Bible teaching about the congregation

God continues to speak to people by the Word in the Bible in order to open our understanding to comprehend His will. Luke 24:45. He wakens me morning by morning, wakens my ear to listen like one being instructed. Isa 50:4.

One of the things, that those who pray come to understand, is the truth about Bible teaching on the church. This includes the message of Heb 12:26-27. At that time his voice shook the earth, but now he has promised, “Once more I will shake not only the earth but also the heavens.” The words “once more” indicate the removing of what can be shaken—that is, created things—so that what cannot be shaken may remain. The content of this Scripture shakes religious constructs.

A church in accordance with the original plan is the worst threat to the devil. That’s why he resists the restoration of the church to God’s original plan with all his fury. 1 Jn. 2:24-25. But God will give us the mindset that Caleb had: We should go up and take possession of the land, for we can certainly do it. Numbers 13:30.

Read this whole text. It’s the only way for you to understand the teaching in it. I repeat myself in order to ensure that that the teaching will be down pat. After all, God’s vision of His church is in question here.

THE WAY TO THE BLESSINGS THAT WERE AT THE BEGINNING

God wants to restore His church to a clear, living fellowship with the Lord of the church, Jesus. The Holy Spirit leads those living Christians to a fellowship and work where Jesus is saving, healing and filling people with the Holy Spirit. Acts 2. He sends the believers to preach the gospel, help those who are suffering and to heal the sick etc. Mark 16:15-20.

The most important thing in human life is to have one’s sins forgiven and so become a child of the God of the new covenant. And this is my covenant with them when I take away their sins, Rom 11:27. This must not become overshadowed by other important Bible teachings.

Thanks be to the Lord! To him who loves us and has freed us from our sins by his blood, and has made us to be a kingdom… Rev 1:5-6. Thank you, Jesus! With your blood you purchased for God persons from every tribe and language and people and nation. You have made them to be a kingdom. Rev 5:9-10. So the church is a group of people who have been bought by Jesus’ blood; His kindom, whose purpose is spiritual only. Anyone who reads the Bible can understand what the true church is. The asnwer that the Bible gives is very simple: those who have become believers are God’s church. Religions, religious sects, denominations, chariteis and so on are not churches. The born again people in each local area form the local church of where they live. Thus the Bible mentions churches in the plural only based on the fact that there are believers in many local areas. = one city, one church. Tit 1:5. Two cities, two churches. Seven cities, seven churches. Rev. 1:11. But in the Bible, the church as a whole is remains mentioned in the singular, the body of Christ (1 Cor 12:27) because Jesus is the only founder of the church.

The teaching on the being of the church is a subject that has become badly distorted among all of the human race. The majority have swallowed the lie that leads them astray, that the church is some institution established by man. That teaching has led people outside of original Christianity. And even though the matter of the church is not a question of salvation, its destruction is a serious fall. The Biblical fellowship (oneness) and love of believers has been broken by the establishment of denominations. This is why, Thus saith the Lord, Return, faithless people, I will cure you of backsliding. Jer. 3:22. Thus God calls his own back to all things good and right, such as the original ways of the church.

The teaching mentioned in John 17:21-23 that concerns us will happen: that all of them may be one. So we will all be perfectly one. We can’t see it yet but it will happen in this age. Otherwise Jesus’ prayer would ahve been mere empty words. But waking to reality and to fellowship will CERTAINLY happen! Mathew 25:7-12. It will happen by returning to the way of the Bible teaching talked of in this text. Sanctify them by the truth; your word is truth. Jn 17:7. The church is going to be set back into the faith and truth of the apostolic time before Jesus comes back. Heaven must receive him until the time comes for God to restore everything, as he promised long ago through his holy prophets. Acts 3:21. Heb. 12:7-14.

Genuine repentance includes the cleansing of the church of so-called ”great men” who raise themselves above others (e.g. church clergy, the bishopry etc.). There is only one great person in the church. He is Jesus, the supreme shephard. The time of the great prophets ended with John the Baptist. Math 11:17-14.

WHO BELONGS TO THE CHURCH

Only those who have been genuinely born again belong to the church, those who have been baptised by immersion in the name of Jesus after they believed. Acts 2:41. Genuine coming to faith is that you begin to live with Jesus. That’s when the truth of the church begins to open up. God wants to lead us to experience this way of blessings that they had at the beginning. So we understand that everyone who has come to believe belongs together in the same flock of God, ergo the church. No other way is possible because belonging to Jesus is the same as belonging to His church. Having ones’s name on a church register does not mean the person belongs to God’s church.

Joining Jesus is joining the church. The Bible knows no other way of joining God’s church. It has no concept of someone genuinely being a believer and then supposedly not belonging to the church. Acts 2:38, 41, 42. You belong to the church if you live with Jesus, i.e. you are in Christ, not Adam. Being in fellowship with believers is another matter. And God wants all of his own to congregate and work together. Heb. 10:25/Acts 2:41-42.

A Biblical fellowship is God’s will!

Every locality has just one group of born again people (John 3:3, 1 Pet 1:23, 2:9/Tit 1:5), which has been redeemed with the precious blood of Christ, a lamb without blemish or defect. 1 Pet. 1:19. This church that has been established by the cross, we can start to build in each local area, continuing from where the apostles left off! Everyone can begin to carry out the tasks and dreams that they have recieved from God as long as they have been checked against the Bible. All forms of service that God has given us can and must be carried out in this fellowship.

It is therefore good to take to heart His basic truth that THOSE WHO HAVE BEEN REDEEMED BY JESUS’ BLOOD ARE GOD’S ONLY CHURCH. But you are a chosen people, a royal priesthood, a holy nation, God’s special possession, that you may declare the praises of him who called you out of darkness into his wonderful light. Once you were not a people, but now you are the people of God; once you had not received mercy, but now you have received mercy. 1 Pet 2:9-10. This was written concerning all of us, who have been have been born again. 1 Pet 1:23. Thus WE belong to this ONE people of God, to the same congregation with all those who have been saved through all ages, for example, Peter, James, John and Paul etc; the first Christians. Acts 20:28, 26:18. One body! Eph 4:1-16, 1 Cor 12:27.

No one has been given permission to divide the one host of saints by founding new denominations etc; sects with membership registers, ”name plaquard churches”. Math 24:35. Heb. 13:8. Reve 22:18,19. That is why we don’t accept denominations/sects and don’t participate in their functions. We know that not one ”church” founded by people is a church at all. Albeit individual believers in them, as well, belong to the same God’s church with us and work with us to gather people to God. In that respect, we work together with all believers. But we mustn’t accept the deceptive teaching that institutions established by humans would be churches and that we would belong to different churches based on that. So called ecumenicalism is, in reality, acceptance of dispersion; an ecumenical mix of Babel religion.

HOW CAN YOU JOIN THIS CHURCH?

Joining Jesus is the same as joining His church, the body of Christ. 1 Cor 12:27. So in Christ Jesus you are all children of God through faith, for all of you who were baptized into Christ have clothed yourselves with Christ. Gal 3:26, 27. Those who accepted his message were baptized, and about three thousand were added to their number that day. They devoted themselves to the apostles’ teaching and to fellowship, to the breaking of bread and to prayer. Acts 2:41-42. So it isn’t possible to join this church like joining a worldly charity organisation or religion by puttin your name down in the register and then you belong to the church, take your name off and you no longer do.” This is not how the Bible teaches it. Man cannot join another to God’s church. And neither can man excommunicate another from the church. Separating someone from the fellowship (because of sin) is another matter. With regard to that, the Bible teaches: Expel the wicked person from among you. 1 Cor 5:13. But either excommunicating or joining someone to the church is exclusively God’s work. Now that we understand the being of the chruch, we can understand this, too. Having your name in a church register or removing it does not relate to belonging to God’s church. Rejoice that your names are written in heaven. Luke 10:20. The next step for people who have united with Jesus, who have been baptised by immersion in His name, is to enter church fellowship and be blessed into it. According to Bible teaching, only people who already belong to God’s church, who have become believers and are Biblically baptised, can be blessed to join the fellowship of a local church! So we understand that the fellowship and belonging to the church are two different things. There is no such thing as a Christian without a church. Those erraneous concepts must be dispelled from our minds.

