Tekijä: -

Seitsemän kuolemansyntiä ovat yleisesti luokiteltuina näin:

1. Ylpeys
2. Kateus
3. Viha
4. Laiskuus
5. Ahneus
6. Kohtuuttomuus
7. Irstaus

Lista on johdettu Snl. 6:16-19: ”Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu: ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta, sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan, väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.”
Raamattu ei kuitenkaan tunne, että olisi vain 7 kuolemansyntiä. Raamatun mukaan kaikenlaisesta synnistä pitää tehdä parannus.  Synnin tie johtaa kadotukseen ellei kääntymystä tapahdu tämän elämän aikana. ”Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.” Ilm. 21:8.
On suurta rakkautta rukoilla lähimmäisten puolesta ja sitten kertoa heille totuus synnistä. ”Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden.” Jaak. 5:19,20.
”Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja Hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava. Kaikki vääryys on syntiä!”  1 Joh.5:16,17. Ja ”kaikki ovat syntiä tehneet.” Room.3:23. Mutta kiitos Jumalalle! ”Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi!” Markus 2:10. Kuoleman jälkeen ei enää löydy muutoksen mahdollisuutta. Tänään on pelastuksen päivä. Jeesus odottaa voidakseen olla syntiselle armollinen. ”Hän on täynnä armoa ja totuutta!” Joh.1:14. Hän sovitti suurimmatkin syntimme sijaisuhrillaan Golgatalla. ”Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi ja Hänen haavainsa kautta me olemme paratut.” Jesaja 53:5.

On olemassa kaksi erilaista tilaa: olla Aadamissa eli erossa Jumalasta, tai olla Kristuksessa eli uskoon tulemisen kautta sovinnossa ja yhteydessä Jumalan kanssa. Room. 5:12-19. 2 Kor. 5:17. ”Tee siis sovinto Hänen kanssaan!” Job 22:21.
Synti on Jumalasta erossa olevan ihmisen tila. Synnin tilasta johtuvat synnin teot. Synnin tilasta pitää siirtyä armon tilaan. Silloin Jumala alkaa vaikuttaa tahtomista ja tekemistä. Filip.2:13.

Seitsemän vakavan luokan syntiä Raamatussa:
1. YLPEYS, joka oli maailmankaikkeuden ensimmäinen synti. Jes. 14:12-17 ja Hes. 28:12-17. ”Ylvästelijät eivät kestä minun silmieni edessä.” Ps. 5:6. 2 Sam.22:28, Snl.21:4. ”Jumala on ylpeitä vastaan!” Jaak. 4:6.
2. TOTTELEMATTOMUUS Jumalan Sanaa kohtaan. ”Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös Hän hyljännyt sinut.” 1 Sam. 15:23. Joh. 3:36. Ilm. 22:18,19.
3. HAUREUS. ”Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.” Hebr. 13:4. Efes.5:3. ”Mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.” 1 Kor. 7:1-2.
”Ettekö tiedä, etteivät vääryydentekijät peri Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät haureelliset eivätkä epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, irstailijat eivätkä homoseksuaalisuuden harjoittajat, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät peri Jumalan valtakuntaa.” 1 Kor. 6:9-11. RK.
4. EPÄJUMALANPALVELUS. ”Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, sillä niiden tähden tulee Jumalan viha.” Kol. 3:5-6. Gal. 5:20-21.
5. VARKAUS. ”Eivät varkaat … saa periä Jumalan valtakuntaa.” 1 Kor. 6:9,10.
6. AHNEUS. ”… ei ahneet … saa periä Jumalan valtakuntaa.” 1 Kor.6:10.
7. VIHA, josta johtuvat sodat ja väkivaltaiset terrorismit yms. ”Olimme luonnostamme vihan lapsia…” Efes. 2:3. Gal. 5:20. Tiitus 3:3-5.

Uuden Testamentin syntilistat ovat voimassa olevia varoituksia kaikille ihmisille. Niistä käy ilmi Jumalan ja paholaisen valtapiirien rajat. Jumalan siunaus toimii elämässämme, kun pysymme Hänen sanansa opetuksissa. Room. 6:16.
Jumalan Sanan opetukset ovat elämäämme suojelevat ohjeet. Ne ovat pyhän ilmapiirin- ja vapauden elementtejä. Joh. 8:31,32. Niiden ulkopuolella on synnin orjuus ja kirouksen alue.

Kuoleman syntejä on paljon. Mutta tänään Jeesus tahtoo antaa syntisi anteeksi. Hän antaa sinulle voiman parannuksen tekoon. Joh. 1:12. Ota siis vastaan Jeesus omaksi Pelastajaksesi. Hän antaa syntisi anteeksi ja antaa uuden Elämän, johon ei synti enää kuulu.
Lue Uuden Testamentin syntilistat: 1 Kor. 6:9-11 ja Gal. 5:19-22. –
Lue sitten armolistat: Room. 8:1-2 ja 1 Joh.2:24,25.

”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen..” Apt. 2:38,41.

Katso video aiheesta: Seitsemän kuolemansyntiä

Sekä VT että UT puhuvat oikeasta opista opetuksen sisältönä, Snl.4:2; 5:1; Joh.7:16-17; 14:26. Hebr. 6:1-3.

Raamatun 66. Kirjassa oleva oppi on Jumalan oma oppi, Joh. 14:24; 1 Tes.2:13. Se käsittää sekä opetuksen että evankeliumin, molemmat yhdessä. Gal 3:24, 13.
Usein on VT:n opetusta merkitsevä sana toora suomalaisessa Raamatussa käännetty sanalla laki. Ps. 19:8; 119:92, 163, 165. Oikeampaa olisi kääntää se sanan alkuperäismerkityksellä opetus, joka sisältää siten myös evankeliumin.

Jumala on yksi! Jaak. 2:19.
Samoin oikea oppi on yksi ainoa. Niinpä Raamattu käyttää opista puhuessaan sitä merkitseviä sanoja poikkeuksetta yksikössä:
yksi oppi (Joh. 7:16; Room.16:17)
yksi totuus (Joh. 8:31; Gal. 5:7)
yksi evankeliumi (Room.1:1; 2:16; 16:25)
yksi usko (Juuda 3 ja 20) sekä
yksi opetuksen sisältö (Room. 6:17).

Sen sijaan ihmisoppeja (Mark. 7:7; Kol. 2:22) ja riivaajien oppeja (1 Tim. 4:1) on monia. Ef. 4:4-6.

Oikea oppi on lopullinen (Mal. 2:7; Gal. 1:6-9; Juuda 3) ja täydellinen. Ps. 19:8. Se on niin muuttumaton, että apostolin ja Taivaan enkelienkin täytyy alistua kuuliaisuuteen sille. Gal. 1:6-9. Vieläpä tuomiopäivänäkin se on voimassa, ja sen mukaan tuomitaan ihmisten salaisuudet. Room. 2:16. Raamattu siis tuomitsee opin muuttamisen, lisäämisen tai kehittämisen. Ilm. 22:18,19. 2 Piet. 3:15,16.

Jeesuksen oppi ja seurakunnan kaitseminen.
Jeesuksen oppi tullaan tuntemaan pysymällä Jeesuksen sanassa. Joh. 8:31. Ei voida ajatella, että ihmisen pitäisi kylläkin pyrkiä totuuteen, mutta että hän ei voisi sitä muka koskaan löytää. Sellainen ajattelu ei ole sopusoinnussa Jeesuksen sanojen kanssa: ”Te tulette tuntemaan totuuden.” Joh. 8:32.
Lisäksi on annettu tehtäväksi opettaa kaikki, mitä Jeesus on käskenyt opetuslastensa pitää. Mat. 28:20. Jos oppia ei voitaisi tuntea, olisi kaikki lähetystoiminta vain Pilatuksen kyselemistä. Joh. 18:38.

