ohjelmoidaan kirkkohengen alaisuuteen. Ilm. 18:1-5. Myös kokouspuheissa toimimme rukoillen ja tuomme puhujanpaikalle vain Raamatun ja sen oppisisällön.
Alkuajan kristityt eivät viettäneet kerran vuodessa toistuvia juhlia, ei juutalaisia tai kirkkojen keksimiä, ei mitään niistä. Silloin ei vielä ollut ns. kirkkoja ja kirkkokäsikirjoja tai ”kirkkoisiä”, jotka keksivät kirkkopyhät. Raamattu ei opeta adventtia tai loppiaista ja pääsiäistä palmusunnuntaineen ja kiirastorstaineen sekä vainajien palvontaan liittyvine pyhäinmiestenpäivineen, joka on paljolti yhdistetty halloweeniiin. Jeesus on ainoa juhlimisemme kohde joka päivä. Hänen syntymänsä ja ristintyö ovat kaikkina vuodenaikoina ja päivinä muistoissamme samanarvoiset, koska ”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti ”. Hebr. 13:8. Tosin ehtoollisen vietossa muistelemme erityisesti ristin uhria, joka on ”meidän pääsiäislampaamme”. 1 Kor. 5:7. ”Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Joh. 1:29. Pääsiäinen oli ”juutalaisten juhla”, ”juutalaisten pääsiäinen”. ei kristittyjen. Joh. 2:13. ja 11:55. Tämä vanhan liiton aikainen juhlien vuosikieron hylkääminen ei ole juutalaisvastaista. Israel on Jumalan kansana ja valtiona siunauksemme kohde. Lopulta he tulevat samaan Pyhän Hengen johdattamaan uuden liiton kristillisyyteen.
Jouluakaan ei tunnettu seurakunnan syntymisen jälkeen yli kolmeensataan vuoteen, kunnes kirkko keksi sen. Todellisesti Jeesus syntyi syys- lokakuun vaihteessa. Eikä Raamattu opeta missään kohden, että Hänen syntymäänsä tulisi viettää kerran vuodessa toistuvana seimenlapsijuhlana. Seimenlapsikultti peittää ihmisiltä ristiinnaulitun Jeesuksen. Historian antama virallinen tieto ensimmäisestä joulunvietosta on vuodelta 354 jKr. Siksi siitä ei ole mainintaa Raamatussa. Raamattu ei siis opeta joulunviettoa tai muitakaan ns. kirkkopyhiä. Otamme puheemme aiheeksi esim. helluntain tapahtumat silloin kun saamme rukouksessa siihen kehotuksen, vaikka se olisi 25.12. Samoin toimimme kaikkien Raamatun opetusten kanssa. Pyhä Henki johdattaa kullekin päivälle omat aihepiirit. Näin on oikein! Alkuseurakunnassa oli kyllä judaisteja, jotka yrittivät saada uskoon tulleita noudattamaan Mooseksen lakia. Sellainenkin kuuluu Gal. 4: 9. mainittuun pykäläviidakkoon (”stoikhea”). Mutta lakiliiton suuntaus tukahdutettiin heti alkuunsa. ”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen (lakiliittoon). Minä, Paavali, sanon teille: jos ympärileikkautatte itsenne, Kristuksesta ei ole teille mitään hyötyä.” Gal. 5:1,2. / Apt. 15.”Te seuraatte tarkoin päiviä, kuukausia, juhla-aikoja ja vuosia. Pelkään puolestanne, että olen ehkä turhaan nähnyt teistä vaivaa.” Gal. 4:10,11. Varoitus on vakava. Kristilliseen vapauteen kuuluu siis irrottautuminen kaikista kerran vuodessa toistuvista juhla-ajoista. Ne ovat nyt uudessa liitossa jokapäiväistä täyttymyksen juhlaa sydämissämme. Pelastussanomaan ei saa lisätä lakiliiton hapatusta. Olemme saaneet syntimme anteeksi ilman yhtäkään lakiliiton tekoa, ”uskon kautta Hänen vereensä”. Room. 3:25. Kol. 2.