NO NEW CHURCH

The Bible contains no example of or teaching that any new churches with new names had been established in the apostolic time. It is an error to believe that Paul supposedly went from one local area to antoher establishin new churches. Paul did not establish a single new church but the congregation that was founded on the cross spread to new areas. Note the word, ”spread”. It is the key to this. One, eternally indivisible congregation of God spread to new areas by Christians preaching the message of salvation, the sacrifice on the cross on our behalf and about the risen Jesus. People became believers, repented of their sins and got baptised and so they became the church in their own area. Acts 2:38, 41. They began to meet as the church of their locality. And every local chruch confessed with the mouth of all their believers that we are a part of the ONE church of God that Jesus founded on the cross. John 2:19-22. We do well to repeatedly emphasise this. So the apostles didn’t establish new churches. People who were led by the Holy Spirit were chosen for different roles from among the believers, eg. Tit 1:5, Rom. 12:4-8, Eph. 4:11-16. Nevertheless, God’s solid foundation stands firm, sealed with this inscription: “The Lord knows those who are his,” and, “Everyone who confesses the name of the Lord must turn away from wickedness.” 2 Tim. 2:19, 1Cor. 3:11. They didn’t accept that any locality should have two or more churches even though there were multiple meeting places according to need. 1 Cor 1:10-13 and 3:4-5. We should be doing things the same way; Helsinki has the Helsinki church, Turku has the Turku church, Tampere has the Tampere church etc. Rev. 1:11-20. So the question here is not about advocating a new church, on the contrary: the point is getting out of the new ones and back into the oldest one.

Paul’s missionary calling

Now get up and stand on your feet. I have appeared to you to appoint you as a servant and as a witness of what you have seen and will see of me. I will rescue you from your own people and from the Gentiles. I am sending you to them to open their eyes and turn them from darkness to light, and from the power of Satan to God, so that they may receive forgiveness of sins and a place among those who are sanctified by faith in me. Acts 26:16-18.

This was the missionary calling that Jesus gave Paul and, at the same time, to all of us. Math. 28:19,20, Mark 16:15-20. It means that a person who has become a believer and been Biblically baptised has come out of Satan’s power into God’s church and from Adam into Christ and has thus come into the church. Rev 1:5,6, 5:9,10, John 3:3, Acts 2:38,41, Gal. 3:26-28, Rom. 8:9. Missionary work is the church’s main task.

BAPTISM

In the beginning of the church, everyone who became a believer and had had their sins forgiven, was baptised by immersion in the name of the Lord Jesus Christ. Peter replied, “Repent and be baptized, every one of you, in the name of Jesus Christ…” Acts 2:38,41, ”So he ordered that they be baptized in the name of Jesus Christ.” Acts 10:48, 22:16, Col 3:17. In the beginning of our church, no one was left unbaptised. That is how it should still be.

Baptism is something that God blesses. We were therefore buried with him through baptism into death in order that, just as Christ was raised from the dead through the glory of the Father, we too may live a new life. For if we have been united with him in a death like his, we will certainly also be united with him in a resurrection like his. Rom. 6:45,5,11. The old life of sin was buried in the grave of baptism and we began to live in Jesus’ resurrection.

THE LOCAL CHURCH

Those who have been baptised after becoming believers, form the local church in each locality. It was set in order (not established) to function on the basis of the apostles’ teaching. Acts 2:42,42, Eph. 2:19-22, 4:11-16. The reason I left you in Crete was that you might put in order what was left unfinished and appoint elders in every town, as I directed you. Tit. 1:5. Notice? First there was a chruch and then it was set in order. And the borders of the local area were the borders of the church. eg. Rev. 1:11-30. And Bible teachings have been set for the spiritual boundaries of the church. ”Those who accepted his message were baptized, and (so)… were added to their number that day…” Apt 2:41.

May this be repeated as many times as it takes for it to be understood: all gentuine Christians within a particular local area, who have been baptised, belong to their local church on the basis that they belong to Jesus. A practical fellowship and coming together as a Biblical church can only begin with confessing this. The Bible does not teach ”ecumenicalism” in the sense of a fellowship of believers ”across church borders”. The Bible teaches us to build the fellowship without church borders. This is what we do.

THE CHURCH IS ONE

Jerusalem had ONE church with tens of thousands of members. Acts 21:20, 2:41, 4:4,32, 5:13-16. Even so, the one church in Jerusalem only had one body of elders. Acts 15:4, 21:18. But this one church already then had multiple meeting places where the ONE and same apostolic teachhing was received. They devoted themselves to the apostles’ teaching and to fellowship. Acts 2:42, 1:13-15, 12:12, 1 Cor. 1:10, etc. The same principles should apply to the end: one church, one city. Two churches, two cities. Seven churches, seven cities. Rev. 1:11-20. etc. Tit. 1:5, etc. And one local church can have multiple meeting places according to need but the meeting places are not churches. In the beginning, the church met a lot in private homes. It was a good system. But they didn’t consider the homes as churches, only meeting places. So it isn’t Biblical to establish, for example, ”home church movements” or a ”home church”. May God protect His own from doing that, which is what every other divisive movement has done. 1 Cor 1:10-13, 3.3-11.

THE FOUNDATION

Paul preached the gospel, thus laying a foundation in people’s lives. I laid a foundation as a wise builder… For no one can lay any foundation other than the one already laid, which is Jesus Christ.1 Cor 3:10,11. That’s how the ”church of the living God” was born in Corinth, amongst other places, formed from people who had become believers. It happened when ”the Corinthians, who were listening, believed and were baptised.” Acts 18:8, 1 Cor 1:2, Acts 2:41, !thes 2:14. They were placed on the foundation, Jesus.

The group of people who are saved is the new covenant temple, the body of Christ (1 Cor. 12:27), whose degradation has always been a serious sin. Don’t you know that YOU yourselves are God’s temple and that God’s Spirit dwells in your midst? If anyone destroys God’s temple, God will destroy that person; for God’s temple is sacred, and you together are that temple.1Cor 3:16,17, Eph 2:19-22, heb 3:6. So we are the ”living stones” mentioned here. 1 Pet 2:5. Every living stone sings eternal thanks to the Lamb. In Rev. 21, we are told the angel promised to show John ”the bride, the Lamb’s wife.” Rev. 21:19. And he showed John ”the holy city, Jerusalem”. So ”the bride” is the same as the Lamb’s wife, i.e. the church, the new Jerusalem built from living stones, a city that sings eternal thanks.

JESUS IS THE ONLY FOUNDER OF THE CHURCH.

By His work of salvation, He established his own church in three days. ”Jesus answered them, Destroy this temple, and I will raise it again in three days. They replied, It has taken forty-six years to build this temple, and you are going to raise it in three days? But the temple he had spoken of was his body.” Jn 2:19-22.

THE FINISHED CHURCH

The church was finished by the end of the apostolic period, about 100 AD. All the Bible Scriptures had been put together by then and were at the disposal of the church, 66 books. Also, all the doctrines concerning church practices, teachings, ministries (so-called church offices) etc. were done. But most importantly, everyone understood the being of the church as ONE body of Christ. 1 Cor 12:27. ”One body”. Eph 4:4.

No one has been comissioned by God to establish new churches. The Bible does not teach that. That is why we cannot participate in man-made religions. It is written into the form of the ”one church”: …not giving up meeting together…Heb 10:25. The teaching means tha we must have A PLACE FOR GROWING in a local church fellowship, from where we can go into action in accordance with the Holy Spirit’s lead and the support of the church’s prayer. This is the God given teaching that prevents division and is for our best. It must now be applied. And it doesn’t necessarily mean just one meeting place but the local church can meet in as many places as the number of members requires, as long as none of the meeting places separates itself from other believers in the area to become a seperate sect.

The church as it was at the beginning is given to be an example to all Christians in all ages all over the world. 1 Cor 1:10.13, 3:1-11, Heb. 13:8,9,13, etc.

The Biblical Christian fellowship and work on the principle of one church is the absolute will of God! If anyone teaches otherwise, they have not yet understood Bible teaching.

EVERYONE IS CALLED TO JOIN

In additon to individual believers, all the denominations founded by men can join the church system laid out in this text. HOW? They must stop their solo act and all the teaching that separates believers from each other and renounce the principles of division. For example, all name plaquards and membership registers must be removed and then they should confess that their work is to be within the fellowship of the ONE church of God. They went out from us, 1 Jn 2:19. Should those who have left not return? So When they have decided to do God’s will, they can make a public announcement something like this:

”We now commit ourselves to seeing things the way God sees them, that there is only ONE church in our local area that has been redeemed by Jesus’ blood, meaning all of us who have become believers in this locality and who have been Biblically baptised. You are welcome to the fellowship of your own church. Heb 10:25.

