Blog

NÄKY

MITÄ TARKOITTAA NÄKY?

”Minä seison vartiopaikallani, asetun torniin ja tähystän nähdäkseni, mitä Hän minulle puhuu, mitä Hän vastaa valitukseeni. Herra vastasi minulle näillä sanoilla: Kirjoita näky ja piirrä se selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessakin lukea. Näky odottaa vielä aikaansa ja rientää päämääräänsä eikä petä. Jos se viipyy, odota sitä, sillä varmasti se toteutuu eikä myöhästy.”
Hab. 2:1-3.

Näky on yhtä kuin unelma, visio, Jumalan tahdon avautuminen eri asioissa, opeissa ja toimintamalleissa sekä työtehtävissä.

Raamattu tarkoittaa tässä asiayhteydessä ”näyllä” Herran Sanan kuulemista ja sen ymmärtämistä, sekä toimenkuvan selkiintymistä (työnäky): ”Mitä Hän minulle puhuu..” Aamen. ”Puhu Herra, palvelijasi kuulee!” 1 Sam. 3:9,10.

Jumala tahtoo antaa seurakunnalleen kaikista asioista samanlaisen näyn, joka Hänellä itselläänkin on. Sitä tässä nyt avaamme. Hänen näkynsä ymmärtäminen edellyttää nöyrtymistä ”Jumalan väkevän käden alle” (1 Piet. 5:6), ja ettemme pyhien näkyjen edessä ylpeile ja luule ylimielisesti itseämme muita kristittyjä paremmiksi, ”vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne”. Filip. 2:3. Ainoastaan nöyrällä mielenlaadulla voimme toteuttaa Jumalan meille antamia näkyjä.

Jumalan näyn ymmärtäminen on ehdottoman tärkeää. Raamattu sanoo sen näin: ”Kun ei ole näkyä, kansa villiintyy. Autuas se, joka ottaa opetuksen varteen.” Sananl. 29:18. Olemme joutuneet näkemään seurakunnan ”villiintymisen” ja eksymisen sekä jakaantumisen tuhansiksi eri uskontokunniksi. Se on tapahtunut siksi, että ei ole toimittu nöyryydestä käsin, eikä ole otettu vastaan Raamatussa olevaa selkeää näkyä Jumalan tahdosta ja Hänen hyvästä suunnitelmastaan omiaan varten. Mutta nyt saamme uudestaan ottaa vastaan kaiken alkuperäisen kristinuskon, sen, mitä Jumala on meille Raamatussa luvannut. Näky ei enää odota. Jeesus on tulossa noutamaan verellään ostamansa seurakunnan kotiin. Enää ei ole aikaa viivytellä, Olemme tulleet kaikkien Jumalan ilmoittamien näkyjen lopullisen toteutumisen aikaan.

---

1. NÄKY
Pietarin näky Jeesuksesta:

Raamatullisten näkyjen täyttymys ihmisen elämässä alkaa siitä, että näemme Pietarin tavoin Jeesuksen todellisuuden, kuka Hän on. ”Jeesus kysyi heiltä: ”Entä te? Kenen te sanotte minun olevan?” Simon Pietari vastasi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” Jeesus sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, eivätkä tuonelan portit sitä voita.” Matt. 16:16-18. Meillä on oltava sama Raamatun antama näky Jeesuksesta.

Oikea näky Jeesuksesta on terveen uskonelämän perusta. Hän on ainoa Pelastaja! ”Muuta perustusta ei kukaan voi laskea sen lisäksi, mikä on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus.” 1 Kor. 3:11. Jeesus on Jumalan Sana, Isän Jumalan itsensäilmaisu. Hän on Ovi Isän yhteyteen. Joh. 1:1,2,3,14. 10:9. ja 14:6. Ilm. 19:13. Meille pitää riittää Raamatun sanoilla määritelty jumaluus, Isä, Poika ja Pyhä Henki, ilman kirkkkoisien keksimiä sekavia oppeja.
”Meillä on Jeesuksen veren kautta pääsy kaikkeinpyhimpään.” Hebr. 10:19. ”..uskon kautta Hänen vereensä.” Room. 3:23-25. Joh. 8:24. Ottaessamme vastaan Jeesuksen syntiemme sovittajaksi ja elämämme Herraksi, tuli ”Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus” meille todellisuudeksi. 2 Kor. 13:13. 2 Kor. 6:1,2.
”Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua.” Apt. 4:12.

---

2. NÄKY
Näky evankelioimisesta:

Alkuajan kristityillä oli selkeä näky Jumalan tahdosta, ”joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden”. 1 Tim. 2:4. Jeesus ilmestyi Paavalille ja antoi hänelle työnäyn: ”Nouse ja seiso jaloillasi! Minä olen ilmestynyt sinulle sitä varten, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä olet nähnyt ja mitä olet vielä näkevä, kun ilmestyn sinulle. Minä pelastan sinut oman kansasi ja pakanoiden käsistä, joiden luo minä sinut lähetän avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan puoleen ja uskon kautta minuun saisivat synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.” Apt. 26:16-18. Tämä oli ja on edelleen lähetyskäskyn mukainen näky, joka kuuluu meille kaikille: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja saa kasteen, pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” Mark. 16:15,16. 1 Kor. 2:1-5.
Jumala itse teki ratkaisun pelastumisestamme. ”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut ihmisille heidän rikkomuksiaan.” 2 Kor. 5:19. Me hyväksyimme Hänen ratkaisunsa ottamalla vastaan Jumalan armon Jeesuksessa. Näin meistä tuli Jumalan lapsia. ”Ja Hän uskoi meille sovituksen sanan” (maailman evankelioimisen). ”Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläitä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. .. Jumalan työtovereina me kehotamme teitä ottamaan vastaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi.” 2 Kor. 5:19 – 6:2.
Evankelioimiseen sisältyy näky Jumalan rakkaudesta. ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut …” Joh. 3:16. Pelastumiskokemuksessa Jumalan rakkaus vuodatettiin meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta. Room. 5:5. Näin tulimme sisälle Jumalan suunnitelmaan:”Me rakastamme, koska Hän on ensin rakastanut meitä.” 1 Joh. 4:19.