Raamattu velvoittaa seurakunnan kaitsijoita ja sananopettajia tuntemaan opin, ammentamaan sen Raamatusta sitä lukemalla, ja opettaessansa pysymään siinä. Tiit. 1:9; 1 Tim. 4:13,16; Mal. 2:7. Lampaat tuntevat Hyvän Paimenen äänen ja seuraavat sitä (Joh. 10:4, 27) ja kavahtavat Raamatulle vieraan opin ääntä. Joh. 10:5.
Seurakunnan kaitsijan tulee olla kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaan sanojain väitteet. Tiit. 1:9. Kaikki tämä edellyttää sitä, että oppi voidaan tuntea.

Ristin veren evankeliumin julistus on voimallinen kääntämään ihmisen pois synneistä (Mal. 2:6; Room. 6:17. 1 Kor. 2:1-5) ja näin tekemään opetuslapsia. Oikea opetus neuvoo sitten kastamaan opetuslapsiksi tulleet sekä auttamaan heidät oikean opetuksen piiriin (Mat. 28:19,20. Apt. 2:41,42) ja irti vääristä yhteyksistä. Apt. 19:9. Jaak 5:19,20. Näin lähetyskäsky pysyy puhtaana ja valheeseen sekoittamattomana. Apt. 2:38,41.

Hapatus – poikkeaminen oikeasta opista.
Vähäinenkin hapatus on vaarallinen ja voi turmella koko terveen evankeliumin. Gal 5:9: 1 Kor.5:6. 2 Kor. 11:4. Oikean opin tehtävänä on murtaa valheen ja epäuskon panssari. Jos antaudutaan yhteistyöhön väärän opin ja sen kannattajien kanssa, silloin on tehty jo ratkaiseva myönnytys valheelle. Apostolisesta opista luopuminen on aina saanut aikaan erimielisyyttä ja pahennusta. Pysyminen apostolisessa opissa synnyttää yksimielisyyden ja säilyttää yhteyden. Room. 16:17. 1 Kor. 1:10.

Koska Raamatun oppi on Jumalan oppi, sen vähäinenkin vääristäminen on vakava synti. 2 Piet. 3:16. Raamatun oppi tuo esiin Jumalan siunauksen, siitä poikkeava oppi taas kirouksen. Dan. 12:3; Mal. 2:8,9; Gal. 1:8,9. Raamattu ei anna poiketa oikeasta opetuksesta edes ajatellun rakkauden (Joh. 14:23) tai yhteyden (Room. 16:17) tähden.

Sielunvihollinen haluaa mielellään vääristää Raamatun oppiasiat vähättelemällä niiden tärkeyttä. Sen tähden se johtaa uskoviakin harhaan esittäen tekosyyksi rakkauden ja uskontojen yhteyden, jota ei saisi loukata. Joku onkin todennut: ”Kun perkele paljastetaan, se rupeaa itkemään ja puhumaan rakkaudesta.”
”Oikeaoppisuudesta” puhutaan joskus myös halveksien, vaikka oikeaoppisuus on siis ehdoton Jumalan tahto ja säätämys omilleen.

Jumalan lapsilla on vain yksi Mestari-Opettaja (Mat. 23:8), joka on ainoa Pelastaja ja Välimies Jumalan ja ihmisten välillä. 1 Tim. 2:5. Hän on antanut itsensä sijaisuhriksi kaikkien edestä ja tahtoo, että jokainen tulisi tuntemaan totuuden, sen opin, jonka Hän on selvin sanoin ilmoittanut VT:n ja UT:n kirjoituksissa, ja siten omistaisi iankaikkisen elämän. 1 Tim. 2:4-7; Joh. 20:31.
Hebr. 2:3,4.
”Olemme hylänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa.”  2 Kor. 4:2.

”…käskeäkseni eräitä kavahtamaan, etteivät vieraita oppeja opettaisi.” 1 Tim. 1:3.

Alussa seurakunta oli yksi. Myöhemmin ihmiset alkoivat perustaa uskonsuuntia. Asian selvennykseksi apostoli Johannes antoi Pyhän Hengen ilmoituksen: ”Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme.” 1 Joh. 2:19.
Lähteminen Jumalan alkuperäisestä suunnitelmasta synnytti hajaannuksen, ja johti kristityt nykyiseen uskontojen Baabel-sekoitukseen.

Raamatun aikaisilla seurakunnilla ei ollut ihmisten keksimiä nimiä, kuten tänä aikana eri ”nimikyltti-uskonsuunnilla” on. Tämän asian ymmärtäminen avaa suuren totuuden. Kannattaa opiskella tämä siunausta tuova Raamatun totuus:
”Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle.” 1 Kor. 1:2; 2 Kor. 1:1. ”Älkää olko pahennukseksi … Jumalan seurakunnalle.” 1 Kor.10:32; 11:16; 15:9. ” … vainosin Jumalan seurakuntaa.” Gal. 1:13. ” … Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntien seuraajia, jotka ovat Juudeassa.” 1 Tessal. 2:14. ”että tietäisit miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta.” 1 Tim. 3:15.
Jumalan seurakunnasta käytettiin alussa myös nimityksiä ”Kristuksen seurakunta” ja ”Herran seurakunta”: ”Kaikki Kristuksen seurakunnat tervehtivät teitä.” Room. 16:16. ”Pyhä Henki on pannut teidät kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka Hän on omalla verellänsä itselleen ansainnut.” Apt. 20:28.
Jumalan seurakuntaa voitiin nimittää myös kaupungin nimellä: ”… tessalonikalaisten seurakunnalle Isässä Jumalassa ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa…” 1 Tessal. 1:1. Tämä tarkoitti sitä, että Tessalonikan kaupungissa oleva Jumalan seurakunta oli siellä asuvista pyhistä koostuva seurakunta.
Jumalan seurakunta mainittiin monikossa laajempien alueiden yhteydessä. ”Juudeassa olevat Jumalan seurakunnat.” 1 Tes.2:14. ”…Galatian seurakunnille…” (Gal. 1:2) tai ”…Makedonian seurakunnissa.” 2 Kor. 8:1. = Juudeassa, Galatiassa ja Makedoniassa oli useita kaupunkeja, siksi seurakunnasta voitiin puhua monikossa. Raamattu pitää tiukasti sen linjan, että seurakunta on YKSI maailmanlaajuinen Kristuksen ruumis, joka tulee näkyväksi paikkakunnittain. Ja yhden kaupungin kohdalla seurakunnasta puhutaan aina yksikössä: ”Minä jätin sinut Kreetaan, että asettaisit…joka kaupunkiin vanhimmat.” Tiitus 1:5. = Yksi kaupunki, yksi seurakunta; kaksi kaupunkia, kaksi seurakuntaa; seitsemän kaupunkia, seitsemän seurakuntaa, jne.. Esimerkiksi Aasian seitsemän seurakuntaa. Ilm. 1:11.
Yksi Turun kaupunki pitää sisällään ainoastaan yhden Jumalan seurakunnan, joka koostuu kaikista meistä Turussa asuvista Jeesuksen verellä lunastetuista ihmisistä. Tämän seurakunnan tulee kokoontua yksimielisesti tunnustautuen yhdeksi seurakunnaksi, vaikkakin kokoontuminen tapahtuu monissa paikoissa.
/
”Mutta me pyydämme teitä, veljet, antamaan tunnustuksenne niille, jotka tekevät työtä teidän keskuudessanne ja ovat teidän johtajanne Herrassa ja neuvovat teitä, sekä pitämään heitä erinomaisen rakkaina heidän työnsä tähden. Eläkää rauhassa keskenänne.” 1 Tessal. 5:12,13.
” Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset, sillä he valvovat teidän sielujanne niinkuin ne, joiden on tehtävä tili, että he voisivat tehdä sitä ilolla eikä huokaillen..” Hebr. 13:17.
Seurakuntakuri ja vanhimpien kunnioittaminen pitää palauttaa Raamatun opettamaan tilaan. Se on paljolti unohdettu asia. Sen puuttuminen johtaa yhä kirjavampaan sekaannukseen. Seurakuntavirkojen yhteydessä ja alaisuudessa toimiminen kuuluu enalleen asettamisen ensimmäisiin asioihin. Tämän asian korjaus tulee alkaa yksilöistä.