We no longer agree to use unbiblical names for the church, because the church belongs to God. Notice the ownership:

– ”To the church of God in Corinth” 1 Cor 1:2, 2 Cor 1:1.
– ”Do not cause anyone to stumble… or the church of God”. 1Cor 10:32, 11:16, 15:9.
”nor do the churches of God.” 1 Cor 11:16.
– ”Or do you despise the church of God?” 1 Cor 11:22.
”how intensely I persecuted the church of God and tried to destroy it.” Gal. 1:13.
-”For you, brothers and sisters, became imitators of God’s churches in Judea, which are in Christ Jesus.” 1 Tess. 2:14.
”you will know how people ought to conduct themselves in God’s household, which is the church of the living God. ” 1 Tim. 3:15.

It is Biblical to call a church according to its local area, for example, 1 Thes 1:1. But humanly invented name plaquards on meeting places are elements of division that every believer must remove from their lives so that they would no longer work in subjection to them.

We are not Lutheran, Pentecostal, Baptist, Adventist, Free Church, Ecumenical etc. -ists or from those. We are not Catholic or Protestant. We are just God’s children redeemed with Jesus’ blood.

We have come out of sects and all membership register religions.

In every local area in Finland, as well, we should initiate the church function and work in accordance with the apostolic model laid out here. We must procure a meeting place that is for all the believers in the area. And when Biblical church functioning has been started, no new ”chuch” can be established in that area. It would be the beginning of division all over again. 1 Cor 1:10-13, 34-37.

Each and every one must confess and seek the church fellowship depicted in this text. It is God’s will!

Our common task is to bring people together into the faith and doctrine that the first Christians were i;, into Bible teaching. Acts 2:41,42. “Gather to me this consecrated people, who made a covenant with me by sacrifice.” Ps 50:5. That is the end time message. Joel 2:16.

This is God’s vision of His own Church.

With blessings,
Weijo Lindroos

Kuka on Jeesus?

Jeesus on hyvä Paimenemme! Hän tahtoo hyvää jokaiselle ihmiselle joka tulee Hänen turvalliseen yhteyteensä. Se on mahdollista! Jokainen voi saada luotettavan varmuuden, että Jeesus Kristus on todellinen Henkilö ja syntiemme sovittaja. Hän lupasi, että ”etsivä löytää, anova saa ja kolkuttavalle avataan”. Matteus 7:8. Tämä lupaus koskee lapsia, nuoria ja kaiken ikäisiä. Jokainen etsivä löytää ja saa turvapaikan, joka kestää kaikissa vaiheissa vaarallisen maailman keskellä.

Etsivän ihmisen ensimmäinen asia on löytää luotettava taho, josta voi etsiä ja kysellä asioita. Sellainen lähde on Jeesus itse! Hänellä on aina ”avoimet ovet -päivä”. Voit ottaa yhteyttä Häneen milloin tahansa keskustelemalla Hänen kanssaan (= rukoillen). Ja Hän kuulee kun tosissasi ja vilpittömästi pyydät päästä Hänen yhteyteensä ja saada syntisi anteeksi.
Sinua varten on tarjolla siunauksen täyttämä elämä Jumalan rakkauden vaikutuspiirissä tässä ajassa, ja ikuisuudessa ikuinen elämä taivaan maassa.
Voit ottaa yhteyttä myös meihin, jotka olemme jo löytäneet elämänyhteyden Jeesuksen kanssa.

Jeesus Kristus on Raamatun päähenkilö. ”Hänessä luotiin KAIKKI, mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvät ja näkymättömät, olivatpa ne valtaistuimia tai herruuksia, hallituksia tai valtoja. KAIKKI on luotu Hänen kauttaan ja Häneen.” Kol. 1:16.
Jeesus on siis kaikkien näkymättömien ja näkyvien valtojen Luoja.

Kuuntele laulu:

Taivassanomat 4/2024

RAJAT KIINNI

Jumalan seurakunnan ja syntimaailman väliset rajat on päästetty kaatumaan ja näin on maailmallisuus päässyt sisälle Jumalan valtakuntaan. Sitä ei aina ole tunnistettu ja tunnustettu. Siksi sisälle on päässyt epämääräisiä ”onnenonkijoita” suurin joukoin. Sellaiset ovat tuoneet mukanaan vierasta tulta ja ”kulttuuria”. Sillä on ollut ikävät seuraukset: ”Moni lähtee seuraamaan heidän irstauksiaan, ja heidän takiaan totuuden tie tulee häväistyksi. Ahneudessaan he valheellisin sanoin pyrkivät hyötymään teistä.” 2 Piet.2:2,3.
”He ovat napisijoita, kohtalonsa nurkujia, jotka elävät himojensa mukaan. Heidän suunsa puhuu mahtavia, ja he mielistelevät ihmisiä oman etunsa tähden.” Juudaksen kirje 16. Sellainen on estänyt raitishenkisen Pyhän Hengen toiminnan.

Tällä kaikella tarkoitan siis hengellistä Jumalan valtakuntaa (Kol. 1:13,14), Jumalan aluetta, jonka Hän on tarkoittanut siunauksen alueeksi, mutta johon on tunkeutunut turmelevaa syntisaastaa. 1 Joh. 1:5-9. Uudestisyntymättömiä ja kastamattomia nimikristittyjä on alettu pitää seurakuntaan kuuluvina, vaikka he todellisesti ovat tottelemattomuudessaan edelleen maailmassa. Joh. 3:36. Apt.2:38,41. He saattavat olla joskus hyvinkin uskonnollisia ja hurskaita itse perustamissaan kirkoissa tietämättä elävänsä harhaopin synnissä. He eivät ole ottaneet vastaan rakkautta sydämeensä niin että rakastaisivat Jumalaa ja Hänen Sanaansa kaikesta sydämestään. Room. 5:5. Mark.12:30,31. 2 Tess. 2:10-12.
Mutta nyt on seurakunnan puhdistautumisen aika. Efes. 5:25-27. On pestävä vaatteet ja valkaistava ne Karitsan veressä. Ilm. 7:14. Kol. 3:12-17.

”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmien halu ja elämän korskeus, se ei ole Isästä vaan maailmasta. Maailma katoaa himoineen, mutta joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti.” 1 Joh. 2:15-17.

Ahdas portti
Jeesus ja ristintyö on ainoa oikea ”ahdas portti” ulos syntimaailmasta ja sisälle seurakuntaan. ”Menkää sisään ahtaasta portista, sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monet menevät siitä portista sisään. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja harvat löytävät sen!” Matt. 7:13,14.”Antakaa pelastaa itsenne tästä kierosta sukupolvesta.” Apt. 2:40.
Minä olen ovi. Kuka ikinä tulee sisälle minun kauttani, hän pelastuu. Hän käy sisälle ja ulos ja löytää laitumen.” Joh. 10:9. Mainittu laidun on Jumalan seurakunta, Hänen siunausalueensa. Se on rajattu Raamatun opetuksilla valkeuden alueeksi, johon Hän itse kokoaa meitä. Olemmehan tulleet sisälle Jeesus-Oven kautta. Olemme turvapaikassa vaarallisen maailman keskellä. ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat ikuiset käsivarret.” 5 Moos. 33:27. Tämän tähden, ole sinä, rakas Jumalan lapsi turvallisella mielellä: Hän ei sinua hylkää ja jätä. Joh. 10:27,28.
Pyhä Henki kehottaa poistamaan seurakunnasta vieraan aineksen, politikoimiset sekä epäraamatulliset opit, tavat ja toimintamuodot. ”Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.” Matt. 15:13.
”Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.” 1 Kor. 5:13. Mutta tämän tekemisessä on osattava toimia rukoillen ja tarkkaan harkiten Pyhän Hengen johdatuksessa, ettei loukkaa ja turmele oikeiden Jumalan lasten elämää. ”… sillä kuka on rankaisematta ojentanut kätensä Herran voideltua vastaan?” 1 Sam. 26:9.

Nyt on Matt. 13;37-41 aika. ”Älkää mukautuko tämän maailmanajan menoon, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, jotta voisitte tutkia, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, Hänen mielensä mukaista ja täydellistä.” Room. 12:2.

