Raamatullinen kristittyjen yhteys

Raamatullinen uskovien yhteys on Jumalan tahto.

Mitä se on? Siis minkälaisten uskossa olevien välinen yhteys on Jumalan tahto? Ja mitkä ovat yhteyden maantieteelliset rajat?

Ensin tärkeä toteamus, jonka pohjalta tämä aihepiiri alkaa aueta:
Seurakunta on Jumalan. Sen tähden vain Jumala on oikeutettu sanelemaan, miten Hänen seurakunnassaan toimitaan, ”miten tulee käyttäytyä Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus.” 1 Tim. 3:15.
Tähän seurakuntaan luetaan kuuluviksi kaikki raamatullisesti uskossa Jeesukseen olevat ihmiset samalla paikkakunnalla!
Totuus, että Raamattu asettaa paikkakunnan rajat seurakunnan rajoiksi, pätee kaikkialla. Näin opettaa mm. Tiit. 1:5: ”Jätin sinut Kreetaan sitä varten, että järjestäisit sen, mikä jäi vielä järjestämättä, ja asettaisit jokaiseen kaupunkiin vanhimmat, kuten sinua käskin.”
Ilm. 1:11. Seurakuntatoiminnan tulee siis rakentua paikalliselle yhteysperiaatteelle. Yhtäkään Jeesuksen vereen turvaavaa ja kasteella käynyttä saman paikkakunnan kristittyä ei saa rajata ulkopuolelle! On Jumalan tahdon vastaista ajatuksissaankaan jakaa saman paikkakunnan uskovia eri ryhmiin. Sellainen on Raamatun mukaan seurakunnan hajottamista. 1 Kor. 1:10-12.
Epäraamatullista on myös ajatella, että joku Kristuksessa oleva ihminen (Gal. 3:26,27) ei muka ollenkaan kuuluisi seurakuntaan. Sehän on mahdotonta. Jokainenhan kuuluu seurakuntaan sen perusteella, että kuuluu Jeesukselle. Ja Hänen laumaansa kuuluvina tahdomme olla ja toimia keskinäisessä yhteydessä, koska se on Jumalan tahto, joka on meille hyväksi.
Raamatullisesti järjestäytynyt seurakuntayhteys seurakuntavirkojen parissa (Efes. 4:11-16) ihmisperusteisten laitoskirkkojen yms. ulkopuolella on Jumalan tahto. Hebr. 10:25. Seurakuntavirat ovat annetut paikkakuntakohtaisiksi.

Nyt on seurakunnan kokoamisen aika!
Taivas kutsuu uskovia tähän lopunajan toimintaan keskinäisen rakkauden ja nöyryyden pohjalla. 1 Kor. 1:10.
Mutta kaikkien on ymmärrettävä, ettei kysymyksessä ole uuden seurakunnan perustaminen, vaan päinvastoin, palaaminen takaisin vanhimpaan seurakuntaan. Olemme samassa Pyhässä Hengessä alkuseurakunnan kristittyjen kanssa. Meissä toimii sama Pyhä Henki jakaen samoja armolahjoja. Meitä varten on muun muassa sama kielilläpuhumisen lahja, jolla Korneliuksen kodissa ylistettiin Jumalaa (Apt. 10:44-48), jota Paavalikin käytti ”enemmän kuin kukaan teistä”. 1 Kor. 14:2,5,18. Sama Pyhä Henki johdattaa meitä nyt samaan alkuajan käytäntöön kaikissa asioissa.
Uskoon tulleista korinttolaisista sanottiin: ”Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne Hänen jäseniänsä. 1 Kor. 12:27. / Apt. 18:8.  Siinä on opetus ainoasta Raamatun tuntemasta seurakunnan jäsenyydestä: Uskossa olevat ihmiset ovat seurakunta! Ja niin kuin kirjoitettiin ”Korinttossa olevalle Jumalan seurakunnalle” (1 Kor. 1:2), samoin on tämä kirje osoitettu sinun paikkakunnallasi olevalle Jumalan seurakunnalle, jota Jeesus kutsuu toteuttamaan konkreettista yhteyttä. Mm. Matt. 18:15,17.
Jumalan omistaman seurakunnan jäsenrekisterin pitäminen on siksi vain Hänen yksinoikeutensa. Herra tuntee omansa! 2 Tim. 2:19. ”Iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.” Luuk. 10:20.
Kun sitten seurakuntatoiminta sinun paikkakunnallasi on aloitettu raamatullisella perustalla, ei uutta toimintaa enää pidä aloittaa. Sehän olisi lahkon perustamista.