Alussa uusia seurakuntia ei ns. perustettu, vaan  yksi ainutlaatuisen kerran ristillä perustettu ja yhteyden periaatteella toimiva Jumalan seurakunta levittäytyi uusille paikkakunnille. Jumalan tahto on edelleen samansisältöinen- ja tasoinen yhteys! 1 Kor. 1:10. Joh. 10:16. 11:52.
Raamatullista yhteyttä rakentavien kristittyjen tulee olla selkeästi ulkopuolella ihmisperusteisten uskonsuuntien. Vertaa Hebr. 13:13. Rakennamme vain yhtä seurakuntaa, johon kutsumme mukaan kaikki Turussa asuvat Jumalan lapset. Pyhä Henki on johdattava kokouspaikkoja lisää tarpeen mukaisesti, mm. kotikokouksia. Meillä on ”yhteinen kukkaro”, Seurakunta-apu ry, johon uhraamme kymmenyksemme. Emme uhraa muihin kohteisiin.  Ei ole siis hajaannusta rahan käytössäkään.

On huomattava, ettei Raamatusta otettu pelkkä seurakuntanimitys tee jostakin ihmisporukasta Jumalan seurakuntaa. Esim. luterilaisesta kirkosta ei tulisi Jumalan seurakuntaa, vaikka se vaihtaisi nimensä. On oltava Raamatun mainitsemat seurakunnan elementit. Alku on se, että jollakin paikkakunnalla asuu uskoon tulleita ja sen jälkeen upotuskasteella vedessä kastettuja ihmisiä. Nämä uskoon tulleet ihmiset ovat oman paikkakuntansa Jumalan seurakunta. Heidän ei siis tule enää perustaa seurakuntia. Uskovien tulee nyt vain alkaa säännöllisesti kokoontua jo olemassa olevana Jumalan seurakuntana, yhteyden periaatteella ja seurakuntavirkojen piirissä, jos järjestäytyminen jo on tapahtunut (kuten Turussa). Tiit. 1:5. Pyhä Henki sitten valitsee erilaiset toimimiehet tehtäviin sekä jakaa armolahjoja. Efes. 4:11-16 ja 1 Kor. 12: 4-11. Pyhä Henki johtaa niin, että syntyy järjestys seurakuntaan. Raamattu ei siis opeta perustamaan seurakuntia, vaan toteaa, että me olemme srk. Siinä on suuri käsitteiden ero.

Jokaisella paikkakunnalla tulee aloittaa raamatullinen Jumalan seurakunnan toiminta yhteyden periaatteella. Se ei sitten ole uusi srk. vaan päinvastoin, poistuminen uusista ja palaaminen takaisin vanhimpaan. Alkuperäisestä seurakunnasta ja sen opetuksista lähteneiden tulee palata. ”Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, niin minä parannan teidän luopumuksenne.” Jer. 3:22.

Raamatullinen Jumalan seurakunta -nimitys kuvaa omistussuhdetta: Seurakunta on Jumalan! Kirkot yms. uskonsuunnat ovat ihmisten tekoja.

Raamatullinen uskovien yhteys on Jumalan tahto. Mitä se on?

Mikäli tahdomme palauttaa seurakunnan tilan raamatulliseksi, on saatava kristityt kaikkialla ymmärtämään, että me kaikki uskossa Jeesukseen olevat ihmiset olemme  Jumalan seurakunta, Kristuksen ruumis.  Näin ollen myös ME kaikki Turussa asuvat uskoon tulleet ihmiset, Kristuksen ruumiin  jäsenet, olemme Turussa oleva Jumalan seurakunta. – Sama pätee jokaisella paikkakunnalla. – Raamattu on  asettanut paikkakunnan rajat seurakunnan rajoiksi. Mm. Tiit. 1:5. ja Ilm. 1:11. Jumalan tahdon mukainen seurakuntatoiminta rakentuu tälle yhteysperiaatteelle. Yhtäkään Jeesuksessa Kristuksessa olevaa Turun ihmistä ei rajata ulkopuolelle! Ei ole raamatullista ajatella, että saman paikkakunnan uskovat voisivat kuulua eri seurakuntiin. Emme voi myöskään yhtyä opetukseen, että joku Kristuksessa oleva ei muka ollenkaan kuuluisi seurakuntaan. Raamatun opetusten edessä se on mahdotonta. – Yhteydessä pysyminen on toinen asia. Hebr. 10:25. Kokoontuminen on Jumalan tahto!  –
On Jumalan tahdon vastaista jakaa saman paikkakunnan uskovia eri ryhmiin, erilaisten nimikylttien ja jäsenkortistojen alaisuuteen. Sellainen on  seurakunnan hajottamista.
Jokaisella paikkakunnalla on vain kaksi ihmisryhmää: Aadamissa olevat jumalattomat ja Kristuksessa Jeesuksessa olevat uskoon tulleet eli seurakuntalaiset.

”Korinttossa olevalle Jumalan seurakunnalle.” 1 Kor. 1:2.
Uskoon tulleista korinttolaisista sanottiin: ”Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne Hänen jäseniänsä.” 1 Kor. 12:27. Siinä on opetus ainoasta Raamatun tuntemasta seurakunnan jäsenyydestä: Uskossa olevat ihmiset ovat seurakunta! Mikään järjestö tai yhdistys ei ole raamatullinen Jumalan seurakunta.
Jumalan omistaman seurakunnan jäsenrekisterin pitäminen on myös Hänen yksinoikeutensa. ”Iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.” Luuk. 10:20.

Saamme iloita myös siitä, kun seurakuntaan kuuluvat ihmeet ja merkit asetetaan ennalleen apostolisen ajan esimerkin mukaan. Apt. 4:29-32. ja 5:12-16. Tämä tapahtuu nyt Jeesuksen tulemuksen aattohetkinä. Ihmeet ja merkit palautetaan toimintaan ennen lähtöämme Hänen tykönsä. Tämä kaikki tapahtuu vuorenvarmasti: ”Niin kuin sinun lähtösi päivinä Egyptin maasta minä annan hänen nähdä ihmeitä.” Miika 7:15. Lue jakeesta 11 luvun loppuun. Evankeliumia julistetaan ja Jumala vahvistaa sanan ”sitä seuraavien merkkien kautta”. Mark. 16:20.

SEURAKUNNAN NIMI.
Ihmisten tekemälle seurakunnalle periytyy nimi perustajansa tai opin painotuksen mukaan. Esimerkkinä Lutherin perustama luterilainen kirkko tai helluntaitapahtumien pohjalle perustettu helluntaiseurakunta, yms. Myös Jumalan seurakunnalle on periytynyt nimi perustajansa mukaan. Jumala perusti seurakunnan Golgatan ristillä Jeesuksen sijaisuhrissa. Jumalan seurakunta on Golgatan voittotyön perustalle perustettu seurakunta, ”ja tuonelan portit eivät sitä voita”. Matt.16:18. Ajattele tätä! Iloitse tästä!
Raamatun opetus on yksiselitteinen:
”Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle.” 1 Kor. 1:2; 2 Kor. 1:1.
”Älkää olko pahennukseksi … Jumalan seurakunnalle.” 1 Kor.10:32; 11:16; 15:9.
” .. eikä Jumalan seurakunnilla.” 1 Kor. 11:16.
” .. vai halveksitteko Jumalan seurakuntaa?” 1 Kor. 11:22.
”… että minä ylen määrin vainosin Jumalan seurakuntaa.” Gal. 1:13.
”Sillä teistä, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntien seuraajia, jotka ovat Juudeassa.” 1 Tessal. 2:14.
”että tietäisit miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta.” 1 Tim. 3:15.