Näky evankelioimisesta kuuluu seurakunnan olemukseen.
Voimme muuttaa evankelioimisen tapoja, mutta pelastussanoman tulee loppuun asti pysyä Raamatun mukaisena armon ja totuuden” julistuksena. 2 Kor. 13:13. 1 Kor. 2:1-5. ym. Evankelioiminen on monimuotoista toimintaa, johon Jumala antaa meille yksilökohtaisia näkyjä. Joku saa näyn katuevankelioinnista ja traktaattien jakamisesta. Toinen saa näyn todistaa ja laulaa kokouksissa. Joku alkaa pitää herätyskokouksia. Joillain on sydämellään nettievankelioiminen. Jne. Erimuotoisten evankelioimistoimintojen tarkoitus on toteuttaa Jumalan omaa näkyä. Room. 11:25.
Jumalan näky sielujen pelastumisesta on seurakunnan päätehtävä ja yhteinen näkymme koko taivaan kanssa. Luuk. 15:10. Julistamme samaa ikuisesti muuttumatonta valtakunnan evankeliumia, ”jonka itse Herra ensiksi julisti. Ne, jotka sen kuulivat, vahvistivat ja välittivät sen meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä, ihmeillä ja monenlaisilla väkevillä teoilla, jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan”. Hebr. 2:3,4. 1 Kor. 15:1-4. Tätä totuuden evankeliumia ei siis pidä muuttaa. Gal. 1:8,9. Ilm. 22:18,19. Jeesus tahtoo pelastaa jokaisen ihmisen. Hän on ”täynnä armoa ja totuutta!”.
Raamatun opetus on, että parannuksen tehnyt uskova kastetaan upotuskasteella vedessä Jeesuksen nimeen. Apt. 2:38,41. Siitä asiasta Raamattu ei ole jättänyt neuvotteluvaraa. Kaste kuuluu ”Kristuksen kirkkauden evankeliumiin”.
Jeesus on hyvä Paimen, ”joka antaa kaikki syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi”. Psalmi 103. Hän täyttää sinut Pyhällä Hengellä ja tulella! 2 Kor. 4:4. 1 Tess. 5:5. Apt. 19:1-6. Suuret ihmisjoukot odottavat ja tahtovat ottaa vastaan tämän aidon pelastussanoman. ”Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan koko maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” Matt. 24:14. Room. 11:25.

Uuden liiton perustuslaki on rakkaus! Joh. 13:34,35:
”Uuden käskyn minä annan teille: rakastakaa toisianne. Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, että teillä on keskinäinen rakkaus.”

Uskovien kekinäinen rakkaus on siis Jumalan näky ja unelma!
Meidät on kutsuttu toteuttamaan Hänen näkyään, ei pelkästään puhumaan siitä. 1 Joh. 3:11-18.
Jumalan seurakunta on taivaallisen rakkauden täyttämä yhteisö! Ja siihen sisältyy oleellisena osana Raamatun totuus: ”Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa.” 1 Kor. 13:6. Rakkaus ja totuus ovat erottamattomat! Meidän jokaisen tulee huolehtia, että omalta osaltamme kunnioitamme Raamatun opetuksia, emmekä hyväksy niiden rinnalle kirkkojen opetuksia.

---

3. NÄKY
Aabrahamin näky perille pääsystä:

”Uskon kautta oli Abraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, joka hänen oli määrä saada perinnöksi. Hän lähti tietämättä, minne saapuisi. Uskossa hän eli muukalaisena lupauksen maassa niin kuin vieraassa maassa. Hän asui teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä. Abraham näet odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka suunnittelija ja rakentaja on Jumala. … He pyrkivät parempaan maahan, nimittäin taivaalliseen.” Hebr. 11:8-16.

Aabraham jätti taakseen entisen elämänsä lähtien kulkemaan kohti Jumalan lupausten toteutumista. Hän odotti pääsyään ikuiseen Jumalan valtakuntaan. Näin Aabrahamista tuli esikuva meille uuden liiton uskoville. ”Jos te siis olette Kristuksen omia, te olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.” Gal. 3:29.

Samansisältöinen näky ikuiseen osaan pääsemisestä on ollut kaikilla Jumalan ihmisillä, Nooalla, Mooseksella, Daavidilla, Pietarilla, Paavalilla, jne. Maallisen elämän ja sen velvoitteiden keskellä heidän katseensa ovat kääntyneet kohti ikuisuuden rantaa. Jeesus auttakoon meidät omaksumaan sama Jumalan antama näky: ”Meidän yhteiskuntamme on taivaissa.” Filip. 3:20,21.

---

4. NÄKY
Jumalan näky seurakunnastaan:

Hänen näkynsä on, että seurakunta kootaan nyt paikkakunnittain yhdeksi laumaksi: ”Kootakseen yhteen hajallaan olevat Jumalan lapset.” Joh. 11:52. Kristuksen ruumis eli Jumalan seurakunta on oleva YKSI toisiaan rakastava perhe. Tämä Raamatun opettama näky tulee nyt saada näkyväksi.
Haluammeko Jumalan näyn toteutuvan! Haluammeko sitä enemmän kuin mitään muuta. Minä haluan. Haluatko sinä?
Aikaa ei enää ole haaveiluun. On toiminnan aika. Efes. 5:24-33.
Seurakunnan rakentaminen edellyttää moninaista toimintaa ja osaamista. Näin oli jo vanhan liiton maallisen temppelin rakentamisessa, jolloin kansa toteutti Jumalan näkyä. ”Besalel ja Oholiab sekä kaikki taidolliset, joille Herra on antanut viisauden, ymmärryksen ja kyvyn valmistaa kaikkea , mitä pyhäkköpalveluksessa tarvitaan., tehkööt kaiken, niin kuin Herra on käskenyt.” 2 Moos. 36:1. Näin mekin tuomme kaikki osaamisemme, armoituksemme ja lahjamme toteuttamaan Jumalan näkyä Hänen seurakuntansa rakentamiseksi. Tahdomme sitoutua toimimaan rakkauden, totuuden ja yhteyden siteissä, kukin omassa tehtävässämme toistemme parhaaksi. Efes. 4:1-16. Kunnioitamme näin toistemme saamia raamatullisia tehtävänäkyjä.
Jumalan näky omasta seurakunnastaan on, että me Hänen ominaan rakennamme ainoastaan vanhinta seurakuntaa, jonka Jeesus itse perusti ristintyöllään ja jota ensimmäiset kristityt sitten levittivät eri paikkakunnille. Seurakunta oli valmis kaikilta osin noin vuonna 100 jKr. Sen jälkeen ei kenelläkään ole ollut oikeutta tehdä muutoksia seurakuntaan tai sen opetuksiin. Raamatun lopussa on PISTE.
Alkuseurakunnan aikana, ennen kirkkojen yms. perustamista oli seurakuntaan tulemisen ensi askeleet, että ihmiset tulivat uskoon ja heidät kastettiin. Jeesukseen liittyminen oli ja on edelleen yhtä kuin Hänen seurakuntaansa liittyminen. Pelastuksen vastaan ottaneiden nimet ovat ”elämän kirjassa” taivaassa. Luuk. 10:20. Ylistys Jumalalle! Seurakunnan jäseniä ovat uskoon tulleet ja kasteella käyneet: ”Te (uskoon tulleet) olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne Hänen jäseniänsä.” 1 Kor. 12:27. / Apt. 18:8. Apt. 2:41. Siinä on opetus ainoasta Raamatun tuntemasta seurakunnan jäsenyydestä: Uskossa olevat ihmiset ovat seurakunta! Näin kirjoitettiin siis. ”Korinttossa olevalle Jumalan seurakunnalle”. 1 Kor. 1:2. ”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?” 1 Kor. 3:16.

