Pirjo Vuorinen kertoo:
Luin juuri Johanneksen ilmestys, luku 4 jae 11: ”Sinä, meidän Herramme ja Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaiken. Sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.” Tätä mietin jo kauan sitten, kun ajattelin, että täällä maailmassa elämme lyhyen ajan ja sitten kaikki päättyy kuolemaan. Se tuntui jo nuorena niin hullulta, etten nähnyt siinä järkeä. Se sai ajattelemaan Jumalaa.
Vanhempani tulivat molemmat uskoon tahoillaan. He erosivat ollessani 3 v. Kävin nuorena isän seurakunnassa. Suurin osa oli ystävällisiä ihmisiä, mutta koin että jotain puuttuu. En avioliittoni aikana voinut puhua Jumalasta. Kun joskus yritin, huomasin, että se ei käy. Rukoilin kyllä joskus, mutta se ei sopinut meidän elämäämme.
Mutta sitä jota Jumala rakastaa Hän myös kurittaa. Siksi elämäni on ollut yhtä oppikoulua. Olin kuin lastu laineilla muutama vuosi sitten. Ja Jumala pysäytti minut kesken kauppa reissun. Uskovainen nainen pysäytti minut ja kysyi, uskonko Jeesukseen? Sanoin uskovani. Hän jatkoi, haluaisinko saada syntini anteeksi. Sanoin että haluan. Hetken siinä kuuntelin häntä, ja sitten pato murtui: Itkin sydämeni pohjasta. Ja todella, elämäni muutos alkoi siitä. En enää halunnut mennä pubiin, ja naapuri jäi, jonka kanssa siellä käytiin.
Lopulta sain Weijon kautta raamatullisen kasteen, ja pääsin oikeille raiteille. Jeesus On Herra. Jumala ei hylkää vaan Armosta autuuden saamme. Kiitos ja kunnia Jumalalle voimastasi ja viisaudestasi Hallelujaa, hallelujaa.
Kiitos tästä Kiitos ja kunnia-laulusta, haluan oppia sen.