Uskoon tulleet, Jesukselle Kristukselle pyhitetyt ihmiset ovat siis Jumalan seurakunta. Ef. 2:19-22.
Tie tämän seurakunnan jäsenyyteen kulkee uudestisyntymisen kautta. Tähän ei voida liittyä kuten maallisiin yhdistyksiin. Tähän synnytään uskoon tulemisessa. Ja vanha synti-ihminen haudataan kasteen hautaan. Jeesus sitten täyttää omansa Pyhällä Hengellä.
Kristinuskon yhteiset raamatulliset arvot, aatteet, opit sekä toimintatavat yhdistävät Jumalan seurakunnan. Mm. Markus 16:15,16. Efes. 4.

TAKAISIN ALKUUN.
Tulin itse mukaan Turussa olevan Jumalan seurakunnan toimintaan vuonna 1975. Siitä asti on  sisimmässäni kuulunut hyvän Paimenen kokoon kutsuva ääni. Se on rakkautta täynnä oleva Taivaan kehotus auttaa Jeesuksen verellä ostetut ihmiset alkuperäiseen Jumalan suunnitelmaan: ”Palatkaa te luopuneet lapset!” ”Palatkaa takaisin muinaisille poluille, apostolisen ajan yhteyteen!” ”Poistakaa kompastuskivet minun kansani tieltä!” Yhteyden esteet tulee poistaa. Näin olemme tehneet, ja rakennamme kaikkien Turun kristittyjen yhteistä seurakuntaa.

”Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä.” 1 Joh. 2:24.
Suuria ihmismassoja ei vielä ole mukana. Mutta pienen joukon kesken toimii apostolisen ajan antama tärkein esimerkki: Rakastamme toisiamme. Joh. 13:34-35. ”Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.” Luuk. 12:32.
Turussa on noin 3000 ( ehkä enemmänkin? ) uskossa olevaa, jotka kuuluvat eri uskonsuuntiin, ja vain pieni murto-osa käy tässä yhteydessä. Koko uskovien joukkonakin olemme vain ”piskuinen” lauma.
Pyhä Henki kutsuu meitä kaikkia Turun uskovia yhteiseen toimintaan.
Huolimatta vain muutamista mukana kävijöistä on kokoustilamme kaikkien Turussa asuvien Kristuksen ruumiin jäsenten yhteinen paikka, Yhteyspaikka. Maariankatu 2. (vuonna 2018). Apt. 1:13. 12:12. 19:9.
Ja kun Herra lisää meidän yhteyteemme niitä, jotka saavat pelastuksen, on Pyhä Henki johdattava lisää kokouspaikkoja, tarpeen mukaan. Ja mieluiten niin, ettei väen lisääntyessä hommata isompaa paikkaa, vaan lisää pieniä kokouspaikkoja. Tilaisuuksissa rohkaisemme, opetamme ja neuvomme toisiamme pysymään apostolien opetuksessa. ”He pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä!” Apt. 2:42. Kol. 3:16. / 1 Joh. 2:24.

Meillä on kaksi Raamatusta nousevaa opetuksen lähdettä: 1. apostolisen ajan opetukset ja 2. alkuseurakunnan esimerkki! Näin ollen emme ota seurakuntana kantaa mm. poliittisiin asioihin, koska Raamatun opetus tai alkuseurakunnan esimerkki ei kehota siihen. Mutta jokainen yksilöuskova saa pitää poliittiset mielipiteensä, kunhan ei tuo näkemyksiään seurakuntaan. Kukaan ei saa vaatia toisiltaan samaa poliittista näkemystä. Politiikka on kokonaisuudessaan seurakunnan toiminnan ulkopuolella.
Kaikki mukana olevat tietävät, ettei tässä paikassa mainosteta uskonsuuntien erottavia nimikylttejä:
Emme ole
– helluntailaisia
– luterilaisia
– vapaakirkollisia
– baptisteja
yms.  ”laisia” ja ”isteja”…
Olemme vain kristittyjä.
Olemme pysyvästi hajaannuksen ulkopuolella. Mukana käy joskus  uskovia muista yhteyksistä, mutta tässä toiminnassa ja Maariankadun kokouspaikassa he ovat vain Kristuksen ruumiin jäseniä, kristittyjä ilman etuliitteitä! Ja tilaisuuksissamme ei mainosteta muita yhteyksiä.
Raamatun opetukset ja alkuseurakunnan esimerkki riittää meille.

Olemme rukoilleet, että meidän yksilöuskovien elämästä ”jokainen istutus, joita ei taivaallinen Isä ole istuttanut, on juurineen poistettava!” Matt. 15:13. Tämä ei siis tarkoita, että yrittäisimme lopettaa uskonsuuntia. Emme edes yritä sellaista. Uskontokunnat poistetaan vain alkuperäiseen seurakuntatoimintaan mukaan tulevien yksilöuskovien elämästä.
Tiedämme kirkkokuntien jatkavan toimintaansa Jeesuksen tulemukseen asti. Veljet ja sisaret tekevät siellä hengellistä työtä; sieluja pelastuu ja näin Jumalan seurakunta lisääntyy, vaikkakin se siellä toimii hajaannuksen periaatteella, jossa se ei voi olla mukana toteuttamassa Ylipaimenemme opetusta, Joh. 13:34,35. Seurakuntatotuus ei siis ole pelastuskysmys.
Rukoilemme viisautta auttaa rakkaat Jumalan lapset ymmärtämään, että Jumalan tahto on yhteys eikä hajaannus.
Jumalan seurakunnassa edustamme yhteyttä. Uskonsuunnat edustavat hajaannusta.
Jumala näkee jokaisella paikkakunnalla yhden Jeesuksen verellä lunastetun ihmisjoukon. Tämä lauma on Hänen seurakuntansa. Meidän tulee nähdä samalla tavalla.

Ikävä asia on, että, uskonsuunnissa opetetaan hyväksymään seurakunnan jakautuminen erilaisten nimikylttien alla toimiviksi karsinoiksi. Me emme hyväksy sellaista, koska Jumala ei sitä hyväksy! Ymmärrämme, että seurakunnan tulee olla kaikessa toiminnassaan apostolisen ajan mallin mukainen, myös järjestäytymismuodoltaan.

Toimimme siis Kristuksen ruumiin periaatteella paikallisena seurakuntana pitämällä kaikkia Turun uskovia Jumalan seurakuntaan kuuluvina.
Pyhä Henki kutsuu ja kokoaa tähän yhteisrintamaan kaikkia Hengessä vaeltavia uskovia. Rehelliset ja vilpittömät Jumalan lapset ottavat lopulta kutsun vastaan. Jumala johdattaa tähän.
Myös kaikki hengelliset kutsumukset voidaan suorittaa tässä yhteydessä. Siunaamme Jumalalta saadut tehtävät, 1 Tim. 3:10 periaatteen mukaisesti.

ESIMERKKINÄ.
Olemme Turussa esimerkkiseurakunta kaikkien paikkakuntien kristityille: Alkakaa toimia samoin. Julistakaa, että ”ME OLEMME tämän paikkakunnan Jumalan seurakunta.” Ja sisällyttäkää tuohon ”ME” sanaan kaikki paikkakuntanne uskossa olevat ja kasteella käyneet eli Kristuksen ruumiin jäsenet. Näin mekin teemme Turussa. Ja mm. rukoillessamme siunausta meille, laajenee tuo ”me, meitä” -sana käsittämään kaikki Turun kristityt, uudestisyntyneet Jumalan lapset. ME olemme Turussa oleva Jumalan seurakunta. Näitä veljiä ja sisaria tahdomme auttaa ja koota  yhteen! Samoin tulee tapahtua siis sinun paikkakunnallasi: Helsingissä olevat Kristuksen ruumiin jäsenet ovat Helsingissä oleva Jumalan seurakunta. Tampereella olevat Kristuksen ruumiin jäsenet ovat Tampereella oleva Jumalan seurakunta. Ja Turussa olevat Kristuksen ruumiin jäsenet ovat Turussa oleva Jumalan seurakunta. Jne…
Esim. Ilm. 1:11. Tiit. 1:5.
Ja HUOM! Emme rakenna uskovien yhteyttä yli seurakuntarajojen, vaan ilman niitä.

