HUULILLESI VARTIJA!
ALKUSANAT.
Jeesus tahtoo parantaa kansansa vammat.
Pahan puhuminen, vikoilun synti, on eräs seurakuntatyötä pahasti vammauttava tekijä. Tämän tähden asia on selvitettävä ja korjattava. ”Panettelijan poistuessa taukoaa tora.” Sananl. 26:20. Vihamielisyyttä mielessään hautova sitoo ihmisten kanssakäymistä ja mm. hengellisten kokousten ilmapiiriä, eikä Pyhä Henki pääse vaikuttamaan. ”Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.” Sananl. 26:26.
Mutta Jumalan siunaus pääsee tulvimaan kauniisti ja kirkkaasti seurakuntayhteyteen, kun vihamielinen vikoilu ja sormella osoittelu sekä pahan puhuminen lakkaa. Jes. 58.9.
Juoruilu – panettelu – parjaus ja vikoileva syyttely ovat samaan viha- ja kapinamielisen arvostelun kategoriaan kuuluvia asioita, jotka eivät kuulu uskovien elämään.
”Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea.” Psalmi 141:3.
= 9. KÄSKY: ”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi!” 2 Moos.20:16.
”Joka parjausta levittää, on tyhmä.” Snl. 10:18 .
Taitamattomilla sanoilla voidaan tuhota- ja viisailla puheilla rakentaa Jumalan seurakuntaa.
PAHANPUHUMISEN JA JUORUILUN SYNTI.
Parjaajat turmelevat syöpäkasvaimen tavoin raitishenkistä Jumalan työtä. He saavat aikaan rumaa jälkeä. Tuo synti on vakava syöpäkasvain ja vitsaus Jumalan seurakunnassa. 2 Tim. 2:16-18. Se on herätyksen este.
Juoruilija itse joutuu sivuun Jumalan työstä syntinsä tähden. Hän lamaantuu ja ahdistuu. Pyhä Henki ei suostu yhteistyöhön parjaajan kanssa. —
Vikoileva ja kielteinen arvosteluasenne kuvastaa yleensä ihmisen alhaista ja rumaa luonnetta. Mutta syynä saattaa olla myös oma epävarmuus tai vain kasvamattomuus ja tietämättömyys asian vakavuudesta.
Joskus parjaus versoo ylpeydestä johtuvasta itsensä ylentämisen tarpeesta sekä tahallisesta lähimmäisen halveksunnasta ja alentamisesta muiden edessä. ”Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.” Matt.23:12. Luuk. 14:7-11.
Vikoileva parjaaja tahtoo puheillaan saattaa lähimmäisensä häväistyksen alaiseksi:
”Herra, kuka saa vierailla sinun majassasi, kuka asua sinun pyhällä vuorellasi? – Se, joka vaeltaa nuhteettomasti, joka tekee vanhurskauden ja puhuu sydämessänsä totuutta; joka ei panettele kielellänsä, joka ei tee toiselle pahaa eikä saata lähimmäistään häväistyksen alaiseksi.” Psalmi 15:1-3.
Valheellisen (tai tosiasiankin) juorun kohteeksi joutuneen kristityn tilanne saattaa tulla erittäin hankalaksi. Esimerkiksi seurakunnan sanan opettajan toiminnalta murentuu pohja pois. Ja mm. vastakääntyneet ovat herkkiä menettämään luottamuksen kasvattajiinsa. He joutuvat näin tuuliajolle ja sitä kautta jopa pois ristin kaidalta tieltä. Ajattele tätä! – Ennen suuren suun avaamista on hyvä miettiä seurauksia. Jotkut ihmiset ovat myös erittäin herkkiä arvostelulle. He saattavat jopa muuttua sellaisiksi, joiksi heitä haukutaan!!!
”Kuulkaa Herran Sana, te, jotka olette aralla tunnolla Hänen Sanansa edessä.” Jes.66:5. Jumala tahtoo antaa seurakunnalleen pyhän pelon tämänkin asian suhteen.