Ei pidä uskoa niitä, jotka ovat eri mieltä Jumalan kanssa sanoessaan sen muka tapahtuvan joskus tulevaisuudessa. ”Näin sanoo Herra Sebaot: Tämä kansa sanoo (!): ”Ei ole vielä tullut aika rakentaa Herran huonetta (Näin sanovat vain Jumalasta vieraantuneet uskonnolliset ihmiset).” Mutta profeetta Haggain kautta tuli tämä Herran sana: Onko sitten aika teidän asua paneloiduissa taloissanne, kun tämä talo on raunioina?” Haggai 1:2-4.
Jumalan näky ei koskaan toteudu ellemme me toteuta sitä. !!!
Tutki Esran ja Nehemian esikuvallinen opetus.

---

Yhteenveto eli kokonaisnäky

Kaikki yksittäiset tehtävämme ja työnäkymme tulee asettaa palvelemaan yhden raamatullisen paikallisseurakunnan kokonaishyvän toteutumista. Kuljemme nyt tähän Raamatun opettamaan päämäärään. Ensimmäinen askel on tunnustaa Raamatun opettama uskovien yhteys omassa elämässä toteutuneeksi. ”Minun taholtani ei ole esteitä raamatulliselle yhteydelle.” Näin meidän tulee sanoa!

Jumalan näky on yhteys!
Rukouksessa voimme pyytää Jumalalta, että Hän johdattaa ja asettaa meidän tehtävämme toimimaan tässä mainitun raamatullisen paikallisseurakunnan hyväksi. Ja jokainen voi sitten itsenäisesti toteuttaa oman raamatullisen tehtävänäkynsä tämän seurakunnan yhteydessä ja näillä pyhillä periaatteilla. Kaikille Jumalan näkyä toteuttaville työnäyille riittää tilaa.
– Kysymyksessä on maailman vanhin seurakunta. –
Saamme sooloilla kukin omassa tehtävässämme suuressa yhteisessä orkesterissa, jossa kaikki soi harmonisesti toisiaan tukien.

Jumalan näky menee toteutumistaan kohti sitä enemmän, mitä enemmän tulee uskovia mukaan toteuttamaan tätä taivaallista näkyä.

Siunausta meille taivaan täydeltä!

Weijo Lindroos

RIKKAUS JA MENESTYMINEN ei ole samaa kuin menestysteologia.

Aluksi voimme todeta, että rehellisellä työllä menestyminen on kunnioitettavaa.
Hyväpalkkaisen työn ja aseman saanut ihminen, joka on sen eteen opiskellut ja sitten työllään saanut itselleen hyvän toimeentulon, on esimerkillinen ihminen. Jumala arvostaa sellaista, samoin me kristityt. Mutta kaiken hyvän keskellä ihmisten tulee ymmärtää, ettei rikkaus ole elämän tärkein asia. Hengellinen menestyminen on suunnattomasti parempaa. Suurinta rikkautta on, kun menettää syntinsä.
”Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka Hän on luvannut niille, jotka Häntä rakastavat?” Jaak. 2:5.

Jeesus ajoi kaupustelijat ulos maallisesta temppelistä. Matt. 21:10-13. Samoin Hän tekee nyt lopunaikana seurakunnassaan, ”ruumiinsa temppelissä”. Joh. 2:19-22. ”Te (uskossa Jeesukseen olevat) olette Jumalan temppeli .. Kristuksen ruumis, kukin osaltanne Hänen jäseniänsä!” 1 Kor. 3:16,17. 12:27. Jeesus puhdistaa seurakuntansa uskonnollisesta kaupallisuudesta. 2 Kor. 2:17. ”Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.” Matt. 6:24.
Uskontobisneksen kohtalona on järkyttävä tuho. Ilm. 17:4,5. 18:2-20.

Raamattu antaa ohjeen niille, ”jotka nykyisessä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme. Kehota heitä, että tekevät hyvää, hyvissä töissä rikastuvat, ovat anteliaita ja omastanasa jakelevat, kooten itsellensä aarteen” (taivaaseen). 1 Tim. 6:17. 2 Kor. 9. ”Autuaampi on antaa kuin ottaa!” Apt. 20:35. ”Joka köyhälle antaa, ei joudu puutteeseen..” Sananl. 28:27. ”Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa.” Sananl. 19:22. 9 ”Onhan kirjoitettu: ”Hän jakelee, hän antaa köyhille (EI RIKKAILLE).” 2 Kor. 9:9.
Jos ihminen on saita ja häneltä puuttuu oikeamielisyys, saattaa elämän arvojen tärkeysjärjestys muuttua ja vaurauteen pyrkimisestä tulee ahdistava itsetarkoitus. MENESTYSTEOLOGIA on kylvänyt väärää mieltä moniin uskoviin ja näin turmellut terveen kristillisyyden. ”Siunaus on rahaa” he väittävät. ”Rahaa, rahaa, rahaa.” ”Heillä on ahneuteen harjaantunut sydän..” 2 Piet.2:14. Siunaus on Jumalan armossa elämistä ja armolahjojen runsautta sekä tyytyväisyyttä. 1 Tim. 6:6. ”Rahaa tavoitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla. Mutta sinä, Jumalan ihminen, pakene sellaista! Tavoittele vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä ja sävyisyyttä.” 1 Tim. 6:10,11. Puhdistaudu siis sinuun mahdollisesti kylvetystä väärästä mielestä, jos olet ottanut vastaan menestysteologien opetusta. !!! Ala uhrata Jumalan työhön ja huolehtimaan oman seurakunnan lähimmäisistä, köyhistä.
”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.” Matt. 6:33.