SAPATTI ”Jumalan kansalla sapatinlepo on voimassa nyt (kreik. Apoleipetai = on voimassa nyt). Joka on päässyt Hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan niin kuin Jumalakin omista teoistaan. Pyrkikäämme siis pääsemään siihen lepoon.”Hebr. 4:9-11. Joh. 8:31-36. Uskoon tulossa saimme tuon vapauden. Pääsimme ”Hänen lepoonsa”. Hebr. 4:3-6. Koko 4. luvun kokonaissanoma rikkoutuu ellemme hyväksy jakeessa 9 olevaa alkutekstin mukaista ”apoleipetai” sanaa. Ottaessamme vastaan Jeesuksen tulimme Jumalan lapsiksi. Saimme syntimme anteeksi Jeesuksen veren kautta. Room. 3:23-25. Siirryimme pimeydestä valkeuteen. Ja Pyhä Henki alkoi johdattaa meitä. Kiitos Jumalalle tästä armosta. Kun elämme yhdessä Jeesuksen kanssa, on jokainen päivämme pyhäpäivä, 24/7.
Meille on annettu uskossa kasvamiseen kaksiosainen Elämän lähde:
1. Raamatun Sanan opetukset. ja 2. Apostolien käytännön esimerkki.
Jos joku asia on opetettu Raamatussa ja se on vahvistettu apostolien käytännöllä, niin otamme sen vastaan. Esim. Apt. 2:38. 10:48. Mutta kirkkokuntien oppeja emme voi hyväksyä. Esim. Ilm. 22:18-19 varoittaa meitä vakavasti ottamasta vastaan Raamatun ulkopuolisia opetuksia.
Päivän tunnussana-oppiin menevä ajautuu helposti eksytyksen hengen alaisuuteen. Siitä saattaa alkaa 1992 vuoden raamatunväärennöksen käyttäminen. Näin on monille käynyt. Eikä kannata lainailla muiden laittamia Raamatun kohtia netistä, koska ne saattavat olla kirkkovuosisysteemin asettamia. Sellaiset ovat silloin samaa luokkaa jehovantodistajien laittamien raamatunkohtien kanssa. Sellaisia ei pidä ottaa vastaan.
Terve uskonelämä edellyttää kirkosta ja sen lapsikasteesta yms. harhaopeista irrottautumista.
Siunaten Weijo Lindroos Turku
Kuuntele vielä Raamatun perustelut kirkosta eroamiselle:
”Jos joku teistä (uskossa olevista) kärsii vaivaa, rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, laulakoon kiitosta. Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä rukoilkoot hänen puolestaan, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Uskon rukous parantaa sairaan, ja Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, se annetaan hänelle anteeksi. Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että parantuisitte. Vanhurskaan voimallinen rukous saa paljon aikaan.” Jaak. 5:13-16. Mainittu öljyllä voitelu kuuluu siis ainoastaan vanhimmistoveljille, joihin vuoteenomaksi joutunut kristitty (joku meistä) voi ottaa yhteyttä ja pyytää heitä rukoilemaan puolestaan. Tiit. 1:5. Hebr. 10:25.
Jaakobin kirjeen opetus nostaa meidät taivaalliselle alueelle, ymmärtämään, että syntiemme ja vajavaisuuksiemme keskellä saamme rukouksessa katuen turvautua Häneen, joka on sijaiskärsimyksellään sovittanut syntimme, virheemme ja suuret puutteemme. Siis ensimmäinen taho, johon otamme yhteyttä esim. silloin, kun olemme langenneet syntiin, tai sairastuneet, on Jumala. Ja apu meille tulee Herralta. Vain Hänen verensä puhdistaa sydämemme pahasta omastatunnosta. ”Te olitte eksyksissä niin kuin lampaat, mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan luo.” 1 Piet. 2:25. Lue myös 1 Tim. 1:5. Hebr. 10:22. Apt. 24:16. Näin myös siinä tapauksessa, jos joku on rikkonut meitä vastaan. On hyvä aina selvittää ensin oma sydämen tila, ettei sinne jää kaunaa ketään kohtaan, eikä katkeruuden juuria häiritsemään uskonelämäämme. Hebr. 12:15. Mutta joskus saattaa olla niin, ettemme saa rauhaa sydämeemme, vaan tarvitsemme jonkun luotettavan kristityn, jolle tunnustamme syntimme ja selvitämme tilanteemme. Pyhässä Hengessä toimiva sielunhoitaja sitten julistaa meille synninpäästön Jumalan antamin valtuuksin: ”.. minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa. Matt. 18:18. Joh. 20:23. Mutta syntien anteeksiantaja on silti vain Jeesus Kristus, joka on ostanut meidät itselleen verellään. Ilm. 1:5,6. ”Kristus itse kantoi meidän syntimme ruumiissaan ristinpuulle, että me synneille kuolleina eläisimme vanhurskaudelle. Hänen haavojensa kautta teidät on parannettu.” 1 Piet. 2:24. / Room. 6:22. ”Häntä haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli Hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja Hänen haavojensa kautta meidät on parannettu.” Jes. 53:5. Kiitos Jeesus! Tämä sijaisuhrin siunattu armo sulkee mustan tuonelanvirran portit ja avaa eteemme armonmeren kirkkauden. Silloin saamme iloiten laulaa ikuista kiitosta Jumalalle ja Karitsalle. Ilm. 5:9-14. Synti ja sairaus on voitettu Golgatalla. Tästä saamme korottaa äänemme ylistykseen. Efes. 5:18,19.