SEURAKUNNAN NIMI
On yleisesti tiedettyä, että ihmisten tekemälle seurakunnalle periytyy nimi perustajansa tai opin painotuksen mukaan. Esimerkkinä Lutherin perustama luterilainen kirkko ja helluntaitapahtumien pohjalle perustettu helluntaiseurakunta, tai kasteopetuksen pohjalle perustettu baptistiseurakunta (babtize = kastaa upottamalla).. Yms. Myös Jumalan seurakunnalle on periytynyt nimi perustajansa mukaan. Jumala perusti seurakunnan Golgatan ristillä Jeesuksen sijaisuhrissa. Jumalan seurakunta on siis Golgatan voittotyön perustalle perustettu ikuinen seurakunta, ”ja tuonelan portit eivät sitä voita”. Matt.16:18.
Nyt minä sanon teille: pysykää erossa näistä miehistä ja antakaa heidän olla. Jos tämä hanke tai toiminta on ihmisistä, se raukeaa tyhjiin, mutta jos se on Jumalasta, te ette voi kukistaa heitä. Varokaa, ettei teidän havaittaisi taistelevan Jumalaa vastaan” Apt. 5:38, 39.
Jumalan seurakuntaa ei ole voitu kukistaa, vaan se on toiminut jo noin 2000 vuotta. Nyt olemme loppusuoralla. On seurakunnan uudistumisen aika: Kaikki nousevat ja ottavat mielellään vastaan Pyhän Hengen Öljyä uskonelämänsä lamppuihin (Matt. 25:6-13), jotka asetetaan lampunjalkoihin eli paikallisseurakunnan yhteyteen. Ilm. 1:11,20.

Raamatun opetus seurakunnan nimestä:
”Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle.” 1 Kor. 1:2; 2 Kor. 1:1.
”Älkää olko pahennukseksi … Jumalan seurakunnalle.” 1 Kor.10:32; 11:16; 15:9.
” .. eikä Jumalan seurakunnilla.” 1 Kor. 11:16.
” .. vai halveksitteko Jumalan seurakuntaa?” 1 Kor. 11:22.
”… että minä ylen määrin vainosin Jumalan seurakuntaa.” Gal. 1:13.
”Sillä teistä, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntien seuraajia, jotka ovat Juudeassa.” 1 Tessal. 2:14. ”että tietäisit miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta.” 1 Tim. 3:15.
Meidän ei tule hyväksyä muita nimittelyjä Raamatun antamien nimien lisäksi.
Seurakuntaa voidaan nimittää myös paikkakuntien mukaan, esimerkiksi Paavalin kirje ”tessalonikalaisten seurakunnalle Isässä Jumalassa ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa”. 1 Tess. 1:1.

Raamatullisessa uskossa olevat ihmiset ovat siis Jumalan seurakunta. Ef. 2:19-22. / Apt. 19:1-6. Tie tämän seurakunnan jäsenyyteen kulkee uudestisyntymisen kautta. Tähän ei voida liittyä kuten maallisiin yhdistyksiin. Tähän synnytään uskoon tulemisessa Pyhästä Hengestä. Joh. 3:3-5. Ja vanha synti-ihminen haudataan upotuskasteessa Jeesuksen nimeen. Jeesus sitten täyttää omansa Pyhällä Hengellä.

Todellisesti, Jumalan näkökulmasta katsottuna, maailmassa on vain kaksi ihmisryhmää: Aadamissa olevat jumalattomat sekä Kristuksessa Jeesuksessa olevat uskoon tulleet eli seurakuntalaiset. On siis yksi seurakunta eli Kristuksen ruumis ja yksi synnin maailma. Ne ovat kaksi toisensa pois sulkevaa ryhmää: Maailman valtakunta ja Jumalan valtakunta. Filip. 3:20.
Kristinuskon yhteiset raamatulliset arvot, aatteet, opit sekä toimintatavat yhdistävät Jumalan seurakunnan. Mm. Markus 16:15,16. Efes. 4. 1 Kor. 1:10. Mutta ennen muuta meitä yhdistää Jeesus, johon kulminoituvat elämämme ja toimintamme asiat sekä kaikki Raamatusta nousevat oppimme. Hebr. 8:1.