Sielunvihollinen jakaa mielellään paljon tekemistä, harrastuksia ja menestystäkin, saadakseen ihmisen pysymään irti Jeesuksesta ja Jumalan työstä. Se tahtoo ”tuhota ja tappaa”. Joh. 10:10. Lopulta kalenteriin ei enää mahdu Jumalan työ ja uskovien yhteys (Hebr. 10:25), kun rahaa ja omaisuutta pitää saada aina vain lisää. Näin ajaudutaan ahneuden syntiin. ”Anna vielä, anna vielä.” Sananl. 30:15. Jeesus varjelkoon meitä rikkauden vaaroilta, vaikka soisikin meille ajallista menestystä.
Menestysteologiassa ei siis ole pääasiassa kysymys rikkaudesta, vaan ahneuden synnistä, taloudellisen menestyksen ylikorostumisesta, jonka kautta elämänarvojen tärkeysjärjestys vääristyy. ”Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä Hän itse on sanonut: En minä sinua hylkää enkä sinua jätä.” Hebr. 13:5.
Rikkauden luoman aseman pohjalta nousee myös narsistimainen oman mahtavuuden korostaminen. Siihen sisältyy loistava vaatetus kalliine koruineen, yms. turhamaisuus (Jaak. 2) ja elämän korskeus ja ”minä itse ihaninta” -asenne. Menestysteologit ovatkin useimmiten narsisteja. – Tämä ei siis tarkoita rehellisesti menestyneitä uskovia.

Raamatun ohjeita.
”Tyytykää alhaisiin oloihin!” Room. 12:16.
Jeesus varoittaa rikkauden vaaroista: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.” Matt. 6:19-21.
Ahneudella ja riistolla yms. kepulikonsteilla rikastuneille sanotaan: ”Kuulkaa nyt, te rikkaat: itkekää ja vaikeroikaa sitä kurjuutta, joka on teille tulossa. Teidän rikkautenne on mädännyt, ja teidän vaatteenne ovat koin syömät; teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut, ja niiden ruoste on oleva todistuksena teitä vastaan ja syövä teidän lihanne niin kuin tuli. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä.” Jaak. 5:1-3. ”Rikkaat Hän on lähettänyt tyhjinä pois.” Luuk. 1:53. Ilm. 3:17.
Jumalan tarkoittaman elämänsisällön ulkopuolella ei ole siunausta maallisesta rikkaudesta huolimatta. Ja pienituloiset saattavat olla hengellisesti siunatumpia köyhyydestään huolimatta. Jumalan siunauksille ei ole tulorajaa mihinkään suuntaan. 2 Kor. 8:2.

”Kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi.” Luuk. 12:15-22. Kuin peltopyy, joka hautoo, mitä ei ole muninut, on se, joka hankkii rikkautta vääryydellä. Päiviensä puolivälissä hänen on se jätettävä, ja hänen loppunsa on houkan loppu.” Jer. 17:11. Rikkaus ja valtava omaisuus huolineen saattavat olla onnellisuuden esteenä.

Menestysteologia on maailmanmielisyyttä.
”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.” 1 Joh. 2:15,16. Menestysteologia kylvää ihmisten sydämiin ylpeämielisen halun elämän korskeuteen.
Jumalaton korskea mielenlaatu pysäyttää uskossa kasvamisen, koska ”rikkauden viettelys” tukahduttaa Jumalan Sanan (Matt. 13:22) sekä himmentää kirkkaan ja ristikeskeisen kaidan tien, jonka on tarkoitus ”kirkastua kirkastumistaan sydänpäivään asti”. Sananl. 4:18.

Raamattu varoittaa uskovia ahneuden teologiasta. Sellaiset ” ovat TURMELTUNEET MIELELTÄÄN ja totuuden menettäneet ja pitävät jumalisuutta keinona voiton saamiseen. Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin. Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla. Mutta sinä, Jumalan ihminen, PAKENE SEMMOISTA” (siis rahan himoa). 1 Timot. 6: 5-11.
Ääripäässä ahneuden syntiin langenneissa ovat kierot huijarit, mm. suuruudenhullut TV -saarnaajat, jotka uskonnon avulla keräävät itselleen jättiomaisuksia. Keskiajan ”anesaarnaajat” jäävät toiseksi näille ”ahnesaarnaajille”. Jokaisen onkin syytä tarkistaa rukoillen, että Jumalan työhön uhraamamme varat menevät oikeaan kohteeseen, eikä menestysteologien omiin taskuihin. ”Moni on seuraava heidän irstauksiaan, ja heidän tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi; ja ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä.” 2 Piet. 2:2,3. Juudaskin luuli, että Jumalan työhön uhratut varat voidaan siirtää omaan käyttöön. ”Hän oli varas.” Joh. 12:6.