Mitä on synti? Synti on pohjimmiltaan tila, Jumalasta erossa oleminen. Synnin teot johtuvat siitä. Raamattu nimittää parannuksen tekoa alkukielen sanalla ”metanoia”, joka merkitsee mielenmuutosta ja kääntymistä suhteessa Jeesukseen ja ristintyöhön sovinnon tekemistä Jumalan kanssa. Erossa Jumalasta oleminen on suurin synti. Metanoia -sanan päämerkitys on siis saattaa kuntoon elämänyhteys ylösnousseen Jeesuksen kanssa. Se on parannuksenteon (metanoian) tulos. Apt. 2:38 ym. Tämä asia on siis ensin laitettava kuntoon; vasta sitten on vuorossa tekosynneistä luopuminen. Maailma, jossa elämme, on kokonaan synnin saastuttama. Mutta syntien ja sairauksien aiheuttamien kärsimysten keskellä voimme uskovina rukoilla hartaasti vanhurskaita rukouksia ”kaikkien ihmisten puolesta”: 1 Tim. 2:1-4. Rukoilemme, että saamme oikean mielentilan, niin ettei syntielämä enää meitä kiinnosta. Näin tapahtuu vapautuminen syntikahleista. Sitten saamme hyvillä mielin ylistää Jeesusta, ihmeellistä Taivaankaikkeuden Kuningasta, joka on meidän HYVÄ Paimenemme. Ja tästä käsin voimme auttaa muitakin Jeesuksen Kristuksen yhteyteen saamaan syntinsä anteeksi Hänen verensä kautta:
ME saamme päästää synnintunnossa olevan katuvan lähimmäisemme vapauteen. Uudestaan tämä Jeesuksen avain: ”Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on päästetty taivaassa.” Matt. 18:18. Kenelle Jeesus siis antoi avaimet päästää synneistään kärsivä hätääntynyt ja katuva ihminen taakoistaan? – Hän puhui opetuslapsilleen. Opetuslapsi on yhtä kuin uskoon tullut, synnit anteeksi saanut, Pyhästä Hengestä uudestisyntynyt Jumalan lapsi. Apt. 11:26. Tällainen ihminen elää yhdessä Jeesuksen kanssa ja on oikeutettu ja armoitettu taivaallisilla valtuuksilla auttamaan lähimmäisensä armon tielle. Paavali, Jeesuksen Kristuksen apostoli, totesi sen näin: ”Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläitä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” 2 Kor. 5:20.
Monet murehtivat ja ovat epätoivoissaan sielunsa pelastumisen vuoksi. Hätä joutumisesta helvettiin on aiheellista selvittää perin pohjin. Tämä on Jumalan mielen mukainen murhe, joka johtaa oikean tien etsimiseen ja lopulta sen löytämiseen sekä rehelliseen kääntymiseen Vapahtajan puoleen. 2 Kor. 7:10. ”Etsivä löytää!” Luuk. 11:9,10. Jeesus etsii ihmistä ja ihminen etsii Jeesusta! Mikään ei voi estää armoa etsivän ja Armahtajan kohtaamista. Henkilökohtainen synnintunto, katumus ja syntisyyden tunnustaminen on siis avain oveen, jonka takana Jeesus kolkuttaa: ”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen sisälle hänen luokseen ja aterioin hänen kanssaan ja hän minun kanssani.” Ilm. 3:20. _ ”Siksi Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, ja sen tähden Hän nousee armahtaakseen teitä, sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ovat kaikki, jotka Häntä odottavat!” Jes. 30:18.