Mihin Hän ihmisiä kokoaa?
Monet ihannoivat esim. Azusa-kadulta 1906 alkanutta helluntaiherätystä yrittäen palata samaan Hengen voimaan. Mitä se on?
– Azusa-kadulta alkanut maailmanlaajuinen herätys, Pyhän Hengen voimakas toiminta, alkoi siitä, että pieni ihmisjoukko siellä alkoi etsiä alkuperäistä kristinuskon olemusta ja siellä vaikuttanutta Pyhän Hengen toimintaa. He ihannoivat ensimmäisten opetuslasten päälle tullutta Pyhän Hengen tulikastetta. He halusivat sitä samaa. Sen he myös saivat. Halleluja! Ja sama Kirkkauden Hengen voima kuuluu meillekin. Kiitos Jumalalle! Meidänkin tulee palata heidän kanssaan samalle lähteelle ottamaan vastaan ristillä 2000 vuotta sitten perustetun Jumalan seurakunnan helluntaipäivänä saama Hengen voima ja voitelu: ”Kun helluntaipäivä oli tullut, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä tuli taivaasta humaus, niin kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko huoneen, jossa he istuivat. He näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat heidän itse kunkin päälle, ja he täyttyivät kaikki Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä sen mukaan, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.” Apt. 2:1-4.
Tätä alkuperäistä herätystä me ihannoimme ja siihen tahdomme tulla sisälle. Tätä tahdomme kaikesta sydämestämme. Emme ihannoi uutta Azusa-kadun herätyksen pohjalle syntynyttä helluntaiseurakuntaa, emmekä muitakaan alkuseurakunnan jälkeen perustettuja uskonsuuntia. Meille kelpaa vain aito alkuperäinen apostolisen ajan usko ja seurakuntamalli. 1 Joh. 2:24.
Jumala kokoaa meitä siis takaisin ensimmäiseen antamaansa herätykseen. Tie tähän kulkee Jeesuksen veren kautta. Haluammeko tätä? –

Emme siis rukoile uutta herätystä, vaan palaamme Jumalan jo antamaan herätykseen. Meidän toimintamme alkoi 2000 vuotta sitten ristiltä. Ja tämä silloin perustettu seurakunta täytettiin Pyhällä Hengellä 2000 vuotta sitten Jerusalemin Yläsalissa. Apt. 2.
Tässä herätyksessä olemme pitäen rajat kiinni! Mutta pidämme Jeesus-Oven avoinna synnin maailmasta armon tielle tulevia varten.
Tervetuloa Jumalan valkeuden alueelle!

Siunaten ja rukoillen,
Weijo Lindroos
Turku

AITO USKOON TULEMINEN?

Uskoon tuleminen on yhtä kuin pelastuminen, siirtyminen syntitilasta armon tilaan, Jumalan valkeuteen ja elämänyhteyteen Jeesuksen kanssa. ”Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka pelastuivat.” Apt. 2:47. Pelastumisella tarkoitetaan siis ihmisen tulemista Jumalan yhteyteen ja irrottautumista syntielämästä. 2 Kor. 5:17.
Synti ei ole ainoastaan vääriä tekoja, vaan ennen muuta se on Jumalan Elämästä erossa oleva pimeyden tila. Jumalasta erossa oleminen on suurin synti.
Uskoon tulossa eli ylösnousseen Jeesuksen vastaan ottamisessa tapahtuu siirtyminen Jumalan yhteyteen, armon tilaan ja Hänen valtakuntaansa. ”Jumala on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, Hänen, jossa meillä on lunastus, syntien anteeksi saaminen.” Kol. 1:13,14.
Jokainen Jumalasta erossa oleva ihminen on kuoleman tilassa kunnes saa omakohtaisesti anteeksi syntinsä Jeesuksen sijaiskärsimyksen kautta. Efes. 2:1-8. Jumalasta erossa oleminen on kuoleman tila.
Ottamalla vastaan Jeesuksen pelastajaksesi Jumalan Elämä pääsee virtaamaan sisimpääsi. Näin tulet uskoon. 2 Kor. 6:1,2. ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Joh. 1:29. Hänellä on valta siirtää sinut kuolemasta Elämään. ”Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua.” Apt. 4:12. ”Minä olen ovi. Kuka ikinä tulee sisälle minun kauttani, hän pelastuu.” Joh. 10:9.

Jumala sovitti syntimme ristillä.
Jeesus, Taivaan Kuningas, ”Immanuel, Jumala meidän kanssamme”, tuli maailmaan syntyen neitsyt Marian kautta ihmiseksi, yhdeksi meistä. Jes. 7:14. / Matt. 1:23. Hän tuli maailmaan yhtä ainoaa tarkoitusta varten, sovittaakseen syntimme kärsimällä meille kuuluvan rangaistuksen. ”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut ihmisille heidän rikkomuksiaan, ja Hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläitä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” 2 Kor. 5:19-21.
– Kiitos Jeesus, että otit päällesi syyllisyytemme ja kärsit kaikki synnin aiheuttamat tuskat verta hikoillen Getsemanessa. Ja sieltä jatkui matkasi ristiä kohti: ”Silloin sotilasosasto, sen komentaja ja juutalaisten palvelijat ottivat Jeesuksen kiinni. He sitoivat Hänet ja veivät Hänet ensin Hannaksen luo, sillä tämä oli Kaifaksen appi, ja Kaifas oli sinä vuonna ylipappina.” Joh. 18:12,13.
Tunteja kestävien pilkkaamisten, häpäisemisen ja kidutuksien kautta Jeesus kulki kuolemaan tuomittuna ja ruoskittuna ristille, jossa vuodatti verensä ja kuoli meille kuuluvalla paikalla. Hän vei syntimme ruumiissaan ristin puulle. ”Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä olisi rauha.” Jes. 53:5. Jeesus oli sijaisuhri!

Uudestisyntyneinä olemme valkeuden lapsia!
Siirryimme siis uskoon tulossa ”pimeydestä valkeuteen”. Apt. 26:17,18. Ja jäimme pysyvästi tähän puhtauden tilaan, ”kaikkeinpyhimpään” (Hebr. 10:19), pyhään armon tilaan, jossa saamme pysyä ikuisesti. Jumala ei hylkää meitä silloinkaan, kun tapahtuu lankeemuksia: ”Jos me vaellamme valossa, niin kuin Hän on valossa, meillä ON yhteys keskenämme ja Jeesuksen, Hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, me eksytämme itsemme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi JA puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” 1 Joh. 1:7-9. Hän puhdistaa meidät kaikesta synnistä? Se tarkoittaa, että Jeesus katkaisee synnin kahleet sisimmästämme, ja näin syntitottumuksista tulee loppu. Room. 6: 4, 22, 23.
Armahdettuina olemme kestävällä kallioperustalla: ”Jotka Herraan turvaavat, ovat kuin Siionin vuori. Se ei horju vaan pysyy ikuisesti.” Psalmi 125:1. 1 Kor. 3:11. Ennen uskoon tuloa ajelehdimme synnin tilassa monenlaisten eksytysten heiteltävinä. Ef. 4:14.
Jumala on rajannut meitä varten siunausta täynnä olevan elämänalueen sanansa opetuksilla. Tähän meidät johti ”Kristuksen kirkkauden evankeliumi”. 2 Kor. 4:4. ”Jumala, joka sanoi: ”Loistakoon valo pimeydestä”, valaisi sydämemme, niin että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoilta, levittäisi valoaan.” 2 Kor. 4:6.
”Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä (Jeesuksen tulemus) voisi yllättää teidät kuin varas, sillä kaikki te olette valon lapsia ja päivän lapsia. Me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.1 Tess. 5:4,5. ”Kristus teissä, kirkkauden toivo.” Kol. 1:27.
”Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valo Herrassa. Vaeltakaa valon lapsina, sillä valon hedelmä ilmenee kaikenlaisena hyvyytenä, vanhurskautena ja totuutena. Tutkikaa siis, mikä on Herralle mieleistä. Älkää osallistuko pimeyden hedelmättömiin tekoihin, pikemminkin nuhdelkaa niistä.” Ef. 5:8-11.
Emme enää koskaan joudu pimeyteen, koska puhdistaudumme joka päivä synneistämme ja virheistämme pysyen tällä pyhällä alueella, johon saimme tulla Jeesuksen veren kautta. Hebr. 10:19. Sen tähden pidämme tämän alueen puhtaana. ”Mehän olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme loppuun asti vahvoina siinä luottamuksessa, joka meillä alussa oli.” Hebr. 3:14.

Monenlaista terminologiaa:
Uskoon tulemisesta eli todellisuuteen siirtymisestä käytetään Raamatussa monenlaisia kuvauksia. Ne ovat sisältörikasta terminologiaa: Uudestisyntyminen. Joh. 3:3-5. Kuolemasta Elämään tuleminen, parannus, pelastuminen, synnin hylkääminen, kääntyminen (kreik. metanoia), pimeydestä valkeuteen siirtyminen, Saatanasta irtautuminen, Jeesuksen Kristuksen valtakuntaan liittyminen, raamatulliselle kasteelle tuleminen. . JNE. Apt. 2:38,41. 26:17,18. Efes. 2:1-10. Room. 6:4,11,22. Kiitos Herralle! ”joka rakastaa meitä ja on verellään päästänyt meidät synneistämme ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi..” Ilm,. 1:5,6. Kol. 1:13. Kääntyminen pitää sisällään synnin teoista luopumisen: ”Kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää.” 1 Piet. 3:11. ”Peseytykää, puhdistautukaa, viekää pahat tekonne pois minun silmieni edestä. Lakatkaa tekemästä pahaa.” Jes. 1:16. ”Kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi voiman ja oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat Hänen nimeensä.” Joh. 1:12. ”Joka uskoo (evankeliumin Jeesuksesta ja Hänen pelastustyöstään) ja saa kasteen, se pelastuu…” Mark.. 16:16. Apt. 10:48.
Meidän tulee olla sisällä kaikissa Raamatun kohdissa, joissa mainitaan pelastumisestamme.

