Taivassanomat 13/2024

TARKKARAJAINEN KANSA

Uusi vuosi 2025 on oleva taas omanlaisensa. Samoin oli vuosi 2024. Paljon tapahtui hyvää ja huonoa.
Hyvää on ollut, että seurakunnan ja maailman raja on entisestään selkiintynyt. Myös uskonnollinen kirkkojen maailma harhaisine opetuksineen on ymmärretty yhä selvemmin kuuluvaksi jumalattoman maailman leiriin. Osaamme yhä paremmin erottaa aidot kristityt nimikristityistä. Ja rajaviivat ovat alkaneet näkyä monissa muissakin kysymyksissä.

Raamatun opetukset ovat seurakunnan rajoina. Ne sulkevat sisälleen jokaisen aidosti uskoon tulleen ja sen jälkeen raamatullisesti kastetun ihmisen. Kaste tarkoittaa upottamalla tapahtunutta vesikastetta Jeesuksen Kristuksen nimeen. Apt. 2:38,41.

Meille on opetettu:
”Älkää mukautuko tämän maailmanajan menoon, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, jotta voisitte tutkia, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, Hänen mielensä mukaista ja täydellistä.” Room. 12:2.
Jeesus tarkoittaa mitä sanoo:
”Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.” Matt. 15:13.
Raamatun opetukset ovat siunausten lähde. Ne ovat Hänen mielensä mukaisia. Mutta mm. katolisen kirkon keksimä kirkkovuosi päivän tunnussanasysteemeineen ei kuulu meille. Se onkin jo laajalti ymmärretty okkultismiin verrattavaksi eksytykseksi. Siihen ohjelmoitu ihminen on katolisen porttokirkon henkivallan talutusnuorassa. Raamattu ei opeta uuden liiton kristityille ns. kirkkopyhiä (= tekopyhiä) ja perinnnäissääntöjä. Matt. 15. Sen tähden alkuajan kristityt eivät opettaneet kerran vuodessa vietettäviä ”juhla-aikoja”. Gal. 4:9-11. Ja koska Raamattu ei siis opeta mm. kerran vuodessa toistuvaa Jeesuksen syntymäjuhlaa, on aivan oikein todeta, ettei joulun viettäminen ole raamatullista, eikä siis Jumalan tahdon mukaista. Sitähän ei voi tutkia Raamatusta. Eihän olematonta voi tutkia. Rehellisten ihmisten tulee tunnustaa tämä tosiasia. Tämä ei ole mielipide vaan fakta. Jeesuksen syntyminen sekä kuolema ristillä ovat samanarvoisia muistorikkaita tapahtumia vuoden jokaisena päivänä. Luuk. 2. Näin saamme kulkea Jumalan tahdon tietä.

Kenelle mitäkin opetamme?
Lisää siunauksen rajoja.
Ei ole oikein opettaa syntimaailmalle, että sen tulisi noudattaa Jumalan seurakunnalle annettuja opetuksia. Sellainen vain hämärtää seurakunnan rajoja. Tehtävämme on opettaa synnissä eläville pelastuksen sanomaa. Se on sitä, että Jeesus tahtoo pelastaa synnin orjuudessa elävän ihmisen. Ja pelastuksen vastaan ottaneille sitten kuuluvat Raamatun opetukset. Ei ihmisen tila ja asema Jumalan edessä muutu sillä, että hän esim. lopettaa joulun viettämisen yms. uskonnolliset perinteet . Ensin siis Jeesuksen vastaan ottaminen ja raamatullinen kaste, sitten Hänen voimassaan elämän suursiivous, parannus. Apt. 17:30. Joh. 1:12.
Tähän sopii hyvin vanha sanonta, että ”susi ei muutu lampaaksi vaikka se opetetaan määkimään”. Se on hyvin tätä asiaa kuvaava. Lopussa olevassa linkissä lisää tästä asiasta.

Vihollinen yrittää tuhota Jumalan työtä
Muinaisen Persian aikana oli alkamaisillaan juutalaiskansan totaalinen tuhoaminen. Julman tuhosuunnitelman aloitti kuningas Ahasveroksen korottama ”paha Haaman”, joka vihasi juutalaisia. Est. 7:6.
”Haaman sanoi kuningas Ahasverokselle: ”On yksi kansa, joka on hajallaan ja erillään muiden kansojen seassa sinun valtakuntasi kaikissa maakunnissa. Heidän lakinsa ovat toisenlaiset kuin kaikkien muiden kansojen, eivätkä he noudata kuninkaan lakeja. Kuninkaan ei sovi jättää heitä rauhaan.” Est. 3:8.
Siinä jumalaton Haaman ilmaisi tietämättään Jumalan tahdon mukaisen seurakunnan rajauksen, että Jumala itse on tarkoittanut oman kansansa erilaiseksi. ”Mistä muutoin voidaan tietää, että me olemme saaneet armon sinun silmissäsi, minä ja sinun kansasi, ellei siitä, että sinä kuljet kanssamme ja että meillä, minulla ja sinun kansallasi, on erityisasema (olemme erilaisia) kaikkien kansojen joukossa maan päällä?” 2 Moos. 33:16.
”Olkaa raittiita, valvokaa. Teidän vastustajanne, Paholainen, kulkee ympäri kuin ärjyvä leijona etsien, kenet voisi niellä. Vastustakaa häntä uskossa lujina!” 1 Piet. 5:8,9. Efes. 6:10-18.

Jumalan pyhä kansa on myös uudessa liitossa kutsuttu olemaan erityisasemansa ja erilaisuutensa tähden erottautuneena muista kansoista ja ihmisryhmistä. Kiitos ja kunnia Jumalalle! ”… Hänelle, joka rakastaa meitä ja on verellään päästänyt meidät synneistämme ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, Hänelle kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti! Aamen.” Ilm. 1:5,6. Seurakunta on siis maailmasta eronnut ihmisjoukko, jonka kotimaa on ”uusi taivas ja uusi maa”. Filip. 3:20,21. 2 Piet. 3:13.
Liitto oli ehdollinen: Jos te pidätte minun liittoni..” 2 Moos. 19:5. Mutta tuo ”jos” on ristin sijaisuhrin kautta muuttunut niin, että nyt Jumala itse vaikuttaa sen, että pysymme Hänen liitossaan. Lopulta Israelkin. ”Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun lakieni mukaan, noudatatte minun säädöksiäni ja toimitte niiden mukaan. Hes. 36:27. ”Jumala itse vaikuttaa teissä tahtomisen ja tekemisen, että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.” Filip. 2:13.

Kiitos Jumalalle Hänen sanomattomasta lahjastaan. Saamme pysyä Hänen armonsa ja totuutensa rajojen sisällä.
Näin vuoden lopussa saat uskoa kaikki menneen vuoden synnit ja virheet anteeksi Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sovintoveressä.

Rukousterveisin,
Weijo Lindroos
Turku

Lisää aiheesta:
Miten erotat kristityn nimikristityistä?
Kirkkovuosi.
Rajat.
Moraalitaso.