Voivatko kaikki pelastua?

Koko ihmiskunnan pelastumisesta päätettiin taivaassa jo ennen ihmisen luomista; vaikka Jumalan tiedossa oli jo silloin, etteivät kaikki ota vastaan pelastusta:
”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, niin kuin Hän jo ennen maailman perustamista oli Hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat Hänen edessään, rakkaudessa, edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, Hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, Hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan, sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä Hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa, jossa meillä on lunastus Hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksi saaminen, Hänen armonsa rikkauden mukaan.” Efes. 1:3-7.
Siinä on kyse ennaltamääräämisestä, josta tarkempi selvennys tuonnempana. Asian selviämiseksi on välttämätöntä lukea teksti kokonaan.

Koko ihmiskunnan valitseminen.
Jumala valitsi koko ihmiskunnan pelastumaan Jeesuksen Kristuksen kautta  ja Hänessä.  Ne, jotka ottavat vastaan Jeesuksen, tulevat sisälle valittujen joukkoon. Jos Jumala olisi valinnut vain osan ihmisistä pelastumaan, olisi Hän siten valinnut toisen osan joutumaan helvettiin. Näin Jumala ei toimi, vaan Hän on antanut kaikille mahdollisuuden pelastua. 1 Tim. 2:4.
Synnistä pelastumiseen tarvittiin sijaisuhri, joka sovittaa synnit. Ovi pelastukseen avattiin Hänen verensä kautta. Hebr. 10:19. Kiitos Jumalalle Hänen armostaan!
”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma Hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo Häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.” Joh. 3:16-18. Siinä mainitut ”maailma” ja ”yksikään” tarkoittavat koko ihmiskuntaa. Ja jae 18 sanoo, että jokainen pelastumaton ihminen on tuomion tilassa ennen uskoon tuloaan, ”kuollut rikoksiinsa ja synteihinsä”. Efes. 2:1-3. Jokainen ihmisyksilö on osallinen Adamin kautta tapahtuneeseen lankeemukseen (Room. 5:12,18) ja on siis kadotustuomion alainen kunnes tulee uskoon. Jumala on varannut jokaiselle mahdollisuuden pelastua Jeesuksen kautta. Room. 5:19.
”Hänen käskynsä on iankaikkinen elämä!” Joh. 12:50. Tämä käsky koskee jokaista ihmistä. Kaikki voivat pelastua! Jeesus Kristus on koko maailman Vapahtaja! ”Hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.” 1 Joh. 2:2.

Israelin ja seurakunnan valinta Jeesuksessa.
Jumala valitsi Israelin kansakuntana omaksi kansakseen. Mutta kaikki yksilöt, jotka olivat sisällä valitussa kansassa, eivät silti pelastuneet. ”Mutta kutsutut eivät siitä välittäneet vaan menivät pois, kuka pellolleen, kuka kaupoilleen.” Matt. 22:5. RK. Ristillä oli kaksi ryöväriä; molemmat juutalaisia, valitun kansan jäseniä. Toinen tuli sisälle valintaan. Toinen jäi pilkkaajaksi. Samoin Jumala valitsi seurakunnan jo ennen ikuisia aikoja. Hän siis valitsi jokaisen ihmisen pelastumaan Kristuksessa saman periaatteen mukaisesti, kuin Hän valitsi omakseen Israelin kansan Aabrahamissa. 1 Moos. 12. Room. 9:6-8. Jeesus on Aabrahamin Siemen. Gal. 3:16,29.
Jumala valitsi kaikki ihmiset pelastumaan Jeesuksessa, Valitusssa, joka oli ja on edeltämäärätty, tiedetty ja julistettu. Hän on valittu, kallis”. ”Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka Häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva.” 1 Piet. 2:4,6.
”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja Hän lähettäisi Hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen.” Apt. 3:19,20. Kiitos Jumala, että Jeesus Kristus tuli ”tekemään kaiken, minkä sinun kätesi ja päätöksesi oli edeltämäärännyt tapahtuvaksi”. Apt. 4:28. 2 Piet. 2:20.
Jeesus on ”kaikkien ihmisten Vapahtaja”. 1 Tim. 4:10.

Ihmisen pelastuminen on alusta loppuun Jumalan työ.
Jumala tiesi jo ennen Adamin luomista, että tapahtuu syntiinlankeemus. Siksi Hän valmisti myös pelastusmahdollisuuden jo ennen ihmisen luomista. Jumala teki siis pelastussunnitelman jo taivaassa, ennen ihmisen luomista. Taivaallinen päätös oli, että Jeesus ottaa kantaakseen ihmisten syyllisyyden ja tuomion. Ja noin 4000 vuotta Paratiisissa tapahtuneen syntiinlankeemuksen jälkeen Jeesus sovitti syntimme sijaisuhrillaan, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan. ”Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä..” 1 Joh. 1: 7-9.
Jumalan aivoitus on, että taivaaseen tulee pyhitetty kansa, joka on vapaaehtoisesti ja vakaasti täällä valinnut asemansa Jumalan lapseudessa. Nämä taivaaseen pääsevät pelastuneet ovat tulleet pahan vallassa olevasta maailmasta, synnin ja turmeluksen vallasta puhtauteen ja kirkkauteen. Uutta lankeemusta ei siellä sen tähden enää voi tapahtua. Jes. 14:13. Jaak. 4:6.