Jumalan kansan pitää ymmärtää, että vapautuksen aika on nyt tullut! Oletko mukana tässä historiallisesti merkittävässä vapautuksen toteuttamistoiminnassa? Joh. 17:23 / 13:34,35.
” .. kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.” Joh. 11:52.

Weijo Lindroos

Sanoma Jeesuksen sijaisuhrista ristillä ja Hänen ylösnousemuksestaan on kristinuskon ydin. Jumalan rakkaus kohdistui meihin ristillä, jossa Hän itse sovitti syntimme. ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa.” 2 Kor. 5:19. Siksi risti on uskomme symboli.
”Sanoma rististä on hullutusta niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” 1 Kor. 1:18. Mainittu sanoma rististä tarkoittaa sitä, mitä Jeesus teki ristinpuulla, jossa Hän kuoleman kauhujen keskellä kidutettuna, ruoskittuna Vapahtajana kärsi meille kuuluvan rangaistuksen. ”Se on täytetty!”

Ennen ristin pelastustyötä oli ihmisillä sama toivo sijaisuhrista. Jo Aadamin aikana ”ruvettiin huutamaan avuksi Herran nimeä”. 1 Moos. 4:26. Profeetat ennustivat tulevasta Pelastajasta. He katsoivat eteen päin tulevaan Kristukseen, samoin kuin me katsomme taakse päin jo tulleeseen syntien sovittajaan. He luottivat synnistä vapauttajaan samoin kuin mekin; esim. Aabraham asetti toivonsa Kristukseen 2000 vuotta ennen Jeesuksen syntymistä ihmiseksi. Me taas 2000 vuotta Hänen tulemisensa jälkeen. /
”Ja vaikka nämä kaikki (vanhan liiton pyhät) uskon kautta olivat todistuksen saaneet, eivät he kuitenkaan saavuttaneet sitä, mikä oli luvattu; sillä Jumala oli varannut meitä varten jotakin parempaa, etteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen.  …
Sen tähden, kun meillä on näin suuri pilvi (vanhan liiton pyhiä) todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka Hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.” Hebr. 11:39-40 – 12:1-2.
Jeesus ei vielä ollut tullut valmistamaan pelastusta. Mutta nyt kaikki on valmiina.

Kun Jeesus kuoli ristillä ja meni Tuonelaan (kuolleiden maailmaan) julistamaan voittoaan (1 Piet. 3:18-20), toi Hän sieltä vanhan liiton pyhät, jotka siirrettiin Paratiisiin, jossa myös ristinryöväri silloin jo oli. Hän oli ensimmäinen Paratiisin asukas! Jeesus lupasi viereisellä ristillä olleelle ryövärille:  ”Tänä päivänä pitää sinun olla minun kanssani Paratiisissa.” Luuk. 23:42-43. Se oli Jeesuksen kuolinpäivänä. Efes. 4:8. Tämä ristin tapaus, yhdessä monien Raamatun kertomusten kanssa, todistaa, että olemme ajallisen elämämme jälkeen tietoisessa tilassa, joko paratiisissa tai tuonelassa. mm. Luuk. 16:19-31. Voimme itse valita, kumpaan paikkaan sielumme eli ”sisäinen ihmisemme” siirtyy  irtaantuessaan ruumiista. 2 Kor. 4:16. ”Mutta me (uskoon tulleet) olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiistamme kotiin Herran luo.” 2 Kor. 5:8.

Paratiisi avattiin. Se oli kaikilta ihmisiltä suljettu Aadamin ajoista ristin lunastustyöhön asti. Enkelin leimuava miekka vartioi Paratiisin porttia. 1 Moos. 3:22-24. Paratiisi oli suljettu noin neljä tuhatta vuotta. Oli vain kuolleiden maailma, Tuonela, jossa tosin oli eri osastoja, mm. ”Aabrahamin helma”. Luuk. 16:19-31. 2 Kor. 12:1-5.
Kuolemansa jälkeen Jeesus tiedotti Tuonelassa voittoansa: ”Saarnasi vankeudessa oleville hengille..” 1 Piet. 3:18-20. Mitä Jeesus saarnasi? – ”Minä elän, ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja Tuonelan avaimet.” Ilm. 1:18. Se oli voiton sanomaa! ”Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; Hän sai heistä Hänen kauttaan voiton riemun.” Kol.2:15. Se tapahtui Golgatalla. Isä Jumala sai voiton paholaisesta ristillä, jossa Hän teki tyhjäksi perkeleen teot. 1 Joh.3:8;  2 Kor.5:19. Se tarkoitti, että kaikki Jumalasta luopuneet henkivallat tuomittiin helvetin tulijärveen, johon heidät heitetään viimeisen tuomion jälkeen. Ilm. 20:11.15.
Jeesus saarnasi siis kuolleiden maailmassa ilon sanomaa niille vanhan liiton pyhille, jotka olivat jo eläessään odottaneet Messiaan ilmestymistä. Heidät Jeesus haki sieltä ja vei mukanaan avaamaansa Paratiisiin. Kuolleet olivat siis tietoisessa tilassa. / Ja 1 Piet. 4:6. kerrotaan Jeesuksen saarnanneen voittoevankeliumiaan vanhan liiton pyhille, jotka edeltä käsin olivat panneet toivonsa Kristukseen. ”… jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen.” Efes. 1:12.
Siis Vanhan liiton pyhät, jotka olivat panneet etukäteen toivonsa Jeesukseen, eivät voineet saavuttaa näitä asioita (pelastuksen täydellisyyttä) ennen ristin lunastustyötä ja uuden liiton pyhien ilmestymistä. He eivät saavuttaneet täydellisyyttä (= pelastus Jeesuksen veren kautta, Hebr. 10:14) ilman Jeesuksen sijaisuhria ja meitä Uuden Liiton uskoon tulleita, jotka olemme Jumalan seurakunta. Mutta nyt meillä uudestisyntyneillä on yhdessä kaikkien aikojen Jumalan lasten kanssa pääsy kaikkein pyhimpään, Jumalan kasvojen valkeuteen, ”Jeesuksen veren kautta”. Hebr.10:19. ”koska Hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista..” Hebr. 9:15.
Ristillä on ansaittu täydellinen pelastus meille, jotka olemme ottaneet vastaan Herran Jeesuksen syntiemme sovittajaksi, joko Vanhan- tai Uuden liiton aikana. Efes. 1:12.
Jesaja 53 ym. monet Raamatun kohdat lupasivat Messiaan, joka ottaa päällensä meille kuuluvan rangaistuksen.
Pietari kirjoitti meille Uuden liiton kristityille: ” .. jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.” …
”Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta, ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta. Ja heille, koska he eivät palvelleet itseänsä, vaan teitä, ilmoitettiin se, mikä nyt on teille julistettu niiden kautta, jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä ovat teille evankeliumia julistaneet; ja siihen enkelitkin halajavat katsahtaa. Vyöttäkää sen tähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä.” 1 Piet. 1:5, 10-13.

Toisto:
Vanhan liiton pyhät luottivat siis tulevaan Kristukseen. Me taas asetamme toivomme Jeesukseen jälkikäteen. Meidän syntimme sovitettiin n. 2000 vuotta sitten, kun taas esim. Aabraham luotti tulevan Messiaaseen 2000 vuotta ennen ristintyötä, 4000 vuotta sitten. Aabraham katsoi eteen päin Golgatalle. Me katsomme ajassa taakse päin ristille. Vanhan liiton pyhät luottivat tulevaan Kristukseen, me jo tulleeseen Jeesukseen. Vaikka Aabraham katsoi kahden vuosituhannen takaa tulevaan Jeesukseen, iloitsi hän näkemästään. Jeesus sanoi näin: ”Aabraham riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi!” Joh. 8:56.