Uskoon tulemisessa jokainen saa myös Pyhän Hengen sydämeensä. ”Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa.” Room. 8:9.
Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä.” Joh. 15:4. ”Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua.” Apt. 4:12. Jeesus tahtoo antaa syntisi anteeksi! Tämän ilosanoman haluamme kertoa kaikille ihmisille, myös kompastuneille Jumalan lapsille, tuhlaajapojille ja tyttärille. ”Siksi Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, ja sen tähden Hän nousee armahtaakseen teitä.” Jes. 30:18. Mikään ”ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme! ” Room. 8:39.

Kaste
Uskoontulon jälkeen on seuraava askel raamatullinen upotuskaste vedessä Jeesuksen nimeen. Apt. 2:38,41. Room. 6:4-11. Näin olet sisällä samassa uskossa, jossa ensimmäiset Jeesuksen opetuslapset olivat. Ja Jumala lupaa täyttää sinut Pyhällä Hengellä. 2 Kor. 6:1,2. Pyhä Henki jakaa armolahjoja raamatullisessa uskossa oleville.

”Kuka on Jumala, sellainen kuin sinä, joka annat anteeksi pahat teot perintösi jäännökselle ja jätät rankaisematta heidän rikoksensa? Ei Hän pidä vihaa iäti, sillä Hän haluaa olla armollinen. Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme. Sinä heität meren syvyyteen kaikki kansasi jäännöksen synnit.” Miika 7:18,19.

Siunausta uudelle armon tielle!

Videoissa vastauksia yleisimpiin kysymyksiin:
Kysymyksiä -videosarja

Weijo Lindroos
Turku

Kulttuurisidonnaiset Raamatun opetukset

Raamatussa on joitakin opetuksia, jotka eivät sellaisinaan enää ole tarpeellisia eivätkä sovellu meille tämän ajan kristityille. Joitakin sellaisia olen käsitellyt jo aikaisemmin. Ne ovat luettavissa tämän kirjoituksen lopussa olevissa linkeissä.
Jeesus siunatkoon jokaista lukijaa. Hän on ansainnut meille kaikille täyden armahduksen sovintoverensä kautta.
Eri maissa on erilaisia kulttuuriin ja perinteisiin kuuluvia (mm. uskontojen) muovaamia tapoja, jotka eivät sovi seurakunnan kulttuuriin, vaikka ovatkin yksilöihmisille tärkeitä.

1. ”Pyhä suudelma”
Eräs tähän aikaan sopimaton opetus on 1. Tessalonikalaiskirjeen lopussa:Tervehtikää kaikkia veljiä pyhällä suudelmalla.” 1 Tess. 5:26. Tänä lopunajan kulkutautisena aikana ja kieroutuneiden ideologioiden vallassa olevassa maailmassa emme voi ottaa vastaan tätä kehotusta, vaikka se on Raamatun selvä ja toistuvasti annettu käsky. Room. 16:16. 1 Kor. 16:20. 2 Kor. 13:12. 1 Tess. 5:26. 1 Piet. 5:14.
Tervehtiminen tapahtuu mieluiten sanalla SHALOM, rauhaa. Se pitää sisällään kaikista kauneimman tervehdysmuodon. Myös ”armoa ja rauhaa” toivotus on hyvä tervehdysmuoto. Sellainen on myös Paavalin kirjeiden alkusanoissa.
”Rauhaa tälle talolle!” on siunauksellinen tervehdysmuoto. Luuk. 10:5.
Mutta yleisesti käytössä oleva kätteleminen ei ole raamatulliseen kulttuuriin kuuluva tervehdysmuoto. Kättä lyödään vain yhteisen työn merkiksi: ”Kun nyt Jaakob, Keefas ja Johannes, joita pidettiin pylväinä, havaitsivat sen armon, joka oli minulle annettu, he ojensivat minulle ja Barnabakselle kätensä yhteisen työn merkiksi. Gal. 2:9.

2. Naisten puhumisen, pukeutumisen ja kaunistamisen rajoittaminen, mm. heidän piilottamisensa hunnun alle ei sovi meidän aikamme seurakuntakulttuuriin. Sellainen ei ollut tapana myöskään alkuseurakunnassa, vaan naiset osallistuivat seurakunnan rakentamiseen Jooelin ennustuksen mukaisesti, joka toteutui helluntaipäivänä: ”Kun helluntaipäivä oli tullut, he olivat kaikki yhdessä koolla.” Apt. 2:1. Ketkä ”HE”? He kaikki pysyivät yksimielisesti rukouksessa yhdessä naisten kanssa sekä Jeesuksen äidin, Marian ja Jeesuksen veljien kanssa. Niinä päivinä, kun väkeä oli koolla noin satakaksikymmentä henkeä..” Apt. 1:14,15. Siis Jeesuksen opetuslapset, ”noin 120” uskovaa, naiset ja miehet, olivat koolla helluntaipäivänä, kun ”yhtäkkiä tuli taivaasta humaus, niin kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko huoneen, jossa he istuivat. He näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat heidän itse kunkin päälle, ja he täyttyivät kaikki Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä sen mukaan, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi”. Apt. 2:2-4. Naiset ja miehet saivat Pyhän Hengen kasteen alkaen puhua kielillä. Siinä täyttyi profeetta Joelin ennustus, joka oli luvannut tämän tapahtuvaksi. Ja siihen kuului siis myös naisten osallisuus: ”Minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä ja vanhuksenne uneksivat unia. Myös palvelijoitteni ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he profetoivat.” Apt. 2:17,18. Tyttäret ja palvelijattaret siis alkoivat profetoida. Tiesittekö, että profetoiminen on puhumista? ”Profetoiva sen sijaan puhuu ihmisille rakentumiseksi, kehotukseksi ja lohdutukseksi. Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.1 Kor. 14:3,4. Naiset siis osallistuivat seurakunnan rakentamiseen puhumalla. He profetoivat ja rukoilivat ääneen seurakunnan kokouksissa. 1 Kor. 11:5. Ja rakennukseksi tapahtuva puhuminen sisältää aina myös opetusta. Naiset voivat siis opettaa.
Naiset saavat kaunistaa itseään.
Vanhan liiton ajoilta alkaen on pyhillä naisilla ollut tapana kaunistautua koruilla, korvarenkailla yms. Ja se oli hyväksyttävää. ”.. mies otti puoli sekeliä painavan kultaisen nenärenkaan, antoi sen tytölle ja pani hänen käsiinsä kaksi kymmenen sekelin painoista kultaista rannerengasta.””Sitten palvelija otti esille hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita ja ja antoi ne Rebekalle.” 1 Moos. 24:22,30, ym.
.. kaunistavat itseään vaatimattomasti ja siveästi”. 1 Tim. 2:9 1 Piet. 3:3-6. Raamatullinen kulttuuri kehottaa siis naisia tähän. Siihen kuuluu osittain meikkaaminen ulkoinen kaunistaminen. Mutta jokainen uskossa oleva ja rukoileva kyllä ymmärtää kohtuullisuuden. Hillitty kaunistaminen luo arvokkuutta.
”Ihminen ei näe niin kuin Herra näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen.” 1 Sam. 16:7.
Lopussa olevassa linkissä tarkennusta asiaan.