Emmehän tahdo olla Hoosean mainitsemia haaskoja, joista sanotaan: ”Minun kansani synnistä he saavat ruokansa, heidän pahoja tekojansa heidän sielunsa himoitsee.” Hoosea 4:8. Joissain piireissä sellaisia nimitetään vasikoiviksi ilmiantajiksi. ”Riitele oma riitasi vastapuolesi kanssa, mutta toisen salaisuutta älä ilmaise.” Sananl. 25:9.
Pahanlaatuinen syöpäkasvainjuoruilija suorastaan himoitsee kuulla ihmisten synneistä, virheistä, epäonnistumisista ja lankeemuksista. Niistä hän puhuu mielellään. Ne ovat heille herkkupaloja. ”Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.” Snl.26:22. Siellä sisimmän kammioissa nuo pahat puheet turmelevat Jumalan asuntoa.
Jos joku tietää Sinusta tai minusta jonkin asian, jota emme ole itse hänelle kertoneet, on liikkeellä ollut juoruilija, huolimatta siitä kuinka tosi asia on.
Nuo myrkytetyt ”herkkupalat” jäävät vaikuttamaan kuulijoiden elämään saaden aikaan ennakkoluuloja ym. väärää asennetta panettelun kohteena olevaa kohtaan. Kirouksen virrat aukenevat panettelijoiden puheista. Niiden kirousvirtojen vaikutukset kulkevat sydämestä sydämeen levittäen sielunvihollisen henkivaikutusta ympäristöönsä. Pyhän Hengen armovirrat sulkeutuvat.
Parjaushengen vallassa olevan ajatusmaailmakin saastuttaa ympäristöä. ”Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.” Srn 10:20.
”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi!” 2 Moos. 20:16.
Väärän todistuksen antaminen lähimmäisestä (vaikkapa tietämättäänkin) on vakavan luokan synti. Tämän vuoksi on hyvä olla erittäin tarkka puheissaan.
Myös poissaolevan lähimmäisen analysoiva arvostelu on juoruilun piiriin kuuluva asia.
Raamattu kehottaa meitä ”valkeuden ja päivän lapsia” olemaan kirkkaita: ”Nouse, ole kirkas, sillä sinun valkeutesi tulee, ja Herran kunnia koittaa sinun ylitsesi. Sillä katso, pimeys peittää maan ja synkeys kansat, mutta sinun ylitsesi koittaa Herra, ja sinun ylläsi näkyy hänen kunniansa.” Jes. 60:1. ”Kristuksen kirkkauden evankeliumiin” ei kuulu vikoileva parjaus.
ÄLÄ YLLYTÄ JUORUILUUN
Muiden asioita uteleva yllyttää juoruiluun. ”Tiedätkö mitä sille uskovalle kuuluu?” Tuon kaltainen kysely onkii esiin juorumieltä. Älä siis kysele ihmisten asioita muilta kuin asianomaiselta itseltään. Yleensä ihmisten asioiden uteleminen on sopimatonta. Jokaisella on oikeus kertoa vain, mitä tahtoo, tai olla kertomatta mitään itsestään ja asioistaan. Ihmisten pitää seurakunnassa antaa olla ja kasvaa rauhassa. Se kuuluu kristilliseen vapauteen. Jeesus antaa jokaiselle aikaa elämän korjaamiseen. Ilm. 2:21.
Syyttelevä juoruilu on kaikissa muodoissaan halveksittavaa ja tuomittavaa. 1 Kor.5:10-13.
Parjaaja ei voi kasvaa uskossaan. Syyttelevä pahan mieli estää hengellisen kasvun. Sellaisessa synnissä eläminen on otollista maaperää paholaiselle. Sielunvihollinen on ”meidän veljiemme syyttäjä”. Ilm. 12:10. Sen nimi on käännettävissä myös sanoilla ”parjaaja” tai ”panettelija”. Juoruilijat ovat siis antautuneet paholaisen työtovereiksi. Riivaajat viihtyvät sellaisessa ilmapiirissä.