Risti on tässäkin mielessä kaiken keskus. Se yhdistää Jumalan pyhät, sekä Vanhan- että Uuden liiton aikana, elävät ja kuolleet. ” – oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.” Efes. 1:10.
Näin Jeesus kokosi ”yhteen hajallaan olevat Jumalan lapset”. Joh. 11:52.

Jumalan kansan yhdistymisen puolesta
W.L.

Seurakuntaelämän A B C

Aloitusopas uusille mukaan tuleville, kauankin uskossa olleille.
”… että, jos viivyn, tietäisit, miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus.” 1 Tim. 3:15.

Opiskele tämä kirjoitus huolellisesti ja moneen kertaan! Teethän näin? Tällä tavalla sisäistät seurakuntatoimintaan kuuluvat Jumalan hyvän tahdon mukaiset käytöstavat yms. yhteyden kannalta ehdottomat asiat.
Tekstistä saattaa löytyä monta Sinulle hyödyllistä asiaa, joita et vielä tiedä. Emmehän kukaan tiedä vielä kaikkea.

Jeesus hyväksyy meidät tällaisinamme. Mutta Hän ei tahdo meidän jäävän tällaisiksi. Hänellä on annettavana paljon lisää. Jeesus perusti ristillä seurakunnan meille kasvuyhteisöksi. Hän kasvattaa meitä toistemme kautta. Efes. 4:11-16. Tarvitsemme toisiamme. Kol. 3:16. Mutta ilman nöyrtymistä ja raamatullisia ohjeita ei kukaan voi saada itselleen Jumalan tarkoittamaa kokonaista siunausta.
Kaikki tarvitsemme opetusta: ”Kuinka minä voisin ymmärtää ellei kukaan minua opasta?” Apt. 8:31. Toiset tuntevat Raamatun ja kykenevät opettamaan muitakin. Seurakunnan opetuksiin tunnustautuminen ja on välttämätöntä. Ihmisen ainutlaatuisuus ja mielekäs elämä saadaan esille raamatullisessa seurakuntayhteydessä ja sen turvallisuutta luovien opetusten sisällä, hyväksyvässä ja armahtavassa ilmapiirissä, jossa Pyhä Henki toimii näyttäen mm. todeksi synnin. Ja Jeesus antoi jokaiselle terveesti uskoon tulleelle voiman ja halun luopua syntielämästä. Joh. 1:12.  Room. 6.  Hän tahtoo täyttää Sinut Pyhällä Hengellä! Apt. 1:8. Efes. 5:18. 2 Kor. 7:1. Vanhimpien tehtävä on ohjata ja ojentaa kaikki uskovat sisälle seurakunnan raamatulliseen sisältöön ja hyväntahtoisuuteen kaikkia kohtaan.

Tästä oppaasta löytyy avaimia ainutkertaisen uskonelämämme sisällön toteuttamiseen.
Et ole yksin! Seurakunta ja koko taivas tukee Sinua kaikessa hyvässä ja oikeassa!
”Jos te pysytte minun sanassani, te todella olette minun opetuslapsiani ja tulette tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita. … Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.  Orja ei pysy talossa iäti, mutta poika pysyy. Jos siis Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.” Joh. 8:31-36.

OLET TULLUT USKOON.
Taivaassa iloitaan kääntymisestäsi: ”On ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen.” Lk. 15:10. Seurakunta iloitsee yhdessä enkelien kanssa!
Monet uskoon tulleet saavat kokea taivaallista kääntymyksen iloa koko olemuksessaan. Mutta ilman mahtavia tunnekuohujakin tosiasia toimii, se, että olet nyt uskossa Jeesukseen. Olet taivaan kansalainen matkalla oikeaan kotimaahasi. ”Meidän yhteiskuntamme on taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi. Hän muuttaa meidän alennustilassa olevan ruumiimme kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla Hän myös kykenee alistamaan kaiken valtaansa.” Filip. 3:20,21. Mutta raamatullinen uskossa oleminen ei välttämättä tarvitse tuekseen kuohuttavia tunnekokemuksia. Tosin niitäkin tulee. Kiitos Jumalalle kaikesta mitä Hän tekee tai jättää tekemättä! Otamme vastaan kaiken, mitä Hän meille antaa, mm. armolahjoja. Lue mm. 1 Kor. 12-14 luvut.
Muutos on tapahtunut näkymättömässä todellisuudessa ja Sinun sisimmässä hengessäsi. Muutos näkyy koko elämästäsi, sisältä ja päältä. Syntitottumukset ovat väistyneet; tilalle on tullut armon ja siunauksen eri muodot, Kristuksen mielenlaatu, joka ilmenee rakkaudellisena käytöksenä kaikkia kohtaan. Saat iloita siitä, että Jeesus on muuttanut elämäsi. ”Ennen juoksit synnin perässä; nyt juokset sitä karkuun.” Tahdot etsiä Jumalan sinulle suunnittelemaa elämän sisältöä ja johdatusta elämäsi eri osa-alueisiin. Näin toimii Pyhän Hengen kautta sisimpääsi tullut Kristuksen mieli. 1 Kor. 2:16. Jeesus katkaisi ristillä synnin kahleet. Room. 3:23-25. 6:11, 22.
Se, mitä Raamattu sanoo Sinusta, on oikea totuus. Tähän kannattaa alkaa ojentautua.

Olet ottanut vastaan Jeesuksen Kristuksen omaksi Pelastajaksesi. Kol. 2:6. Hänen sovintoverensä puhdisti Sinut synnistä ”uskon kautta Hänen vereensä”. Room. 3:23-25. Tulit näin Jumalan lapseksi ja Hänen seurakuntansa jäseneksi. Joh. 1:12; Room. 10:9-10. 1 Kor. 12:27. Miten se siis tapahtui? – Kuultuasi pelastussanoman ja vastaan otettuasi Jeesuksen syntiesi sovittajaksi ja elämäsi Herraksi alkoi Jumalan Pyhä Henki vaikuttaa sydämessäsi. Syntitottumukset sekä vieraat uskonnot epäjumalineen ja eksyttävine henkivaikutuksineen väistyivät, mm. kirkkouskonto. Orjuuden kahleet katkesivat. Jumalan hyvyys veti Sinut parannukseen. Tulit ensin synnintuntoon, joka sitten johti armon tuntoon. Jumalan armahtavaisuus vapautti sinut ”turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen”. Room. 8:21. ”Kristus teissä, kirkkauden toivo.” Kol. 1:27.

Tulit sisälle Jumalan rakkauteen. 1 Joh. 4:19.
Rakkauden vaikuttamana tahdoit hylätä syntielämäsi. Room. 2:4. Elämän suursiivous oli riemun asia. Puolestasi rukoiltiin ja sinut siunattiin kätten päällepanemisen kautta Jeesuksen Nimessä. Hebr. 6:2.  Ja Sinut kastettiin upotuskasteella vedessä uuden Herrasi Nimeen. Apt. 2:38,41. 10:48. – Ellet ole uskoon tulosi jälkeen vielä kastettu, järjestämme kastetilaisuuden sinua varten ensi tilassa! Sen jälkeen voimme siunata sinut yhteyteemme. –

Seurakunnan yhteydessä pysyen ei mikään erota Sinua Jumalan rakkaudesta enää koskaan. Joh. 6:37. Room. 8:38,39. Olet Hänen lapsensa ja kuulut seurakuntaperheeseen. Efes. 2:19-22. Uudestisyntyneenä Jumalan lapsena olet myös taivaan kuningaskunnan jäsen ja perillinen. Olet Kuninkaan lapsi. 1 Piet. 2:9,10. Jeesus on Kuninkaamme, joka on ostanut meidät itselleen omalla verellään. Ilm. 5:9-10. ja 1:5,6.
Tässä seurakuntaperheessä ihmissuhteet kestävät ikuisesti. On isoveljiä, siskoja ja äitejä. Isämme on Taivaassa. Perheessä ei jätetä vastasyntyneitä lapsia heitteille, vaan heitä hoidetaan ja ruokitaan. Matt. 12:47-50. Tahdomme uusien uskoon tulleiden kasvavan ja kehittyvän normaalilla tavalla. Siksi perheen ”pienimpien”, kuten meidän kaikkien, on välttämätöntä olla mukana hengellisissä kokouksissa. Hebr. 10:25. Matt. 4:4. Ne ovat Jumalan perheen ruoka-aikoja. Efes. 2:19-22. Apt. 2:41,42. Ja yhteys jatkuu myös yksityiselämässä.