3. Jalkojen pesu oli apostolisena aikana Lähi-Idän kulttuurissa yleinen tapa. Pölyisillä hiekkateillä avonaisissa sandaaleissa kulkevien jalat likaantuivat. Ja asuntoon sisään menevälle oli siksi ensimmäinen ystävällisyyden osoitus, että palvelija pesi hänen jalkansa. Jeesus osoitti esimerkkitapauksella, että meidän tulee asettua jalkoja pesevän palvelijan asemaan. ”Palvelkaa toisianne” oli Hänen opetuksensa sisältö aterialla oltaessa: ”Niin Hän nousi aterialta, riisui viittansa, otti pellavaliinan ja sitoi sen vyötäisilleen. Sitten Hän kaatoi vettä pesuastiaan ja alkoi pestä opetuslastensa jalkoja ja kuivata niitä pellavaliinalla, joka oli Hänen vyötäisillään.” Joh. 13:4,5.
Kun Hän oli pessyt heidän jalkansa, pukenut viitan ylleen ja asettunut taas aterialle, Hän sanoi heille: ”Ymmärrättekö, mitä minä olen teille tehnyt? Te kutsutte minua opettajaksi ja herraksi, ja oikeassa olette, sillä se minä olen. Jos siis minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tekin olette velvolliset pesemään toistenne jalat. Minä olen antanut teille esikuvan, että tekisitte niin kuin minä olen tehnyt teille. Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei palvelija ole herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. Te olette autuaita, jos tämän tiedätte ja näin teette.” Joh. 13:12-17. Jalkojen pesu oli mitä parhain esimerkki ja esikuva palvelijan tehtävään sisältyvästä nöyryydestä, johon Jeesus siis opetuksellaan neuvoi meitä kaikkia.
Nykyään jokainen pesee kotonaan jalkansa ja riisuu kengät jalastaan eteisessä.

Kulttuurisidonnaisiin kuuluvat osittain myös opetukset naimisiin menemisestä: ”Olen siis sitä mieltä, että nykyisen ahdingon vuoksi jokaisen on hyvä pysyä entisellään.” 1 Kor. 7:26. Mainittu ahdinko oli meneillään. Mm. uskoon tulleilla nuorilla ei ollut perheen perustamisen edellytyksiä, koska kristittyjä vainottiin yleisesti monilta tahoilta. Moni joutuikin kärsimään marttyyrikuoleman. Keisari Nero lisäsi vainot äärimmilleen 60 luvulla jKr. Paavalin tiedossa oli Jeesuksen ennustama Jerusalemin ja temppelin hävitys (”hävityksen kauhistus), joka tapahtui v. 70 jKr. Tähän tilanteeseen Paavali antoi ohjeitaan: ”Jos joku luulee menettelevänsä väärin naimaikäistä tytärtään kohtaan, ja jos naimisiinmenon kerran pitää tapahtua, tehköön niin kuin haluaa; ei hän syntiä tee, menkööt naimisiin. Mutta joka pysyy lujana sydämessään eikä ole minkään pakon alainen vaan hallitsee oman tahtonsa ja on sydämessään päättänyt pitää tyttärensä naimattomana, tekee hyvin. Joka naittaa tyttärensä, tekee hyvin, ja joka ei naita, tekee paremmin.” 1 Kor. 7:36-38.

Raamatussa on monia muitakin opetuksia, joiden ymmärtäminen on osittain sidoksissa kirjoittamisajankohdan tilanteisiin. Mutta uskoon tullut ja kasteen ottanut Jumalan lapsi, joka elää yhdessä Jeesuksen kanssa ja on täyttynyt Pyhällä Hengellä, ymmärtää kyllä Raamattua. Totuuden Henki johdattaa rukoilevaa kristittyä sisäisesti niin että ulkoinenkin ihminen tulee puhtaaksi. Matt. 23:26.

Kiitos Jumalalle! Me elämme samassa Hengessä, joka synnytti Raamatun. 2 Tim. 3:16.
Siunausta meille.

Linkeissä lisää samaa asiaa:
Naisten asema ja tehtävät Jumalan seurakunnassa
Mitä tarkoittaa naisten pään peittäminen?

Rukousterveisin,
Weijo Lindroos

Taivassanomat 3/2024

MUUTTUMISEN EVANKELIUMI

”Muuttukaa mielenne uudistuksen kautta!”

Room. 12:2.

Tässä kirjoituksessa olevilla Raamatun kohdilla Jeesus tahtoo rohkaista meitä kulkemaan Hänen tahtonsa tietä. Näin opimme vähitellen kirkastamaan Häntä elämällämme, sanoillamme, teoillamme ja esimerkillämme. 2 Kor. 4:1-11. Se on pyhitystä. Hebr. 12:14.
”Me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki.” 2 Kor. 3:18.
Raamattu opettaa muuttumisen evankeliumia. Se tarkoittaa, ettei uskoon tulleen pidä jäädä entiselleen, vaan, että hän tahtoo alkaa kasvaa armossa ja totuudessa. Tiit 2:11. Jeesuksen luo saa tulla sellaisenaan, kaikissa synneissä, virheissä ja saastaisuuksissa, mutta syntitilaan ei saa jäädä. Jokainen katuva ja syntisyytensä tunteva, joka nöyrtyy ja pyytää vapautusta synnin orjuudesta, saa kuulla pyhän sanoman Jumalan armoistuimelta: ”Minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejään.” Hebr. 8:12. / 2 Kor. 12:20,21. Sananl. 28:13,14.

Parannus
Raamattu kehottaa monissa kohdin, että tulee tehdä ”parannus”. Mutta mitä se merkitsee? ”Parannus” sana on käännetty Raamattuumme alkukielen sanasta ”metanoia”, ”muuttakaa mielenne”. Parannus onkin ennen muuta sisimmässämme tapahtuva mielenmuutos, jossa Jumala itse alkaa vaikuttaa tahtomisemme ja tekemisemme. Filip. 2:13. Apt. 20:21. ”Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun lakieni mukaan, noudatatte minun säädöksiäni ja toimitte niiden mukaan.” Hes. 36:27. Uskoon tultuamme ”meillä ON Kristuksen mieli.” 1 Kor. 2:16. = ”Sinun tahtosi, Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun opetuksesi on sisimmässäni.” Ps. 40:9. Tämä alkaa tapahtua silloin, kun otat vastaan ylösnousseen Jeesuksen syntiesi sovittajaksi ja elämäsi Herraksi. Silloin Jeesus puhdistaa sisäisen elämäsi lähteet. Pyhä Henki alkaa vaikuttaa Jumalan tahdon mukaista elämää sisäisesti sekä ulkoisesti. Ja sieltä, Jeesuksen verellä puhdistetusta sydämestä, alkaa kummuta puhdas elämä. Ajatusten ja sanojen lähteet, mieli, asenteet ja koko elämän suunta muuttuu. ”Puhdista ensin maljan sisäpuoli, jotta sen ulkopuolikin puhdistuisi!” Matt. 23:26. Tämä elämän suursiivous on uskoon tulon ensimmäinen vaihe, joka tosin jatkuu koko ajallisen elämämme. Se on suuri ilon asia, koska siinä prosessissa sydämiimme vuodatetaan Jumalan rakkaus Pyhän Hengen kautta. Room. 5:5.
Kasvumme päämäärä on hengellinen täysi-ikäisyys. Ef. 4:14. Hebr. 5:12-14. Ja pyhitys. Hebr. 6:9-12. sekä 12:14. ja Joh. 17:17. Siinä tilassa saamme jatkaa ikuisesti ilolla ja Pyhällä Hengellä täytettyinä.

Kääntykää (kreik. metanoia), ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille tämä lupaus kuuluu ja teidän lapsillenne ja kaikille, jotka ovat kaukana, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.” Monilla muillakin sanoilla hän todisti vakuuttavasti, ja hän kehotti heitä sanoen: ”Antakaa pelastaa itsenne tästä kierosta sukupolvesta.” Ne, jotka ottivat Pietarin sanat vastaan, kastettiin..” Apt. 2:38,40,41.
Näin siirryimme pimeydestä valkeuteen, Saatanan vallasta Jumalan puoleen ja saimme perintöosan pyhitettyjen joukossa. Apt. 26:17,18. ”Jumala on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, Hänen, jossa meillä on lunastus, syntien anteeksi saaminen.” Kol. 1:13,14. Tässä taivaallisen Valon alueella (1 Joh. 1:5-9) elämme pysyvässä armon tilassa. Olemme uskoon tulleina ja parannuksen tehneinä ”uusia luomuksia”. ”Jos siis joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!” 2 Kor. 5:17. Ef. 2:10.
Jumalan tahdon mukainen mielenmuutos saa aikaan muuttumisen:
”Pankaa nyt tekin pois tämä kaikki: viha, kiivastuminen, pahuus, pilkka ja häpeämätön puhe suustanne. Älkää puhuko valhetta toisistanne. Olettehan riisuneet pois vanhan ihmisen tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan.” Kol. 3:8-10.
Samaa sanoo Efesolaiskirje:
”Teidän tulee hylätä vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä seuratessaan petollisia himoja, uudistua hengeltänne ja mieleltänneja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu Jumalan kuvan mukaisesti totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.” Ef. 4:22-24.

”Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja pitkämielisyyteen. Kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos jollakulla on moitetta toista vastaan. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, joka on täydellisyyden side. Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät myös on yhdessä ruumiissa kutsuttu, ja olkaa kiitollisia! Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana. Opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikella viisaudella, psalmein, kiitosvirsin ja hengellisin lauluin, laulaen kiitollisina sydämissänne Jumalalle. Mitä teettekin, sanoin tai teoin, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttaan.” Kol. 3:12-17.

Jeesus siunatkoon meitä kaikkia.
Weijo Lindroos
Turku

Lisää samaa asiaa videossa:

Taivassanomat 2/2024

Siunaus -sanan raamatullinen merkitys

Onko siunauksen toivottamisesta tullut pelkästään tervehdysmuoto, kuten on jo osittain käynyt mm. ”rauhaa” ja ”shalom” toivotuksissa. Niiden kaunis tarkoitussisältö on maallistumassa ”moikka” -sanan tasolle. Olen tämän huomioinut itsessänikin. Yritän korjata tilanteen.
Toivottaessani siunausta ihmisille, haluan tarkoittaa sillä, että Jumala antaisi hänelle kaikkea hyvää taivaasta sekä myös puhtaista maallisista lähteistä. Ps. 87:7. Siunaamista on jo se, että toivoo ja rukoilee lähimmäiselle parasta mahdollista elämän sisältöä, Jumalan mielisuosiossa olemista: ”Rakkaani, toivon, että sinä menestyt kaikessa ja pysyt terveenä, niin kuin sielusikin menestyy.” 3 joh. 2.

Ennen muuta tahdon siunauksen toivotuksellani tarkoittaa, että ihmiset tulisivat sisälle tämän sanan tärkeimpään merkitykseen, elämänyhteyteen Jumalan kanssa. Hän on ainoa kestävä turvapaikka pahan maailman keskellä. ”Jotka Herraan turvaavat, ovat kuin Siionin vuori. Se ei horju vaan pysyy ikuisesti.” Ps. 125:1. Siunaus toteutuu ottamalla vastaan ja antamalla siunausvirran tulvia omaan elämään. ”Sydän kun auki on, sinne Jeesus tekee asunnon.” Apt. 2:38,41.
Ainoa todellisen siunauksen lähde on Jeesus Kristus ja Hänen pelastustyönsä. Hän avasi sijaiskärsimyksellään hengelliset aarrekammiot niiille, jotka ottavat Hänet vastaan. ”Hänessä ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä” Kol. 2:3. Tähän siunausvirtaan pääsee sisälle Jeesuksen kautta. ”Ei ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua.” Apt. 4:12. ”Minä olen ovi. Kuka ikinä tulee sisälle minun kauttani, hän pelastuu. Hän käy sisälle ja ulos ja löytää laitumen.” Joh. 10:9. Jos et ole vielä tullut armon ja siunauksen sisälle, tee ratkaisusi nyt. Ota vastaan Jeesus ja ilmoittaudu kasteelle. 2 Kor. 6:1,2. Kirjoituksen lopussa on linkki kasteasian opetukseen. Jumala kutsuu sinua siunauksen tielle.
”Herran siunaus rikkaaksi tekee, oma vaiva ei siihen mitään lisää.” Sananl. 10:22.
Raamattu opettaa siunaamaan myös lapsia. Jeesus antoi siitä esimerkin: ”Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä.” Mark. 10:16. Sylilapsia ei siis kasteta, vaan siunataan.

AABRAHAMIN SIUNAUS
Jumala itse lausui Aabrahamille koko ihmiskuntaa koskevat, mitä suurimmat siunauslupaukset, jotka toteutuivat Jeesuksessa. ”Minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinua ja teen nimesi suureksi, ja sinä tulet olemaan siunauksena.Minä siunaan ne, jotka siunaavat sinua, ja kiroan sen, joka kiroaa sinua, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki maailman sukukunnat.” 1 Moos. 12:2,3. Tämä Aabrahamille annettu lupaus toteutui. ”Kaikki maailman kansakunnat” ovat kuulleet sanoman Jeesuksesta ja syntien anteeksi saamisesta Hänen sovintoverensä kautta. ”Näin Abrahamin siunaus tulee pakanoiden osaksi Kristuksessa Jeesuksessa.” Gal. 3:14. Ja näin myös kaikki uskoon tulleet siunaavat Israelia, Jaakobin heimoa, Aabrahamin jälkeläisiä.
Suurin siunaus on, että saimme syntimme anteeksi ja siirryimme armon tilaan. ”Minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejään.” Hebr. 8:12.

HERRAN SIUNAUS
Jeesus ansaitsi meille myös ns. Herran siunauksen sisällön. Nyt voimme todeta sen näin: Kiitos Herra, että olet siunannut ja varjellut meitä; olet kirkastanut kasvosi meille, ja olet meille aina armollinen! 4 Moos. 6:22-27.Kaikki Jumalan sanan lupaukset kuuluvat meille. 2 Kor. 1:20. ja 2 Piet. 1:3,4. Tästä monipuolisesta siunauksesta saamme nyt kiittää Jumalaa Jeesuksen Kristuksen nimessä. / 1 Kor. 10:11. Ps. 23.
Raamatussa opetetaan siis, että uskoon tulleet ovat siunattuja:
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa. Ef. 1:3.

Herra avaa sinulle taivaan, runsaan aarrekammionsa, antaakseen maallesi sateen aikanaan ja siunatakseen kaiken, mitä teet. 5 Moos. 28:12. Hän on siunannut uskovien asunnotkin: ”Vanhurskaitten asuinsijan Hän siunaa.” Sananl. 3:33.
Jaakob siunasi kaksitoista poikaansa. Joosefille hän lausui siunauksen sanat näin:
”Isäsi Jumala auttakoon sinua, Kaikkivaltias siunatkoon sinua taivaan siunauksilla ylhäältä, siunauksilla syvyydestä alhaalta, siunauksilla rinnoista ja kohdusta.” 1 Moos. 49:25. Jaakob siunasi myös Joosefin pojat, Efraimin ja Manassen, laskien rukoillen kätensä heidän päänsä päälle. 1 Moos. 48:8-20.
Meidät on samoin kutsuttu siunaamaan, ”että siunauksen perisitte”. 1 Piet. 3:9.

Shalom sana pitää sisällään lähes saman siunaavan merkityksen. Se tarkoittaa ennen muuta rauhaa ja sovintoa Jumalan ja ihmisten välillä.

PS. Rukoilen NYT jokaisen puolesta, joka myöhemminkin lukee tämän kirjoitukseni. Toivotan ja rukoilen sinulle tässä kirjoituksessa opetettua shalom-siunausta Taivaan täydeltä. Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Raamatullinen kaste: aloita rukoillen.

Rukous- ja siunausterveisin
Weijo Lindroos
Turku


Taivassanomat 1/2024

Terve uskoon tuleminen!

Muistoissani on kuulemiani uskoon tulemistapauksia 1970 luvulta alkaen. Siihen aikaan kokouksissa kuultiin usein, miten joku todisti uskoon tulostaan suunnilleen näin: ”Tulin uskoon viime viikolla… Jeesus tuli elämääni… Sain syntini anteeksi polvistuessani ristin juurelle … Siinä syntikahleeni katkesivat ja uudestisynnyin Pyhästä Hengestä … Siihen jäivät alkoholin käyttö ja tupakointi sekä muut synnit … Sain alkaa uuden elämän puhtaalta pöydältä Jeesuksen kanssa … Nyt tahdon kertoa, että Jeesus tahtoo pelastaa myös sinut! … Hänen verensä puhdistaa suurimmankin syntisen …”
Nuo tuollaiset olivat innostavia todistuksia, joita kaipaan kuulla taas uudestaan. Usein siihen liittyi myös todistus, että ”sain täyttyä Pyhällä Hengellä ja aloin puhua kielillä, ja minut kastettiin upotuskasteella Jeesuksen nimen”. Apt. 2:38,41. Näin on aina ollut Jumalan tahto.