Menestysteologia on olemukseltaan itsensä ylentämistä.
Kristuksen mielenlaatuun kasvanut kristitty ei tahdo etsiä itselleen korkeita asemia ja siten itsensä ylentämistä. ”Kristuksen mieli” meissä (1 Kor. 2:16) haluaa menestystä sisäiselle ihmisellemme: ”Että Hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua Hänen Henkensä kautta.” Efe s. 3:16. ”Vahvistukaa Herrassa ja Hänen väkevyytensä voimassa.” Efes. 6:10. Näin kristitystä kasvaa ”Isännälleen hyödyllinen”. 2 Tim. 2:21. ”.. että menestyt kaikessa ja pysyt terveenä, niin kuin sielusikin menestyy.” 3 Joh. 2.
”Hänen tulee kasvaa mutta minun vähetä!” Joh. 3:30. Jumalan seurakunnassa ei siis voi ylentyä maailmallisessa mielessä. On vain alenemisen mahdollisuus. Mutta sisäisen ihmisen puolesta, raamatullisen seurakunnan keskellä tapahtuu yleneminen. ”Hän tomusta nostaa halvan, Hän loasta korottaa köyhän, pannaksensa heidät ruhtinasten rinnalle ja antaaksensa heidän periä kunniasijat.” 1 Sam. 2:8. Jumala nostaa siis joitakin omiaan seurakunnassaan ”ruhtinasten rinnalle, Hänen kansansa ruhtinasten rinnalle.” Psalmi 113:8. Se tapahtuu menestyksekkäässä Jumalan työssä. ”Sillä ne, jotka ovat hyvin palvelleet, saavuttavat itselleen kunnioitettavan aseman ja suuren pelottomuuden uskossa, Kristuksessa Jeesuksessa.” 1 Tim. 3:13. Näille arvokkaisiin palvelutehtäviin asetetuille Raamattu sanoo, ettei heidän tule toimia ”häpeällisen voiton tähden” eikä ”herroina hallita, vaan olla laumalle esikuvina”. 1 Piet. 5:2,3. Suuriin palvelutehtäviin korottaminen ei siis tarkoita maailmallista mahtavuutta, vaan eritasoista vastuullisuutta. Seurakunnassa ei kukaan ole toisensa yläpuolella. Room. 12:4-8. Kunnioitamme ja arvostamme kaikkia toistemme tehtäviä. 1 Tess. 5:12,13. Mm. ”Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset..” Hebr. 13:17. ”Olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.” Efes. 5:21. ”Nuoremmat, olkaa vanhemmille alamaiset ja pukeutukaa kaikki keskinäiseen nöyryyteen, sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon.” 1 Piet. 5:5.
Jumala ylentää pelastuneen ihmisen oman arvoasteikkonsa mukaisesti kasvattamalla hänet hengellisesti täysi-ikäiseksi. Efes. 4:11-16. Tämä ihmisen ”ylentäminen” on nimenomaan sitä, että vanha synnin ihminen on voitettu (Room. 6:11) ja näin uusi luomus on päässyt ylentymään niin että Kristuksen elämä näkyy. 2 Kor. 3:2. Ihminen ei silloin enää ole mitään itsessään, vaan Jeesus Kristus, kirkkauden toivo meissä, on kasvanut täyteen mittaansa, saanut täyden vallan uskovassa. Kasvaneessa uskovassa on toteutunut Johannes Kastajan opetus: ”Hänen tulee kasvaa mutta minun vähetä!” Joh. 3:30. Nöyrtynyt itsensä alentanut on ylentynyt sillä tavalla, että on oppinut erottamaan hyvän pahasta ja valitsemaan Jumalan tahdon. Hebr. 5:14. Rukoilemme siis, että saamme aina olla ”synnille kuolleita ja Jumalalle eläviä Kristuksessa Jeesuksessa”. Room. 6:11, 22. Efes. 2:1-8. Jumala valitsee ”sen joka ei mitään ole” .. ”ettei mikään liha voisi kerskata Hänen edessään”. 1 Kor. 1:26-29.
Jumalan tehtävissä yleneminen alkaa Luuk. 14:7-11.

”Te tiedätte, että ne, joita kansojen ruhtinaiksi katsotaan, herroina niitä hallitsevat, ja että kansojen mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan. Mutta näin ei ole teidän kesken, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne; ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon kaikkien orja.” Markus 10:42-44.
Uskovien keskuudessa ei siis tule hyväksyä itsensä ylentävää mahtailevaa menestysteologiaa, joka opettaa, että uskovien tulee muka etsiä rikkautta, valtaa ja maailmallista ylenemistä ja kunnia-asemaa. Hyvä esimerkkikertomus tästä on Luuk. 18:9-14. Itse itsensä korkeaan asemaan ylentänyt fariseus alennettiin ja publikaani ylennettiin vanhurskauden mittarissa fariseusta ylemmäs. Publikaani alensi itsensä tunnustamalla totuuden itsestään, ettei ole mitään. Hän pyysi Jumalaa olemaan armollinen eli vapauttamaan hänet synneistään.
Meidän tulee tietää, että ”me olemme Jumalasta ja Hän (Pyhä Henki), joka meissä on, on suurempi, kuin se, joka on maailmassa.” 1 Joh. 4:4. Hän auttaa meitä nöyrtymään ja ottamaan vastaan Jumalan meille tarkoittaman elämänsisällön. Dan. 4:34.
Täällä on asemamme alhainen, ja tyydymme vaatimattomiin oloihin. Room. 12:16. Näin uusi sisäinen ihminen vahvistuu taivasta varten. 2 Kor. 4:16. Perillä on korkea asemamme oleva sanoin kuvaamaton. Filip. 3:20,21. Dan. 12:3.
”Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.” Room. 12:3.

Raamatullinen rukous:
”Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä, kuolemaani saakka: Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: ”Kuka on Herra?” ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.” Sananl. 30:7-9.
Jumala tahtoo antaa omilleen tavalliseen elämään riittävän toimeentulon. ”Herra on minun Paimeneni! Ei minulta mitään puutu.” Psalmi 23.

MITÄ ON SIUNAUS?
Jumala tahtoo meille hyvää, joka on Hänen siunaustaan; ennen muuta sitä, että rikastumme taivaallisista aarteista, ”tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä” (Efes. 3:19 ja olisimme ”täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan”. Filip. 1:11. 2 Piet. 3:18. Olemme uskoon tulossa tulleet osallisiksi Jumalan rakkaudesta, Hengen hedelmästä, armolahjojen runsaudesta, viisaudesta, Jumalan voimasta ja siunauksesta. 2 Kor. 4:15-18. 3 Joh. /2. ”Herran siunaus rikkaaksi tekee.” Sananl. 10:22. ”Olette rikastuneet Hänessä, kaikessa puheessa ja tiedossa.” 1 Kor. 1:5. Jumalan siunaus on kultaa ja helmiä kalliimpaa. Siunaus on Jumalan huolenpidossa olemista, myös sairastamisen aikoina.
Elämämme tarkoitus on, että Jumalan hyvyys meidän kauttamme toimii kaikkien parhaaksi, ”.. kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään, ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme Häneen, joka on pää, Kristus, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa.” Efes. 4:13-16.
Raamatun ed. m. opetukset ovat osoitetut pääosin yksilöuskoville, mutta ne koskevat myös seurakuntaa. Toiminnan ei pidä perustua rahaan ja kolehdin keräämiseen eikä kokouspaikassa tapahtuvaan kaupantekoon. ”Sillä me emme ole niin kuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa..” 2 Kor. 2:17. Raamattu ei opeta kolehdin keräystä kokouksissa. 1 Kor. 14:26.