Syyttelyä tai vikoilevaa arvostelua ja kapinamieltä ei seurakunnassa ole! Älä siis koskaan suostu kuuntelemaan väärämielistä uskovien arvostelua tai seurakunnan vioista puhumista. Sellainen rikkoo pyhän ilmapiirin ja saastuttaa oman sisimpäsi sekä sellaista kuulevat seurakuntalaiset. Katkeruuden juuri alkaa kasvaa. Hebr. 12:15. / Matt. 15:13. Vikoileva ihminen myrkyttää itsensä ja ympäristönsä.
Seurakunnassa kaikki tahtovat hyvää toisilleen ja puhuvat seurakunnasta sekä toisistaan vain hyvää! Rukoilemme jokainen lisää siunausta tähän maailman parhaaseen ja raamatullisimpaan uskovien yhteyteen. Virheet korjaantuvat Pyhän Hengen luomassa puhtaassa ilmapiirissä Raamatun opetusten valossa.
Tämä kaikki on nyt siis pysyvää todellisuutta Sinunkin kohdallasi.
Ja kun tulet vanhaksi, etkä enää pääse mukaan kokouksiin, silloinkaan Sinua ei jätetä yksin.

Seurakunnasta on tullut tärkeä osa elämääsi.
Mutta älä pety oppiessasi tuntemaan muita seurakuntalaisia, joissa huomaat vajavaisuuksia. Olemme nimittäin kaikki erilaisia ja monin tavoin puutteellisia, Sinäkin, vaikka et huomaa virheitäsi. Olemme keskeneräisiä loppuun asti. Älä anna sen häiritä, vaan rukoile Herran armoa meille vajavaisille kuten itsellesikin. Saat tulla huomaamaan, että Sinusta välitetään toden teolla. Olet otettu sisälle uskovien rakkauden piiriin. Ja mikä ihaninta, opit itsekin välittämään meistä vajavaisista. 1 Joh. 5:1.  Kaikki rukoilevat Sinun puolestasi. Ja Sinä rukoilet kaikkien puolesta. Kiitos Jumalalle! ”Tehkää laupeus ja olkaa armahtavaiset kukin veljellenne.” Sak. 7:9. ”Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän Isänne on armahtavainen.” Luuk. 6:36.
Teemme yhdessä suunnitelmia Jumalan seurakunnan parhaaksi. Olemme yksimielisiä. Emme riitele. ”Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan.” 2 Tim. 2:24. ”… että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne ja että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin parasta.” Filip. 2:2-4.
Meillä kaikilla on sama Raamatun oppi. Puhallamme yhteen hiileen! Meillä on ”yksi sydän ja yksi sielu!” Apt. 4:32. 1 Kor. 1:10. Kannamme kortemme yhteiseen kekoon. Osallistumme myös srk.n yhteisiin kuluihin varojemme mukaan. Lue 2 Kor. 9:7-13. Kymmenykset Herran työhön takaa siunauksen raha-asioissamme. Sananl. 3:9,10.
Uskovien yhteydessä toimimme kaikessa Jumalan ja Hänen seurakuntansa ehdoilla, Raamatun mukaisesti, emme demokraattisesti kukin oman mielemme mukaan. Pysymme teokraattisesti Raamatun suuntaviivoissa. Mm. 1 Tess. 5:12,13. 1 Tim. 5:17. Hebr. 13:17. Emme tee kuten muinoin Israelissa: ”Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa; jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein.” Tuom. 21:2.

”Mutta haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne.” Efes. 5:3. Haureuden synnin eri muodot ovat meille kaikille inhottavuuksia. Ja mm. miehen ja naisen välinen ”avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamattomana; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.” Hebr. 13:4. 1 Kor. 7. Seksuaalisuus kuuluu vain miehen ja naisen väliseen avioliittoon. Room. 1:26-32. 1 Kor. 6:9-11.
Syntiä tulee vastustaa sen alkuasteella, ajatuksen tasolla. Filip. 4:8. 1 Joh. 1:7-10. ja 5:16. / Hebr. 12:1-4. Jaakob 5:15,16. 2 Piet. 1:10.
Pahinta syntiä on jäädä lankeemukseen. ”Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: ”Minä tunnustan Herralle rikokseni”, ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.” Psalmi 32:5. Vilpitön synnin katuminen ja rehellinen parannuksen teko vapauttaa puhtaan sydämen onneen. ”Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä.” Hebr. 8:12. 2 Kor. 12:21.

Voimme myös epäonnistua tehtävissämme. Emme jaksaneetkaan. Väsyimme. Nielaisimme liian suuren palan. Jokainen meistä joutuu joskus pettymään itseensä, joskus toisiinsakin. Älä anna sellaisen masentaa. ”Nouse, ole kirkas!” Jumala antaa uuden armon. Hän ei jätä meitä väsyttyämme ja epäonnistuttuamme. ”Ei mikään voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta” (Room. 8:39) tai toisistamme. Ester 10:3.
”Kärsikää toinen toistanne rakkaudessa!” Kol. 3:13. Lue Room. 12:10-18.

EDESSÄSI ON NYT UUSI ELÄMÄ täynnä uusia asioita. Moni asia on vielä epäselvää. Ole siksi halukas ottamaan vastaan opetusta ja kehotusta. Tämä kuuluu meille kaikille loppuun asti. ”Etsivä löytää!” Luuk. 11:9-13.

Asetu ensin oppilaan paikalle. Tämä on ehdottoman tärkeää päästäksesi eteen päin: ”Huomatessaan, kuinka kutsutut valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, Hän puhui heille vertauksen: ´Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on kutsunut jonkun sinua arvollisemman, niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, ehkä tulee ja sanoo sinulle: ’Anna tälle sija’, ja silloin sinä saat häveten siirtyä viimeiselle paikalle. Vaan kun olet kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, niin on se, joka on sinut kutsunut, sisään tullessaan sanova sinulle: ’Ystäväni, astu ylemmäksi.’ Silloin tulee sinulle kunnia kaikkien pöytäkumppaniesi edessä. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään`.” Lk. 14:7-11.
Opetus seurakunnassa tapahtuu niiden toimesta, jotka ensin itse ovat ottaneet vastaan seurakunnassa hyväksytyn opetuksen. Opittuasi raamatullisen Jumalan tahdon tien, jota seurakunnassa opetetaan, voit itsekin alkaa opastaa ihmisiä siihen. Sinun ei tarvitse näyttää olevasi jotain merkittävää. Aito nöyrtyminen ja irrottautuminen pöyhkeästä ylimielisyydestä auttaa meitä ymmärtämään toisiamme ja Jumalan sanaa. Jaak. 4:6. Lk. 24:45.