TAKAISIN ALKUUN
Sisimmässäni on jo pitkään kuulunut hyvän Paimenen kutsuva ääni. Se on rakkautta täynnä oleva pyhä kehotus auttaa Jeesuksen verellä ostetut ihmiset alkuperäiseen Jumalan suunnitelmaan:
”Palatkaa te luopuneet lapset! Palatkaa takaisin muinaisille poluille, apostolisen ajan yhteyteen! Poistakaa kompastuskivet minun kansani tieltä!”
Yhteyden esteet tulee nyt siis poistaa ja alkaa rakentaa jokaisella paikkakunnalla kaikkien oikeiden kristittyjen yhteistä seurakuntaa. Matt. 15:13.

ALKUAJAN ESIMERKKI.
”Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä.  Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä.”
1 Joh. 2:24: Raamatullinen yhteys on mahdollista vain siten, että emme ota esimerkiksemme apostolisen ajan jälkeisiä ihmisiä ja herätysliikkeitä yms. Esimerkkinämme on ainoastaan valmis apostolinen usko, joka ilmenee Raamatun sivuilta opetuksena sekä alkuseurakunnan esimerkkinä ja toimintamallina. Kaikki muut esimerkkilähteet tulee sulkea, koska ne rikkovat yhteyden. ”He pysyivät apostolien opetuksessa..” Apt. 2:42. ”Seuratkaa heidän uskoaan!” Hebr. 13: 7.

Joh. 13:34-35. Tämä on pienten alkujen päivä, mutta ”älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.” Luuk. 12:32.
Pyhä Henki kutsuu jokaista kristittyä yhteiseen toimintaan.
Ja kun Herra sitten alkaa lisätä yhteyteen enemmän ihmisiä, on Pyhä Henki johdattava kokouspaikkoja, tarpeen mukaan. Apt. 1:13. 12:12. 19:9. Yksi seurakunta, monta kokouspaikkaa. Kokouksissa kaikki saavat rohkaisevaa opetusta pysyä apostolien opetuksessa. 1 Kor. 14:26. ”He pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä!” Apt. 2:42. Kol. 3:16. / 1 Joh. 2:24.

Jumalan seurakunnassa on kaksi Raamatusta nousevaa opetuksen lähdettä:

1. apostolisen ajan opetukset ja
2. valmiiksi kehittyneen alkuseurakunnan esimerkki (n. v. 100 jKr.).

Kaikki mukana olevat tietävät, ettei näissä kokouksissa mainosteta uskonsuuntien erottavia nimikylttejä.
Emme ole
helluntailaisia,
vapaakirkollisia,
baptisteja yms.
Olemme vain kristittyjä, Kristuksen ruumiin jäseniä, uskovia ilman etuliitteitä! Olemme pysyvästi hajaannuksen ulkopuolella. Ja tilaisuuksissamme ei mainosteta muita uskovien yhteyksiä. Tämä on tärkeää.
Yksi kasvupaikka, on Jumalan tahto.

”Jokainen istutus, jota ei taivaallinen Isä ole istuttanut, on juurineen poistettava” meidän elämästämme. Matt. 15:13. Emme siis yritä lopettaa uskonsuuntia. Kirkot ym. uskonnot poistuvat vain tähän toimintaan tulevien yksilöuskovien elämästä.
Tiedämme kirkkokuntien jatkavan toimintaansa Jeesuksen tulemukseen asti. Veljet ja sisaret tekevät siellä hengellistä työtä; sieluja pelastuu ja uskoon tulleet kastetaan Jeesuksen nimeen. Näin Jumalan seurakunta lisääntyy, vaikka he toimivatkin siellä (usein tietämättään) hajaannuksen periaatteella. Mutta Pyhä Henki tahtoo siis johdattaa meidät kaikki tunnustautumaan YHDEN seurakunnan yhteyteen. Seurakuntatotuuden ymmärtäminen ei siis aina ole pelastuskysmys. Kuitenkin Jumalan tahto on yhteys eikä hajaannus. Jumalan seurakunnassa edustamme yhteyttä. Uskonsuunnat edustavat hajaannusta.
Huomioi 2 Tessal. 1:6-10. Mutta meidän tehtävämme on siunata kaikkea Pyhän Hengen vaikuttamaa toimintaa kaikissa nimikylttiseurakunnissa kuten niiden ulkopuolellakin.
Jumala näkee jokaisella paikkakunnalla yhden Jeesuksen verellä lunastetun ihmisjoukon. Tämä lauma on Hänen seurakuntansa. Meidän tulee nähdä Jumalan kanssa samalla tavalla eikä hyväksyä Raamatun opetusten rinnalle muita, ns. ”yhteiskristillisiä” näkemyksiä.
Ikävä asia on, että uskonsuunnissa hyväksytään seurakunnan jakautuminen erilaisten nimikylttien alla toimiviksi karsinoiksi. Me emme hyväksy sellaista, koska Jumala ei sitä hyväksy. Mutta hyväksymme uskonnoissa olevat rakkaat veljet ja sisaret, koska Jumalakin hyväksyy heidät!  Mutta ymmärrämme nyt, että seurakunnan tulee olla kaikessa ajattelussaan ja toiminnassaan apostolisen ajan mallin mukainen, myös paikallisen tason järjestäytymismuodoltaan. Tiit. 1:5. Ilm. 1:11. ym.