Tahdommehan siis tehdä tosi parannusta tuosta inhottavasta synnistä? Itse tahdon! Tahdotko sinä? –
Jeesuksen veri puhdistaa meidät tästäkin synnistä. Saamme alkaa rakentua ”totuutta noudattaen rakkaudessa.” Efes.4:15. Saamme puhtain sydämin alkaa rakentaa ”elävän Jumalan seurakuntaa, joka on totuuden pylväs ja perustus.” 1 Tim.3:15.
Tästä parannuksesta alkaa seurakuntaelämä elpyä. Uskovat uudistuvat. Yhteys toimii. Alaikäiset kasvavat uskossaan. Ilo valtaa sydämet. Keskinäinen rakkaus pääsee esiin. Armon ja rukouksen Henki toimii jakaen armolahjoja. Näin kokousten ilmapiiri muuttuu parantavaksi lähteeksi.
Enää ei ole kyräilyä eikä korvaan kuiskuttelua, vaan rehtiä ja raitishenkistä toimintaa Pyhässä Hengessä. Jumalan siunaus vuotaa runsaana yllemme, kun ”sormella osoittelu” lakkaa (Jes. 58:9) panettelijoiden poistuessa. Sananl. 26:20. Silloin alamme rohkaista ja rakentaa toisiamme. Tulee herätys, jota olemme odottaneet!
”Mutta pysy erilläsi epäpyhistä ja tyhjistä puheista, sillä niiden puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuudessa, ja heidän puheensa jäytää ympäristöään niin kuin syöpä. …… Jos nyt joku puhdistaa itsensä tämänkaltaisista (= epäpyhistä puheista), tulee hänestä astia jaloa käyttöä varten, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis.” 2 Timot.2:14-21. Siinä oleva lupaus koskee meitä kaikkia!
MITEN VOIMME LOPETTAA PARJAUKSET ?
Pahan puhumiset ym. juorut loppuvat, kun niiden kuuntelijat sulkevat korvansa. Kuuntelijathan ovat yhtä lailla osallisia ko. syntiin. Kuullessasi juorun sinun on ensi töiksesi otettava yhteys juorun kohteeseen, mieluiten juoruilijan läsnä ollessa. Näin saat katkaistua saatanan työn alkuunsa.
POISSA OLEVASTA EI TULE PUHUA! Tämä on aiheemme perussääntö, johon meidän tulee ojentautua?
”Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niin kuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja Hän sanoo: ”Katso, tässä minä olen.” Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella osoittelun ja vääryyden puhumisen, jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niin kuin keskipäivä. Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; Hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niin kuin runsaasti kasteltu puutarha, niin kuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu. Sinun jälkeläisesi rakentavat jälleen ikivanhat rauniot, sinä kohotat perusmuurit, muinaisten polvien laskemat; ja sinun nimesi on oleva: ”halkeamain umpeen muuraaja” ja ”teitten korjaaja maan asuttamiseksi.” Jes. 58:8-12.
Näin ennalleen asetettu seurakunta pukeutuu uudestaan alkuajan voimaansa.
Edellä oleva Raamatun Sana on lupaus Jumalan kansan herätyksestä. ”Sormella osoittelun” poistaminen on eräs edellytys tuon herätyksen alkamiselle.
Raamatun mukaisen ojentautumisen kautta alkaa tapahtua. Muinaiset polut avautuvat uudestaan eteemme. Tie korjataan. Kompastuskivet poistetaan.
Näin alkuperäinen kristinusko merkkeineen ja ihmeineen alkaa toimia.