Siunausta Jumalan seurakunnalle! t. Weijo Lindroos
Emme käytä seurakunnasta epäraamatullisia nimityksiä, koska seurakunta on Jumalan. Se tarkoittaa, että olemme Jeesuksen kalliilla verellä ostetut Hänelle kuuluviksi. Ilm. 1:5,6. Hänen yksi laumansa (Joh. 10:16) ilman nimikylttejä on yhtä kuin Hänen seurakuntansa. Huomaa siis omistussuhde: – ”Korintissa olevalle Jumalan seurakunnalle.” 1 Kor. 1:2; 2 Kor. 1:1. – ”Älkää olko pahennukseksi … Jumalan seurakunnalle.” 1 Kor.10:32; 11:16; 15:9. – ” .. eikä Jumalan seurakunnilla.” 1 Kor. 11:16. – ” .. vai halveksitteko Jumalan seurakuntaa?” 1 Kor. 11:22. – ”… että minä ylen määrin vainosin Jumalan seurakuntaa.” Gal. 1:13. – ”Sillä teistä, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntien seuraajia, jotka ovat Juudeassa.” 1 Tessal. 2:14. – ”että tietäisit miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta.” 1 Tim. 3:15. Seurakunta on siis Jumalan! Siksi käytämme siitä vain tätä raamatullista nimeä. Myös paikkakunnan mukaan nimittäminen on raamatullista. Mm. 1 Tess. 1:1: ”… tessalonikalaisten seurakunnalle Isässä Jumalassa ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa.” Samoin voidaan siis sanoa esim. Turun seurakunta, Helsingin srk. Tampereen srk. Jne. Me samassa kaupungissa asuvat uskoon tulleet ja sen jälkeen raamatullisesti kastetut ihmiset olemme oman paikkakuntamme seurakunta. Tiit. 1:5. Ilm. 1:11. – Ja HUOM! Raamatun mukaan seurakuntaan ei kuulu kastamattomia. Sellaiset eivät vielä ole samassa uskossa, jossa ensimmäiset kristityt olivat. Apt. 2:41. ! – Mihin sinun siis pitää liittyä? – Liity Jeesukseen Raamatun opettamalla tavalla! Silloin kuulut Hänen seurakuntaansa.
Ihmiskeksintöiset nimikyltit kokouspaikan päällä ovat hajaannuksen elementtejä, jotka jokaisen uskovan tulee poistaa omasta elämästään, ettei enää toimi sellaisten alaisuudessa. ME emme ole luterilaisia, helluntailaisia, baptisteja, adventisteja, vapaakirkollisia ja yhteiskristillisiä, yms. laisia ja istejä. Emme ole katolisia emmekä protestantteja… Olemme vain Jeesuksen verellä ostettuja Jumalan lapsia. Kuulumme samaan seurakuntaan ensimmäisten kristittyjen kanssa. Joh. 2:19-22. 1 Kor. 3:16,17. 1 Piet. 2:15. ym. Raamattu ei opeta luterilaisuutta, helluntailaisuutta yms. laisuutta..
”Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.”
Ilm. 18:4
Tämä on todistukseni siitä, kuinka Herra ihmeellisesti johdatti minut ulos kirkkokunnista.
Lapsikasteen kautta luterilaisen kirkon jäseneksi Vanhempani kuuluivat luterilaiseen kirkkoon, joten minutkin liitettiin luterilaiseen kirkkoon lapsikasteen kautta, kuten suurin osa suomalaisista. Kasvoin tuntemaan kirkkoon kuulumisen tietynlaisena itsestäänselvyytenä, koska useimmat sukulaisistani ja ystävistäni kuuluivat myös siihen. Osa heistä kuitenkin tuntui kuuluvan kirkkoon lähinnä vain tavasta tai tottumuksesta, enemmän kuin uskovien yhteyden tähden. Lukioikäisenä kuitenkin aloin huomaamaan, kuinka luterilainen kirkko alkoi enemmissä määrin ottamaan kansan mielipidettä myötäilevän linjan mm. avioliittokäsityksen suhteen. Aloin tämän myötä kokemaan, että luterilainen kirkko oli enemmänkin instituutio, joka varjeli omaa asemaansa, eikä niinkään pitänyt arvossa uskollisuutta Jumalan Sanalle. Päätin silloin erota kirkosta ja syyksi annoin sen, että kirkko oli kääntänyt selkänsä Raamatulle, eikä puolustanut raamatullista miehen ja naisen avioliittoa siinä määrin kuin kuuluisi.