Aabrahamin siunaus.
Kaikki uskoontulleet saavat menestyä Aabrahamille annettujen siunaus-lupausten ”perillisinä” (Gal. 3:14 ja 27-29), me pakanuudesta kääntyneetkin. ”Mutta jos olemme (Jumalan) lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä Hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.” Room. 8:17.
Aabrahamin menestyksellinen siunaus tarkoittaa meille sitä, että suuntaamme elämämme hänen tavallaan kohti ikuisia rantoja. ”sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala. …
Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä. Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata. Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata, josta olivat lähteneet, niin olisihan heillä ollut tilaisuus palata takaisin; mutta nyt he pyrkivät parempaan, se on taivaalliseen. Sen tähden Jumala ei heitä häpeä, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä Hän on valmistanut heille kaupungin.” Hebr. 11:10,13 – 16.
Näin Jumalan pyhät ovat aina menneet ”ulkopuolelle leirin Hänen pilkkaansa kantaen”. Hebr. 13:13. ” .. ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta; heitä on kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla surmattu; he ovat kierrelleet ympäri lampaannahoissa ja vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä – he, jotka olivat liian hyviä tälle maailmalle -; he ovat harhailleet erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa.” Hebr. 11:36-38. Näin Jumala korottaa omiaan. Tästä näemme, että raamatullinen kristillisyys on aina kulkenut alhaisissa uomissa. Vesi hakeutuu alaviin paikkoihin. –
Aabrahamin maallinen rikkaus oli tulosta hänen ahkerasta työstään, jonka menestys siirtyi perintönä hänen jälkeläisilleen: ”Aabraham antoi kaiken omaisuutensa Iisakille.” 1 Moos. 25:5. Hänelle annettu paljouslupaus tarkoittaa nyt meille siirtynyttä hengellistä perintöä ja lisääntymistä. 1 Moos. 17:4,5. Gal. 3:29. Room. 9:7.

Paavali kertoo menestyksensä ajasta 2 Kor. 11:23-27.
Ajallinen runsaus tai puutteellisuus ei vaikuttanut hänen hengellisen työnsä onnistumiseen. Filip. 4:10-19. ”Mutta Jumalan sana menestyi ja levisi..” Apt. 12:24.
”Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.” Joh. 10:10. Mainittu ”varas” on sielunvihollinen. Hyvä Paimen on Jeesus. Ja vaikka olemme ulkoisen ihmisen puolesta sidotut paholaisen vallassa olevaan maailmaan (1 Joh. 5:19), kuuluu sisäinen ihmisemme ikuiseen Jumalan valtakuntaan. ”Sen tähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin (ei menesty), niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu (menestyy). Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.” 2 Kor. 4:16-18.
Jumalan siunaus auttoi Paavalinkin ulkonaisen ihmisen menehtymiseen ja sisäisen ihmisen menestykseen. 2 Kor. 12:9-12. ”Rikas on lakastuva retkillään.” Jaakob 1:11.
”Veljeni, älköön teidän uskonne meidän kirkastettuun Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko sellainen, joka katsoo henkilöön. Sillä jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessa ja loistavassa puvussa, ja tulee myös köyhä ryysyissä, ja te katsotte loistavapukuisen (menestysteologin) puoleen ja sanotte: ”Istu sinä tähän mukavasti”, ja köyhälle sanotte: ”Seiso sinä tuossa”, tahi: ”Istu tähän jalkajakkarani viereen”, niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa.” Jaak. 2:1-5. 1 Kor. 1:26-31.

Olemme vieraita ja muukalaisia maailmassa.
Olemme matkalla oikeaan kotimaahamme. 2 Piet. 3:13. Tällä matkalla emme rakasta maailmaa emmekä sitä, mikä maailmassa on. 1 Joh. 2:15. Emme tahdo olla Juudaksia tai Deemaksia, jotka rahaa haluten ja tähän maailmaan rakastuneina jättivät Jumalan työn. 2 Timot. 4:10.
”Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun Sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.” Psalmi 73:25.
”Sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon, kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä.” Psalmi 4:8.
”Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus Sinun teilläsi.” Psalmi 119:36,37.

Menestyksemme korkein päämäärä on, kun Jeesus tulee ja kruunaa meidät voiton seppeleellä (2 Tim. 4:8), ja ”niin me saamme aina olla Herran kanssa”. 1 Tess. 4:17. Saamme silloin kirkkauden ruumiin, jossa elämme ikuisesti uudessa Jumalan valtakunnassa. ”Meillä on yhteiskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla Hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.” Filip. 3:20,21.

Jeesus on ostanut meidät verellään korkeimpaan mahdolliseen arvoasemaan, kuninkaan lapsiksi ja perillisiksi. Se ei tosin vielä näy, vaan olemme vielä vihollisen maailmassa (1 Joh. 5:19) vainottavina ja pilkattuina. ”Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden.” Matt. 10:16-25. Tosin on alueita, joissa kristittyjä ei toistaiseksi vakavasti vainota, esim. Suomi. Tämä on kiitoksen aihe. Apt. 2:47. 9:31.

Maallisen matkamme päässä meitä odottaa siis suurin ajateltavissa oleva yleneminen, pääseminen sisälle Paratiisin porteista. ”YLENNETTY IHANUUTEEN!” kuten Pelastusarmeijassa sanotaan. Jeesus avasi sijaisuhrillaan meille tien ikuiseen onnen maahan. Kiitos Jumalalle! Sielunpelastuksemme oli äärettömän kallis. Sitä ei voi mitata rahassa. Olemme ostetut ”virheettömän ja tahrattoman Karitsan, Kristuksen kalliilla verellä..” 1 Piet. 1:18.

Weijo Lindroos

PS. Erittäin tärkeää Lisäystä aiheeseen:

Raha-asian opetus
Uhraaminen

PYHÄN HENGEN SAAMINEN ja HENKIKASTE ovat
kaksi eri asiaa.

”Ottakaa Pyhä Henki!” Joh. 20:22.
”Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä!” Matt. 3:11.
”Täyttykää Hengellä!” Efes. 5:18,19.