RAKENTAVA ARVOSTELU
Uskovien kokouksissa voidaan suorittaa profetioiden tarkistavaa arvostelua. 1 Kor. 14:29. 1 Tessal. 5:20,21. Tämä pitää tapahtua yhdessä profetoivien ja arvostelijoiden kanssa, siis kaikkien osapuolten läsnä ollessa. Mutta ei julkisesti ja väärässä mielessä, tai esim. vastakääntyneiden kuullen. Matt. 18:14-17. Tarkistustehtävässäkään ei arvostella henkilöitä, vaan sanomia, ovatko ne luotettavia ja Raamatun mukaisia. Arvostelijoina voivat toimia vain siihen armoitetut, Jumalan seurakunnan yhteydessä olevat raitishenkiset ja uskossaan kasvaneet kristityt. Ala-asteen oppilas ei ole kykenevä arvostelemaan Yliopiston professoria? Ei kukaan, jolla on vikoileva syyttäjämieli, sovi muita arvostelemaan.
Jos et rakasta kaikesta sydämestäsi veljeäsi, älä siinä tapauksessa osallistu hänen arvosteluunsa.
– Mutta totuuden puhuminen ja uskovien auttaminen irti esim. erilaisista harhaopeista ei ole pahan puhumista. Mm. luterilainen harhaoppi on saanut aikaan paljon sekaannusta ja pahanpuhumista uskovien keskuuteen. –
Ojentaminen
Synnissä elävät parjaajat ja epäraamatullisen opin julistajat pitää ojentaa Sanan tielle rakkauden hengessä. Tässä tulee noudattaa Jeesuksen ja apostolien opetusta:
Ensin kahden kesken keskustellen, sitten yhdessä jonkun muun kanssa, ja vasta viimeisenä keinona julkisesti. ”Ilmoita seurakunnalle!” Matt. 18:17. – Seurakunnan tulee siis olla konkreettinen, jolle voi ilmoittaa!!! Matt. 18:15-17; Gal. 1:8-9; 1 Tim.1:3-7; 2 Tes.3:14-15.
Raamatun Sanasta sivuun menneet, jotka eivät tahdo ojentautua takaisin, vaan jäävät esim. kirkon piiriin ja juoruileviksi eksyttäjiksi, on erotettava seurakunnan yhteydestä. Tässäkin kysymyksessä Raamatun opetuksista sivuun menneistä tulee antaa jopa julkinen varoitus. Esimerkkinä 1 Tim.1:19-20 ja 2 Tim.2:16-18 ym. Se ei silloin ole parjausta, vaan seurakunnan suojelua. Paimenten tehtävä on varjella uskovia julmilta susilta, mm. vikoilevilta parjaajilta, jotka eksyttävät seurakuntaa pois Pyhän Hengen vaikutuspiiristä. Apt. 20:29-30.
Synnissä elävät uskovaiset tulee sulkea yhteyden ulkopuolelle:
”Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa; en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta. Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa. Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella? Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.” 1 Kor. 5:9-13.
Meillä ei ole valtuuksia erottaa Kristuksen ruumiin jäsentä seurakunnasta, mutta velvollisuutemme on suojella uskovia poistamalla yhteydestä mm. parjaaja, joka ei tahdo katua syntiään ja luopua siitä. Yhteydestä poistaminen on eri asia kuin seurakunnasta erottaminen! Seurakunta on Kristuksen ruumis. Ja jokainen uskoon tullut on Kristuksen ruumiin jäsen. 1 Kor.12:27. Siihen jäsenyyteen eivät voi ihmiset vaikuttaa. Velvollisuutemme on poistaa keskuudestamme sellainen, joka ei tahdo elää pyhityselämää Jumalan rakkaudessa ja totuudessa: ”Totuutta noudattaen rakkaudessa.” Efes.4:15. Hebr. 12:14. ja 13:4.
Parjaajat saastuttavat seurakuntaa enemmän kuin edellä mainitut, varkaat, ahneet, huorintekijät ja juomarit. Sen tähden myös juorusynnin harjoittajaan tulee soveltaa yhteydestä erottamista. Emme salli tuon syöpäkasvaimen edetä Kristuksen ruumiissa?
Yhteydestä erottaminen tehdään määräajaksi, kunnes Jumalan armo taas kelpaa ja parjausmielestä on tehty parannus.
”Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden.” Jaakob 5:19-20.
Juoruilun synti on sielunvihollisen aikaansaama eksytys, josta pitää palata takaisin oikealle tielle kuten muiltakin harhateiltä. Jumala tahtoo parantaa kansansa vamman. Parantuminen edellyttää synnistä ja juoruilijoiden seurasta luopumista. Juoruilijoille pitää tehdä selväksi, ettemme tahdo olla tekemisissä heidän kanssaan.
Kyseessä olevasta julmasta synnistä on siis mahdollisuus vapautua. Vapautuminen tapahtuu synnin tunnustamisen ja parannuksen teon myötä, Jeesuksen ristintyön ja sovintoveren kautta.
”Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä. Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte. Sillä: ”joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta, kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen. Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja Hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan.” 1 Piet.3:8 – 12.
Jumalan Sana on lääke syntiä vastaan.
Lääkereseptiksi annan seuraavat Raamatun kohdat:
3 Moos. 19:16-18; Psalmi 15:1-5: 17:3; 50:19-21; 101:5; Sananl. 10:18; 18:8; Matt. 7:3-5; 18:10-22; Room. 15:1-3; 1 Timot.3:11; 5:13; 2 Timot.2:14-26; Gal.6:1; Tiit.2:1-8; 1 Piet. 3:16; Ilm.12:10.
Näiden kautta taivaallinen Ylilääkärimme parantaa sairautemme!
Lääkkeet on nieltävä kokonaan.
Miten valtava voima onkaan puhutussa sanassa! Rukoilkaamme siis, että Jumala armahtaa meitä ohjaten kielenkäyttömme rakentamaan seurakuntatyötä. Sanojemme tulee aina siunata, rohkaista, lohduttaa, kannustaa, rakentaa hyvää, Jumalan rakkauden valtakuntaa ympärillämme.
Efes. 4:29-32.
Jeesuksen Kristuksen kalliissa Nimessä ja sovintoveren ansiossa, anna, oi Jumala, syntimme anteeksi!
Tätä anomme itsellemme sekä kaikille rakkaille veljille ja sisarille!
Tunnustamme syntimme:
“sillä minä ja minun perheenikin olemme syntiä tehneet…“ Herra, anna anteeksi syntimme.
Weijo Lindroos
_____________________
PS. Raamatun kohtia kielen synnistä:
”Kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla; heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.” Room. 3:12-14.
”Kielellä on vallassaan kuolema ja elämä..” Sananl. 18:21.
”Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.” Sananl. 12:18.
”Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää! (Kielen synti voii saada aikaan korvaamattoman vahingon) Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä. Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt; mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää; se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä. Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja; samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni. Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä?” Jaakob 3:5-11.
”Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee. Poista itsestäsi suun kavaluus, ja karkoita luotasi huulten vääryys.” Snl. 4:23,24.
”Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha tuo pahastansa esiin pahaa; sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.” Luuk. 6:45. Kristityn tulee joka päivä huolehtia sydämensä puhtaudesta pysyen Golgatan täytetyn työn armossa. ”Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä!” 1 Joh. 1:7-9.
”Minä tahdon noudattaa nuhteetonta vaellusta; milloin tulet sinä minun tyköni? Minä tahdon vaeltaa huoneessani vilpittömällä sydämellä. En kiinnitä silmääni siihen, mikä turmiollista on, eksyttäväistä menoa minä vihaan: ei saa se minuun tarttua. Nurja sydän väistyköön minusta; pahasta minä en tahdo tietää. Joka salaa panettelee lähimmäistänsä, sen minä hukutan, jolla on ylpeät silmät ja kopea sydän, sitä minä en siedä. Maan uskollisia minun silmäni etsivät, että he asuisivat minua lähellä; joka vaeltaa nuhteettomuuden tietä, se on oleva minun palvelijani. Vilpin tekijä älköön asuko minun huoneessani, valheen puhuja ei kestä minun silmäini edessä.” Psalmi 101:2-7.