OMIEN JA TOISTEN SYNTIEN TUNNUSTAMISESTA.
Raamattu opettaa meitä tunnustamaan ja hylkäämään syntimme. ”Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” 1 Joh. 1:9.
”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty, mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon.” Sananl. 28:13. Armon vastaan ottamiseen kuuluu kääntyminen pois syntitilasta. 2 Kor. 6:1,2.
”Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt syyllisyyttäni. Minä sanoin: ”Minä tunnustan Herralle rikkomukseni”, ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.” Ps. 32:5.
Mutta toisten syntejä ja virheitä Raamattu ei opeta kertomaan. ”Riitele oma riitasi vastapuolesi kanssa, mutta älä ilmaise toisen salaisuutta. Muutoin kuka siitä kuuleekin, häpäisee sinua, eivätkä pahat puheet sinusta lakkaa.” Sananl. 25:9,10.
”Kaikki ovat tehneet syntiä.”Room. 3:23.
Meillä on monenlaisia elämän vaiheita ja taustoja, hyviä ja huonoja. Olemme synnin tilassa eläessämme tehneet syntiä salaisesti ja julkisesti. Mutta miten menneisyyttämme tulee nyt käsitellä, että saamme synnistä vapautettuina elää todeksi armotilan ihanuutta? Room. 6:22. Raamatun mukaan menneisyytemme tulee käsitellä siten, etteivät syntiemme jäljet enää saa aikaan tuhoa? Käsittely tapahtuu pääosin Jumalan edessä kahden kesken keskustellen. Näin eheytyminen alkaa toimia.
Joskus Jumala antaa jollekin hengelliselle kristitylle tehtäväksi ojentaa väärälle tielle ajautunut takaisin ristin kaidalle tielle. Mutta se ei siis ole kaikkien tehtävä, vaan… ”jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä.” Gal. 6:1.
Parantuminen synnin jäljistä lähtee siltä pohjalta, että uskoon tulossa KAIKKI syntimme ON jo annettu anteeksi ristin sijaisuhrin kautta. Niiden vaikutus vain on joissain tapauksissa jäänyt häiritsemään. Tähän auttaa Matt. 15:13 opetus: ”Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.” Mm. tehdyt virheet on mahdollisuuksien mukaan korjattava.
”Jeesus, anna syntini anteeksi!”
Syntien tunnustaminen on pääasiassa sitä, että synnintunnon herättyä tunnustat: ”Minä olen kurja syntinen”. ”Minä yksin olen syyllinen omiin synteihini.”
Ja kun siinä tilanteessa huudat avuksi Jeesusta ja annat elämäsi Hänelle, avautuu taivaallinen armon virta, joka on tulvillaan pyhää valoa ja armoa. Tässä valossa näet ristintyön sen oikeassa merkityksessä: Jeesus sovitti synnit sijaisuhrillaan Golgatan ristillä. Saat silloin katuen ottaa vastaan puhdistuksen ja anteeksiantamuksen. Armahdus astuu voimaan ja syntisi heitetään armon mereen. ”Kuka on Jumala, sellainen kuin sinä, joka annat anteeksi pahat teot perintösi jäännökselle ja jätät rankaisematta heidän rikoksensa? Ei Hän pidä vihaa iäti, sillä Hän haluaa olla armollinen. Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme. Sinä heität meren syvyyteen kaikki kansasi jäännöksen synnit.”Miika 7:18,19.
Sieltä armonmerestä ei tule onkia esille menneisyyttä, vaan ristin veren kautta armon saanut ihminen on siirretty taivaalliseen, armon tilaan. Kol. 1:13-20.
Ja vanha synnissä eletty elämä haudataan kasteen hautaan. Room. 6:4-11. ”Ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen.” Apt. 2:38.
Sielunhoitaja avuksi
Jos joku suuri synti painaa edelleen muistissa, on hyvä pyytää joku luotettava uskova, jolle kerrot asian. Mutta sen ei pidä olla ”sielunpenkojaista”, syntien kaivamista ylös armon merestä. ”Sielunhoitajan” kanssa voit keskustella ja rukoilla sekä ottaa vastaan synninpäästön. Joh. 20:20:23. Matt. 18:18. Se toimii. Sitten saat pitää itsesi synnille kuolleena ja Jumalalle elävänä Kristuksessa Jeesuksessa”. Room. 6:4,11. ”.. unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä” Filip. 3:13.
Toisten ihmisten syntien ja virheiden kertominen ei ole sopivaa: ”Älä ilmaise toisen salaisuutta.” Sananl. 25:9. Tämä tarkoittaa, että ei pidä puhua muiden virheistä, koska joissain tapauksissa virheiden tekijä on jo itsekin ymmärtänyt virheensä sekä katunut ja muuttanut elämänsä suuntaa. Tai väärin elänyt ihminen haluaa nyt elää oikein lähimmäistensä, omaistensa, tuttaviensa ja työtovereittensa kanssa. Menneisyydestä esiin nostettu ja julkisuuteen tullut ikävä menneisyyden vaihe saattaisi tuhota tuon ihmisen koko loppuelämän.
Jokainen saa itse kertoa omasta elämästään ja menneisyydestään mitä tahtoo.
”Herra, kuka saa majailla telttamajassasi, kuka asua sinun pyhällä vuorellasi? Se, joka vaeltaa nuhteettomasti, joka toimii vanhurskaasti ja puhuu totuus sydämessään. Se, joka ei panettele kielellään, joka ei tee toiselle pahaa eikä saata lähimmäistään häväistyksen alaiseksi.” Ps. 15:1-3.
Tämän aiheen yhteyteen sopii opetus juoruilun synnistä. Lue tästä.
Siunaten ja rukoillen
Weijo Lindroos