1. PYHÄN HENGEN SAAMINEN
Uskoontulo ja Pyhän Hengen saaminen ovat yksi ja sama asia! Jeesuksen vastaan ottaneen ihmisen sisimpään tulee Jumalan Elämä, joka on tulvillaan taivaassa vallitsevaa rakkautta, ”tulevan maailman voimia”. Hebr. 6:5. ”Rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.” 1 Joh. 4:7,8.
”Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta” (Room. 5:5) pelastumiskokemuksessa.
Näin Jeesus tulee Pyhän Hengen kautta asumaan ihmisen sisimpään henkeen, sydämeen eli persoonallisuuden keskukseen. Efes. 3:17.
Jeesus opetti, että ihmisen, joka tahtoo päästä taivaaseen, tulee uudestisyntyä Pyhästä Hengestä. Joh. 3:3-5. ”Jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa.” Room. 8:9.

Pyhä Henki annettiin meille silloin kun otimme uskossa vastaan Jeesuksen. Tulimme silloin elävään uskoon. Kol. 2:6,7.

Tämä pelastus on ollut mahdollista uustestamentillisessa merkityksessä vasta ristintyön ja ylösnousemuksen jälkeen, uudessa liitossa. Uusi liitto alkoi Jeesuksen kuolemasta. ”Tämä on uusi liitto minun veressäni!” Luuk. 22:20. /
”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta.” 1 Piet. 1:3. Jeesus sovitti syntimme sijaisuhrillaan ristillä. Hän nousi ylös kuolleista kolmantena päivänä ja ilmestyi opetuslapsilleen kuoleman voittajana Jerusalemin Yläsalissa. Siellä ”Hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki!” Joh. 20:22. Näin Jeesus ”kuolleistanousemisen kautta” (1 Piet. 1:3) antoi opetuslastensa sydämiin Pyhän Hengen sinetin. Samoin tapahtuu edelleen: ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu!” (Room. 10:13) eli saa sisimpäänsä Elämän, Jeesuksen, joka on ”Tie, Totuus ja ELÄMÄ”. Joh. 14:6. Pyhä Henki on Elämän Henki. Vertaa 1 Moos. 2:7.

Ottaessamme vastaan ylösnousseen Jeesuksen syntiemme sovittajaksi ja elämämme Herraksi, tapahtui kaksi asiaa:

1. Yhdistyimme Jeesuksen kuolemaan ja vapauduimme syntitilastamme ”uskon kautta Hänen vereensä”. Room. 3:23-25. 6:22.

2. Yhdistyimme Jeesuksen ylösnousemuselämään, koska Hänet herätettiin kuolleista ”meidän vanhurskauttamisemme tähden”. Room. 4:25. (Vanhurskautus = syyttömäksi julistaminen).

Näin ihminen tulee Jumalan lapseksi ja pelastuu. Uskoon tullut on pelastunut (Apt. 2:47), koska hänen sydämessään on ”luvatun Pyhän Hengen sinetti”, ”lapseuden Henki” (Efes. 1:13. Room. 8:9,15.), ”joka on meidän perintömme vakuutena, Hänen omaisuutensa lunastamiseksi”. Efes. 1:13,14.
Pyhä Henki on Jumalan omistusmerkki meissä.
”Siis, jos joku on Kristuksessa, on hän uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.” 2 Kor. 5:17.
”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa.” 2 Kor. 5:19.

Uudestisyntymisessä saatava Pyhä Henki oli luvattu jo vanhan liiton Kirjoituksissa: ”Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun lakieni mukaan, noudatatte minun säädöksiäni ja toimitte niiden mukaan.” Hes. 36:27. Hebr. 8:7-13.

Pyhän Hengen saaminen tuo mukanaan suuret siunauksen oheisvaikutukset, ”niin että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittämisessä, voidaksenne tutkia, mikä paras on, että te Kristuksen päivään saakka olisitte puhtaat ettekä kenellekään loukkaukseksi, täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan, Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi.” Filip. 1:9-11. ”.. että heidän sydämensä, yhteenliittyneinä rakkaudessa, saisivat kehotusta omistamaan täyden ymmärtämyksen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.” Kol. 2:2,3. ”Jumala itse vaikuttaa teissä (uudestisyntyneissä) tahtomisen ja tekemisen, että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.” Filip. 2:13.

Tahdon yhä uudestaan painottaa, että uudestisyntynyt ihminen on kokonaan pelastunut silloin, kun hän on uskoen ottanut vastaan Jeesuksen sydämeensä. Näin hän on saanut Jumalan Hengen, ”uskossa kuulemisen kautta”. Gal. 3:2-5. Ja siitä alkaa loppuelämän projekti, rikassisältöinen pyhä ja hengellinen elämä Jumalan hyvyyden vaikutuspiirissä, rakkauden käskyn sisällä. Joh. 13:34,35. Efes. 4:11-16.
Pyhä Henki tahtoo kuljettaa uskoon tulleen yhä suuremmille siunauksen lähteille. ”Kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.” Room. 8:14.
Ensimmäiseksi Jumala johdattaa uuden uskoon tulleen parannukseen ja kasteelle. Vanha synti-ihminen haudataan kasteen hautaan. Room. 6:4. Se on upotuskaste vedessä Jeesuksen nimeen. ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen …” Apt. 2:38. ”Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin..” Apt. 2:41. Kasteelle meneminen on Jeesuksen käsky, johon ei ole jätetty neuvotteluvaraa. Mark. 16:15,16. Apt. 10:48. Upotuskaste vedessä kuuluu jokaiselle uskoon tulleelle.

Kun annoimme elämämme Jeesukselle, saimme samalla ottaa vastaan täyden luottamuksen Hänen sanoihinsa: ”Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.” Joh. 6:37. Otimme Jeesuksen vastaan kaikkineen, mitä Hän on, mitä Hän on tehnyt puolestamme, mitä Hän on opettanut Raamatun sanassa. Ja otimme samalla vastaan ”rakkauden totuuteen voidaksemme pelastua”. 2 Tess. 2:10-12.
Tuntuipa meistä miltä tahansa, niin ”Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.” Room. 8:16. Pyhän Hengen antama pelastusvarmuus toimii sisimmässämme tunteiden vaihtumisesta huolimatta. Kaikki eivät koe ollenkaan suuria tunnekuohuja. Eivätkä kaikki tiedä edes hetkeä, jolloin uskonelämä heissä alkoi. Pyhä Henki tuli heidän elämäänsä hiljaisena tuulena. Jeesus ja ristintyö tulivat meille rakkaiksi. Hengen hedelmä alkoi kasvaa. Gal. 5:22. Siunauksen lähde aukeni. Saamme ammentaa tästä pelastuksen lähteestä uutta armoa joka päivä, maailman loppuun asti. Sak. 13:1. Jes. 12.