Toimimme siis Kristuksen ruumiin periaatteella paikallisena seurakuntana pitämällä kaikkia paikkakuntamme uskovia Jumalan seurakuntaan kuuluvina. – Tätä tulee toistaa… – Jumala on viisaudessaan asettanut paikkakunnan rajat seurakuntansa rajoiksi. Näiden rajojen sisällä voi toimia rakkauden käsky: ”Rakasta lähimmäistäsi!” (ei kauimmaistasi). Jumalan asettamien rajojen sisällä voimme tulla toistemme vaikutuspiiriin.
Pyhä Henki kutsuu ja kokoaa yhteisrintamaan kaikkia Hengessä vaeltavia uskovia kaikilla paikkakunnilla. Rehelliset ja vilpittömät Jumalan lapset ottavat lopulta kutsun vastaan. Kaikki hengelliset tehtävät ja kutsumukset voidaan suorittaa tässä yhteydessä. Siunaamme Jumalalta saadut tehtävät, ja ns. seurakuntavirat
1 Tim. 3:10 periaatteen mukaisesti.

Nyt on aika alkaa julistaa, että ME OLEMME tämän paikkakunnan Jumalan seurakunta. Ja sisällytämme tuohon ”ME” sanaan kaikki paikkakuntamme uskossa olevat ja kasteella käyneet eli Kristuksen ruumiin jäsenet. Ja rukoillessamme siunausta meille, laajenee tuo ”me, meitä” -sana käsittämään kaikki Tämän paikkakunnan kristityt, uudestisyntyneet ja kasteella käyneet Jumalan lapset. ME olemme Turussa oleva Jumalan seurakunta ja toimimme ”suloisessa yhteydessä”. Sak. 11:7. Näitä veljiä ja sisaria tahdomme koota yhteen! Samoin tulee tapahtua siis sinun paikkakunnallasi: Helsingissä olevat Kristuksen ruumiin jäsenet ovat Helsingissä oleva Jumalan seurakunta. Oulussa olevat kristityt ovat Oulun seurakunta. Tampereen kristityt ovat Tampereen seurakunta. Ja Turussa olevat Kristuksen ruumiin jäsenet ovat Turun seurakunta. Jne…

Ja HUOM! Emme rakenna uskovien yhteyttä yli seurakuntarajojen, vaan ilman niitä.

PS. Näiden asioiden ymmärtäminen edellyttää nöyrtymistä, ettemme ylimielisesti luule itseämme muita kristittyjä paremmiksi, ”…vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne”. Filip. 2:3. Sananl. 16:5. Raamatun sivuilla oleva profeetallinen sanoma kutsuu meitä nöyrtymään ja ottamaan vastaan rakkaus totuuteen.

Oletko siis mukana tässä historiallisesti merkittävässä Joh. 17:23 / 13:34 -toteuttamistoiminnassa ja tässä kirjoituksessa mainituilla periaatteilla?

” .. kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.” Joh. 11:52.

+

Tervetuloa rakkaat veljet ja sisaret rakentamaan raamatullista paikallisseurakuntaa.


Rukous- ja siunausterveisin
Weijo Lindroos