Samaa raamatullista valtakunnan evankeliumia pitää alkaa taas julistaa. Se tarkoittaa synnistä vapautumisen ja muuttumisen evankeliumia, sellaista, että ihmisten omantunto herää tiedostamaan todellisuuden, joka vaikuttaa, että silmiin tulevat katumuksen kyyneleet. 2 Kor. 12:21. Psalmi 50. Silloin syntyy aito halu hylätä syntitila ja siirtyä armon tilaan. Pyhä Henki saa ihmisen ymmärtämään, että ihminen ennen uskoon tuloa on synnin tilassa ja matkalla kadotukseen. Efes. 2:1-3. Uskosta osaton ihminen on pimeyden ja Saatanan vallassa. Näin opettaa Apt. 26:17,18. Ilm. 20:15. Ristin Herra Jeesus on ainoa, joka voi siitä vapauttaa. ”Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua.” Apt. 4:12.
”Jos joku ei synny uudesti ylhäältä, ei hän voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” Joh. 3:3. Uudestisyntyminen eli uskoon tuleminen avaa Taivaan helmiportin, josta kuljemme voittajina perille ikuiseen osaamme.
Syntitilasta armon tilaan siirtymiseen kuuluu myös vapautuminen sisäisen elämän synneistä, itsekkyydestä ym. väärästä mielenlaadusta. ”Olkoon teillä se mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.” Filip. 2:5. Kannattaa lukea koko 2. luku. Ja lisäksi Gal. 5:22-26 sekä Efes. 4:30-32 ja Kol. 3:12-17.

Meille monille on tullut uskoontuloprosessissa ahdistava synnintunto ja siitä nouseva sisäinen tarve tunnustaa syntimme niille, joita vastaan olimme rikkoneet; ja joskus myös jollekin luotettavalle ”sielunhoitajalle”. Joh. 20:23. Jaak. 5:15,16. Raamatun opetus johtaa vapauteen:
”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty, mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Onnellinen se ihminen, joka aina pelkää Herraa, mutta joka sydämensä kovettaa, se suistuu onnettomuuteen.” Sananl. 28:13,14.
Mutta jokaisen tulee tietää, että vain Jeesus antaa synnit anteeksi. Joh. 20:23. Matt. 18:18. Ripittäytyminen on hyvä tehdä, jos ei muuten saa vapautta tuntoa painavista asioista. Eikä uskovien yhteydessä ole tässäkään asiassa mitään pakkoa. Jokainen saa kertoa tai olla kertomatta itsestään ja entisestä elämästään mitä itse haluaa.
”Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” 1 Joh. 1:9.

Rukousta rakkaat uskonystävät, että saamme taas nähdä ja kuulla ko. terveitä uskoon tulemistapauksia.

Kehotan sinua, joka et vielä ole uskossa: Ota tänään vastaan Jeesus syntiesi sovittajaksi ja luovu syntielämästäsi. Näin Pyhä Henki johdattaa sinut terveeseen uskoon ja Taivas-tielle, joka johtaa ikuiseen elämään. 2 Kor. 6:1,2.
”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Room. 6:23.

Weijo Lindroos

Tapsa

Olen uskovan kodin lapsi ja minulle oli hengelliset asiat täysin selviä mutta omakohtainen usko puuttui! Äitini lauloi paljon hengellisiä lauluja erikoisesti laulu ”synnin maljasta tahdot nauttia…” piti minut herätyksen tilassa! Tuli sitten kolmentoista ikävuoteni lopulla vuoden 1967 lokakuun 20 päivän yö! Silloin klo 23.30 kuulin kysymyksen: Saanko tulla sinun elämääsi asumaan !? Tiesin että kysyjä oli Jeesus ja sanoin Hänelle: ”tule Herra Jeesus!” Ja Hän tuli, ja sisimpäni täytti valtava kirkas valo! Siinä ollessani suuren siunauksen keskellä sanoin Jeesukselle: – tahdon kulkea koko elämäni tässä valossa ja jos tulee jotain välillemme niin näytä se, sillä en tahdo minkään olevan esteenä! Aamulla menin tuvasta keittiöön ja siellä äiti oli laittamassa aamupalaa! Hän katsahti minuun ja sanoi: ”sinähän olet tullut uskoon!” Kerroin yön tapahtumasta ja siinä pidimme äitini kanssa yhteisen rukous ja ylistys hetken! Minulle oli selvää se että uskoon tulon jälkeen käyn uskovien kasteella, ja heti seuraavassa kastetilaisuudessa olin kasteella! Pyhällä Hengellä täytyin eka kerran hiihtolenkillä helmikuussa 1968! Ihanaa on ollut vaeltaa Jeesuksen seurassa nämä reilu 56 vuotta!

Tapsa Koivukallionlehto

Jumalasta syntyminen

Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkästään sana ”syntyminen ylhäältä”: ”Jos ei joku synny ylhäältä, ei voi nähdä valtakuntaa Jumalan..” Novum.
Sana uudestisyntyminen voidaan joskus käsittää virheellisesti jälleensyntymiseksi, joka on itämaisten uskontojen harhaa, ns. reinkarnaatio-oppi. Sen suuntaisesti ehkä ajatteli Nikodeemuskin kysellessään asiaa Jeesukselta. Joh. 3:1-8. Todellisesti tämä maanpäällinen elämämme on yksi ja ainutlaatuinen olemisemme täällä. Kukaan ei synny tänne toista kertaa.
Mutta sana uudestisyntyminen on kyllä mainittu muualla Raamatussa. Mm. Tiit. 3. ja 1 Piet. 1:3. Se tarkoittaa syntymistä Jumalasta, joka myös on yksi ja ainutlaatuinen tapahtuma. Uudestisyntyminen Pyhästä Hengestä on tulemista osalliseksi Jumalan elämästä. Hänestä syntynyt on tullut Hänen lapsekseen. – Joka on syntynyt ihmisestä, on ihmisen lapsi. Joka on syntynyt Jumalasta, on Jumalan lapsi. Ja vain Jumalan lapsi pääsee Jumalan taivaaseen.

MITEN VOIT SYNTYÄ JUMALAN LAPSEKSI?
Ensiksikin on vastattava, että Jumalan Elämä on maailmankaikkeuden ainoa oikea elämänmuoto. Ja vain Hänen elämästään osallinen on ”elävä” Raamatun tarkoittamassa mielessä. ”Liha ja veri ei voi periä Jumalan valtakuntaa.” 1 Kor. 15:50. Jumalan elämästä erossa oleva ihminen on ”kuollut rikoksiinsa ja synteihinsä”. Efes. 2:1. Sellaisen pitää päästä irti synnin aiheuttamasta kuoleman tilasta ja tulla osalliseksi Taivaan elämästä. Tätä elämää ei kukaan ihminen voi saada aikaan millään teoilla ja uskonnollisilla seremonioilla.
Synti pitää ihmisen erossa Jumalasta. Jes. 59:1-3.
Ylhäältä syntymiseen tarvitaan Jeesus ja Hänen sijaiskuolemansa pois synnistä. Mutta tarvitaan myös ylösnousemuksen kautta ansaittu ELÄMÄ. Jeesus ei jäänyt kuolemaan. ”Ja minä elän. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.” Ilm. 1:18. ”Sillä minkä Hän kuoli, sen Hän kertakaikkisesti kuoli synnille, mutta minkä Hän elää, sen Hän elää Jumalalle.” Room. 6:10. ”Minä olen ovi” Hän sanoo. ”Kuka ikinä tulee sisälle minun kauttani, hän pelastuu.” Joh. 10:9. ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.” Joh. 14:6.
Jeesus on siis ainoa pelastava Elämä. Sinun pitää ottaa Hänet vastaan elämäksesi. ”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut ihmisille heidän rikkomuksiaan, ja Hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläitä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Hänet, joka ei synnistä tiennyt, Jumala teki meidän tähtemme synniksi, jotta me Hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.
Jumalan työtovereina me kehotamme teitä ottamaan vastaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sanoohan Hän: ”Sopivalla ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut.” Nyt on sopiva aika, nyt on pelastuksen päivä.” 2 Kor. 5:19- 6:2. Tänään on mahdollisuus saada synnit anteeksi Jeesuksen veren kautta! Ja seuraavaksi kasteelle Jeesuksen nimeen. Apt. 2:38,41.
Jeesus sovitti syntisi sijaiskärsimyksellään ja kuolemallaan Golgatan ristillä. Näin Hän ansaitsi sinulle kuoleman pois syntitilastasi ja antoi syntisi anteeksi. Ja Hän nousi ylös kuolleista ansaiten näin sinulle Taivaan Elämän. ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan Hän on Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon.” 1 Piet. 1:3.
Tämän armon saat nyt ottaa vastaan katumalla syntejäsi ja hylkäämällä synnissä elämisen. Syntitilasi muuttuu armon tilaksi. Ja armo alkaa kasvattaa sinua. Tiit. 3:
Ota siis vastaan Jeesus syntiesi sovittajaksi ja elämäsi Herraksi. Näin synnyt Jumalan lapseksi, etkä joudu kadotukseen vaan pääset taivaan kotiin ajallisen elämäsi jälkeen.

Linkeissä lisää samaa sanomaa:
Et tarvitse uskontoa
Aloita rukoillen

Ota yhteyttä,
t. Weijo Lindroos
Tulin uskoon 1.1.1974.