Kaikki edellä mainittu annetaan siis uskoon tulleelle ennen Pyhän Hengen kastetta.

2. PYHÄN HENGEN KASTE USKOSSA OLEVILLE
Johannes Kastaja sanoi Jeesuksesta: ”Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa.” Matt. 3:15. Apt. 1:5. Sama Pyhä Henki, joka uudestisynnyttää, antaa uskoon tulleelle myös voiman kasteen.
Pyhän Hengen kaste ei voi tulla ihmisen elämään salaisesti, kuten uskoon tulossa saatava Hengen sinetti saattaa tulla. Henkikaste tuo mukanaan selvät merkit.
Raamatussa on paljon lupauksia Pyhän Hengen kasteesta. Nämä lupaukset kuuluvat ”lisäsiunauksena” niille, jotka ensin ovat uskoon tulossa saaneet Pyhän Hengen sinetin sydämeensä.
Jeesuskin sai Pyhän Hengen kasteen vesikasteensa jälkeen, että Hän kaikessa tulisi esimerkiksemme. Hebr. 2:17. ”Kun Jeesus oli kastettu, Hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan Hänen päälleen kuin kyyhkynen.” Matt. 3:16. Samoin aukenivat taivaat ristintyön ja ylösnousemuksen jälkeen Jerusalemin Yläsalissa, jossa uudestisyntyneet Jeesuksen opetuslapset odottivat, että he saavat henkikasteen, jonka Jeesus oli luvannut heille: ”Teidät kastetaan Pyhässä Hengessä. … te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne.” Apt. 1:5,8. – Huomioi sana ”päällenne”. Tuo sana toistuu yhä uudestaan henkikasteesta puhuttaessa. Apt. 8:14-17. 11:15. 19:6. –
Opetuslapset odottivat lupauksen täyttymistä rukoillen. Apt. 1:13,14. ”Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä tuli taivaasta humaus, niin kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko huoneen, jossa he istuivat. He näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat heidän itse kunkin päälle. Ja he täyttyivät kaikki Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä sen mukaan, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.” Apt. 2:1-4. Näin lupaus täyttyi ja merkit näkyivät ja kuuluivat. ”Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Minun nimessäni he … puhuvat uusilla kielillä.” Mark. 16:17. Jeesus siis lupasi, että Häneen uskovat puhuvat uusilla kielillä.

Ensimmäiseen Pyhän Hengen kasteeseen (Apt. 2) kuului kielilläpuhuminen. Sama merkki liittyi myös muihin Apostolien teoissa mainittuihin henkikaste-tapauksiin. Se ei enää ollut ymmärrettävää kieltä: ”Kielillä puhuva ei näet puhu ihmisille vaan Jumalalle. Häntä ei ymmärrä kukaan, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.” 1 Kor. 14:2.
Kielilläpuhuminen on siis Pyhän Hengen kasteen merkki! Mutta henkikaste tuo mukanaan monia muitakin armolahjoja (1 Kor. 12 – 14 luvut, ym.) ja voimavaikutuksia yms. Apt. 4:29-31. 5:12-16.
Korneliuksen kodissa suuri joukko ihmisiä otti vastaan pelastussanoman. He tulivat uskoon, avasivat sydämensä Pyhälle Hengelle ja saivat samantien myös henkikasteen. ”Kun Pietari vielä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka olivat sanaa kuulemassa.” Muut ”hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin. (Mistä se tiedettiin?) Sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa.” Apt. 10:44-48.
Efesossa taas uskoon tulleet eivät olleet saaneet oikeaa opetusta henki- eikä vesikasteesta, vaikka olivat jo tulleet uskoon ja siis saaneet Hengen sinetin sydämiinsä. Paavali selvitti heille asian tarkemmin. Ja ”sen kuultuaan he ottivat kasteen (vedessä) Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heidän päälleen ja he puhuivat kielillä ja profetoivat.” Apt. 19:1-6. Näille Pyhän Hengen kasteen saaneille efesolaisille annettiin myöhemmin kehotus, että heidän tulee pysyä Hengen täyteydessä: ”Täyttykää Hengellä!” Efes. 5:18. Näin saamme mekin yhä uudestaan täyttyä Pyhällä Hengellä, ”niin kuin alussa”. Apt. 11:15. Se on Jumalan tahto. Mutta ensin tietenkin ensimmäinen kerta.

Jeesus kehottaa meitä anomaan ja ottamaan vastaan Raamatun lupaukset: ”Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. Ja kuka teistä on se isä, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen, taikka joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin? Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä Häneltä anovat!” Luuk. 11:9-13. Lupaus on varma! Jeesus ansaitsi ristintyöllään kaikki Raamatun lupaukset meille kuuluviksi. ”Se on täytetty!” ”Niin monta kuin on Jumalan lupausta, ne ovat Hänessä kyllä.” 2 Kor. 1:20.

Pyhä Henki on toiminut monin eri tavoin ihmiskunnassa kautta historian. Mm.
Mooseksen sydämessä oli Pyhä Henki. ”Missä on Hän, joka pani tämän sydämeen Pyhän Henkensä.” Jes. 63:11. ”Ja Herran Henki tuli Daavidiin.” 1 Sam. 16:13. Psalmi 51:13.

Johannes Kastaja oli ”täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta”. Luuk. 1:15. Johannes Kastajan äiti, ”Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä”. Luuk. 1:41. Myös ”Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä”. Luuk. 1:67. Ja Jeesuksen syntymän jälkeen koko perhettä oli siunaamassa Simeon, josta sanotaan, että ”Pyhä Henki oli hänen päällänsä”. Luuk. 2:25-35.
Katso myös 1 Sam. 10:6-13. 19:20-24. Matt. 3:11-17. Apt. 1:4-8. 2:1-6. 8:14. 10:43-48. 19:1-6. Luuk. 11:9-13. Joh. 14:16,17,26. 15:26. 16:7-15.

Tervetuloa Turkuun raamatulliselle vesikasteelle! Rukoilemme kaikille halukkaille myös Pyhän Hengen kastetta.

Weijo Lindroos