On hyvä harkita tarkkaan keneltä kysyy ja ottaa vastaan opetusta tai kenelle uskoutuu. Älä ota vastaan esirukousta tai ohjeita sellaisilta, jotka eivät vielä ole itse juurtuneet seurakuntaan ja sen opetukseen, ja joita ei vielä ole siunattu yhteyteen. Kaikki kokouksissa mukana käyvät eivät siis ole yhteydessämme, eivätkä siksi ole aina luotettavia neuvojia.
”Valvo itseäsi ja opetustasi..” 1 Timot. 4:16.
Voit kysellä epäselviä asioita luotettaviksi tunnetuilta seurakunnan vastuuhenkilöiltä. Tällä tavalla opit seurakuntaperheen opetukset ja tavat. Kasvat uskossasi ja Jeesus merkitsee sinulle päivä päivältä enemmän. Tällä linjalla saat itsekin tehtäviä. Pyhä Henki vaikuttaa sisimmässäsi opetuksen kautta. Näin ohjaudut sisälle Jumalan Sinulle suunnittelemaan elämän tarkoitukseen.
Tässä yhteydessä voit toteuttaa Jumalalta saamasi kutsumuksen.
Mikä tahansa tehtäväsi onkin, tulee se asettaa ensin seurakunnan koeteltavaksi. ”Heitäkin koeteltakoon ensin, sitten palvelkoot, jos ovat nuhteettomat.” 1 Tim. 3:10.

Jumala tahtoo auttaa jokaisen omansa sitoutumaan pysyvästi tähän raamatullisen yhteyden periaatteella toimivaan seurakuntayhteyteen. Efes. 4:14-15.  Pelkästään kokouksiin osallistuminen on jo itsessään suurta Jumalan työhön osallistumista. Hebr. 10:25.  Emme enää tarvitse hajaannuksen periaatteella toimivia uskonsuuntia emmekä ollenkaan osallistu sellaisten ekumeenishenkisiin yhteiskristillisiin tilaisuuksiin.
Jumala tahtoo lisätä yhteyteemme paljon uusia veljiä ja sisaria, niitä, jotka Hän tahtoo pelastaa tai on jo pelastanut. Apt. 2:47.

Älä anna ihmisten tunkeutua yksityisyyteesi. Älä itsekään ole utelias. Jokainen saa kertoa itsestään vain sen, minkä itse tahtoo. – Älä ”kuulustele”. Älä vahdi. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Älä anna kenenkään penkoa menneisyyttäsi eli älä osallistu sielunpenkojaisiin.
Ole aina hienotunteinen. Älä koskaan sano loukkaavasti tai epäystävällisesti kenellekään ihmiselle missään tilanteessa kotona tai seurakunnassa. Loukkaavasta käytöksestä saattaa jäädä ihmissuhteisiin pysyvä vamma. Mikään tilanne ei oikeuta Sinua käyttäytymään huonosti. Aito Pyhän Hengen vaikuttama käytös, hyväntahtoisuus ja ystävällisyys saakoon toimia ihmissuhteissamme.
Kasvaneen kristityn eräs tuntomerkki on hyvä ”Hengen hedelmä”. Gal. 5:22; 1 Piet. 4:10–11; Hebr. 5:14.

”Aseta ITSESI kaikessa hyvien tekojen esikuvaksi, olkoon opetuksesi puhdasta ja arvokasta.” Tiit. 2:7. Kol. 3:16. Esimerkkinä olemiseen kuuluu, ettet ole kapinallinen, uhmakas ja niskoitteleva. Älä yritä neuvoa muita, jos oma elämäsi on sivussa Raamatun opetuksista.
” Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: ’Annas, minä otan rikan silmästäsi’, ja katso, malka on omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.” Matt. 7:3-5.
Meidän kaikkien tulee pyrkiä olemaan esimerkillisiä kristittyjä, rauhan ihmisiä.
”Ole Sinä uskovaisten esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa, puhtaudessa..” 1 Timot. 4:12.

Tarvitessasi henkilökohtaista esirukousta voit itse pyytää sitä. Kenenkään ei tule mennä rukoilemaan ja laittamaan käsiä toisten päälle ilman asianomaisen omaa halua ja pyyntöä! Meidän tulee opettaa ja rohkaista uskovia oma-aloitteisuuteen.
Rukoiltaessa Mark. 16:17,18 mukaisesti, on huomioitava, että käsi tulee laittaa rukoiltavan pään päälle, ei esim. sairaan paikan päälle, polvelle, reisiin, rintaan, jne. On sopimatonta, että esim. veljet hipelöivät sisaria rukouksessa tai sisaret veljiä. Sellainen rikkoo rukouksen pyhän ilmapiirin.
”Israel ojensi oikean kätensä ja laski sen Efraimin pään päälle, vaikka tämä oli nuorempi, ja vasemman kätensä Manassen pään päälle.” 1 Moos. 48:14.
Olemme joissain asioissa hyvinkin erilaisia. Kaikki eivät esim. halua eivätkä tarvitse jatkuvaa kanssakäymistä. Toiset taas eivät viihdy yksin hetkeäkään. Huomioi tämäkin.

Hyviä suuntaviittoja:
Jumalan Valtakunnan työ ja seurakunnan jäsenten kasvaminen sekä kasvattaminen on hengellistä tarkkuustyötä. Tämä Sinunkin on hyvä oppia. Toimi siksi aralla tunnolla, hienovaraisesti, nöyrästi, matalalla profiililla, rakkaudessa ja totuudessa huomioiden lähimmäiset. Pidä itsesi kaikkien kanssa saman arvoisena. Älä luule itsestäsi suuria.
Puhu vähän, toimi enemmän ja rakasta paljon. Ole evankeliumin arvon mukainen, pukeutumisessakin. 1 Tim. 2:9,10. Filip. 1:27. Tiit. 2:2.
Anna ihmisten olla rauhassa. Ole uskollinen, luotettava ja suora. Älä ole takinkääntäjä. ”Sitä tässä huoneenhaltijoilta ennen muuta vaaditaan, että heidät havaitaan uskollisiksi.” 1 Kor. 4:2. ”Sillä ne, jotka ovat hyvin palvelleet, saavuttavat kunnioitetun aseman ja suuren pelottomuuden uskossa, Kristuksessa Jeesuksessa.” 1 Tim. 3:10,13. Joh. 16:13. Opi myös Jesaja 66:2.

Ole myös valmis olemaan parjattuna. Oikeaa seurakuntayhteyttä ja vilpittömiä Jumalan lapsia on aina mustamaalattu. Jumalan työn tukahduttamiseksi on keksitty monenmoisia valheellisia juoruja. Sananl. 18:8. 26:20,22. ”Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi.” 2 Tim. 3:12.
”Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi, eikä palvelija parempi isäntäänsä. Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niin kuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että hänelle käy niin kuin hänen isännälleen. Jos he perheenisäntää ovat sanoneet Beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään!” Matt. 10:24,25.
”Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.” Lk. 6:26.

TÄRKEIN YHTEINEN TEHTÄVÄMME on voittaa ihmisiä Jeesukselle, sekä sitten auttaa uudet uskoon tulleet pysymään seurakunnan yhteydessä oppimassa edellä mainittua Jumalan tahdon tietä. Tämä on seurakunnan toiminnan tarkoitus, meille uskottu pyhä ja arvokas luottamustehtävä. ”Hän sanoi heille: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja saa kasteen, pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” Mark. 16:15-16.
Puheemme pääsisältö kokouspaikan kahvipöytäkeskusteluissakin on ennen muuta Raamatun asiat, ristintyö ja syntien anteeksi saaminen Jeesuksen veren kautta.
Seurakunnan tehtäväalueeseen ei kuulu tämän maailman asioihin puuttuminen, politikoiminen yms. Apt. 2:40. Lähetyskäskyssä on meille riittävästi tekemistä. 1 Joh. 5:19.

RUKOUKSESTA VERSOO KAIKKI HYVÄ.
Oppiessamme viipymään rukouksessa saamme voiman ja johdatuksen elämäämme ja tehtäviimme.
”Missä on paljon rukousta, siellä on paljon siunausta.
Missä on vähän rukousta, siellä on vähän siunausta.
Missä ei ole rukousta, siellä ei ole siunausta.”

Jokainen Jeesuksen verellä lunastettu ihminen on korvaamaton. Kukaan muu ei voi täyttää Sinun paikkaasi. Kukaan ei voi tuoda seurakuntaan sitä siunausta, joka nyt Sinun kauttasi annetaan.

Sinä olet korvaamaton!

t. Jumalan seurakunnan veljet ja sisaret 1990 luvulla Sofiankadulla.