Valtionkirkosta toiseen Ortodoksisesta kirkosta kiinnostuin alun perin siitä syystä, että se kuvasi itseään Raamattuun pitäytyväksi seurakunnaksi. Onhan heillä perinteinen näkemys avioliitosta miehen ja naisen välisenä. Aloin ensin kuuntelemaan ortodoksisia liturgioita radiosta, mitä kautta lähdin tarkemmin tutustumaan ortodoksiseen kirkkoon. Samoihin aikoihin kuitenkin törmäsin netissä myös erääseen baptistisaarnaajaan, joka aiemmin kuuntelemistani sanan opettajista poiketen puhui paljon parannuksenteosta ja kasteesta. En ollut näistä teemoista kuullut juuri mitään luterilaisessa kirkossa, enkä ollut niihin itsekään paneutunut. Tämä saarnaaja puhui mm. siitä, kuinka upotuskaste on se ainoa oikea kaste. Harmittelin hänen puheidensa myötä sitä, että minut oli jo lapsena kastettu, joten ajattelin tilaisuuteni menneen. Raamattuhan puhuu vain yhdestä kasteesta, mitä vahvisti myös joidenkin ihmisten pelottelut kahdesti kastamisen synnistä. Unohdin siten kasteasian siinä kohtaa muutamaksi vuodeksi ja liityin ortodoksiseen kirkkoon.
Erottautuminen kirkkokunnista Viihdyin ortodoksisessa kirkossa sosiaalisesti, mutta tietyt kirkon piirteet tuntuivat häiritseviltä. Tällaisia olivat mm. pyhäinjäännökset, ikoneille kumartelu, alttari kuolleille läheisille, pääkallot kirkkotaiteessa, Marialle annettu kunnioitus, rukousnauhat, kerta toisensa jälkeen toistettavat rukoukset, liturgian ritualismi jne. Ortodoksinen liturgia on juhlava ja seremoniaalinen, mutta toisaalta seurakuntalaisella voi suurin huomio kohdistua itse kaavan noudattamiseen. Huomasinkin käydessäni viikosta toiseen liturgioissa, että puutumus alkoi iskeä. Huomasin, etten tuntenut oikein kehittyvän hengellisesti juuri mihinkään suuntaan. Intuitiivisesti aloin pohtia sitä, miellyttääkö tämäntyyppiset uskonnolliset muotomenot todella Jumalaa. Papisto ei esimerkiksi rohkaissut Raamatun itsenäiseen opiskeluun, vaan kehotti panostamaan kirkon opetusten seuraamiseen. Siten itselleni alkoi kirkastua, että ortodoksisessa kirkossa kirkon perinne menee Raamatun edelle, mihin en voinut sitoutua. Ortodoksinen usko alkoi siinä vaiheessa näyttää minulle yhdeltä uskonnolta muiden joukossa, mutta ei todelliselta raamatulliselta uskolta. Silloin koin vahvasti kutsun erota kirkosta ja surullisena jouduin jälleen kerran lähtemään kirkosta, vaikka ymmärsinkin syiden olevan painavat.
Tämän jälkeen sain vahvistuksen siitä, että lapsikaste ei ole Jumalan silmissä kaste ollenkaan ja että lapsikasteen saanut on olemuksellisesti kastamaton. Tämän myötä minulle tuli hengessä kiireen tuntu kasteelle ja Herra puhuikin siitä, ettei minun tulisi viivytellä asian kanssa yhtään enempää. Kahden kirkosta eroamisen jälkeen en kuitenkaan ollut intoa täynnä etsimässä uutta seurakuntaa, johon voisin liittyä ja siellä kasteen saada. Mutta tällöin nousi eteen uusi ongelma: miten saada kaste ilman liittymistä kirkkokuntiin? Etsin ensin informaatiota isoimmista seurakunnista, joissa upotuskasteeseen uskotaan kasteena. Miltei kaikki niistä kuitenkin edellyttivät kirkon jäsenyyttä tai liittymistä kirkkoon kasteen kautta. Sen jälkeen etsin pienempiä seurakuntia, mitä kautta löysin tämän sivuston (Jeesus-on-Herra.com) ja Weijo kastoi minut elokuussa 2017.
Rukoilen, että todistukseni on ollut siunaukseksi ja rohkaisuksi kaikille sen lukeneille. Uskon vahvasti siihen, että Herra haluaa vahvistaa uskovien välistä yhteyttä, mutta se ei toteudu kirkkokuntien kautta, jotka vain erottavat uskovia. Alun jae toimi itselläni aikoinaan inspiraationa, kun päätin seurata Herran johdatusta ja erottautua kirkkokunnista. Se voi olla pelottava askel ottaa, sillä siinä joutuu jättämään kaiken vanhan taakseen, mutta toisaalta ihminen siinä samalla vapautuu uskonnollisista muotomenoista ja uskovien välinen yhteys voi vahvistua. Kiitos Herralle Hänen johdatuksestaan!