Ristintyön jälkeen, juuri ennen taivaaseen menemistään Jeesus antoi lähetyskäskyn, että armon sanomaa syntien sovituksesta tulee julistaa ”kaikille luoduille!” Mark. 16:15,16. Jes. 40:6-9.
Usko syntyy Pyhän Hengen vaikutuksesta niiden ihmisten sydämissä, jotka kuuntelevat evankeliumia hyväksyen ja vastaan ottaen. Room. 10:13-17. 1 Tess. 1:5. 2:13. 1 Kor. 2:1-5. Pyhä Henki näyttää kuulijalle todeksi synnin. Joh. 16:8,13,14. Armon sanoman edessä nöyrtynyt ihminen päättää tehdä parannuksen synneistään. Luuk. 24:47. Efes. 1:13. Näin Jumalan armo kohtaa ihmisen. Ja tällä tavalla ymmärrämme, että pelastustyö on kokonaan Jumalan vaikutusta: Hän valmisti pelastuksen. Hän antoi sanan. Hän lähetti pelastuksen sanoman julistajat. Hän antoi Pyhän Hengen, joka tekee julistajien sanan eläväksi näyttäen synnin todeksi. Ja näin ihminen voi tulla Jumalan kutsumaksi ja ottaa vastaan armahduksen. 2 Kor. 6:1,2. ”Armosta te olette pelastuneet (miten?) uskon kautta.” Efes. 2:8. Room. 3:25. Tällä tavalla ”se on Jumalan teko, että te uskotte Häneen, jonka Jumala on lähettänyt.” Joh. 6:29. ”Ei ihminen voi ottaa mitään, ellei hänelle anneta taivaasta”. Joh. 3;27. Mutta voimme ottaa vastaan kaiken, minkä Jumala jo on meille antanut. Hän on antanut pelastuksen lahjan jokaisen vastaan otettavaksi.
”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä.” Jaak. 1:17. Jos uskoon tulleen ihmisen elämässä on jotain, mikä ei ole tullut Jumalalta, on sellainen poistettava juurineen. Matt. 15:13. Kaiken elämässämme ja toiminnassamme tulee olla Jumalasta lähtenyttä, jopa uhraamisen ja kiittämisen: ”Sinun omasta kädestäsi olemme sen sinulle antaneet!” 1 Aikak. 29:14.

Jumalan kutsun vastaan ottanut ihminen on tullut sisälle valittujen joukkoon. ”Niin kuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa Hänessä.” Kol. 2:6.
Ihminen saa itse päättää, ottaako vastaan, uskooko ja luottaako hän totuuteen. 2 Tess. 2:10-15. Eikä armon valitseminen ole omaa ansiota. Hukkuva ihminen, joka tarttuu kiinni pelastajansa ojennettuun käteen, ei ole itse ansainnut pelastumistaan. Hän vain otti vastaan tarjotun avun tarttuen kiinni auttavaan käteen. Hukkuva uskoo ja luottaa pelastuvansa, jos ottaa vastaan avun. Samoin tapahtuu uskoon tulossa. Pelastajamme ojensi kätensä puoleemme evankeliumin kautta, ja me tartuimme Hänen käteensä uskoen, että Hän voi vetää meidät ylös syntielämän ”lokaisesta liejusta”. Psalmi 40:3. Näin Hän valitsi meidät kaikki pelastukseen. Pelastava käsi on ojennettuna kaikkien ihmisten puoleen. Tartu kiiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä.” 1 Tim. 6:12.
Opetuslapsilleen Hän sanoi: ”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät.” Joh. 15:16. Miten tuo valinta tapahtui? Raamattu kertoo: ”Hän sanoi heille: ”Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.”Niin he jättivät kohta verkot ja seurasivat Häntä.” Matt. 4:19,20. Sillä tavalla Hän siis kutsui Pietarin ym. tulemaan opetuslapsikseen ja erikoisapostoleikseen. Jos Pietari olisi kieltäytynyt, olisi Jeesus kutsunut apostolin tehtävään jonkun toisen. Vertaa Apt. 1:16-26. Monet kieltäytyvät myös pelastuskutsusta (ei ainoastaan tehtävistä) ja jäävät sen tähden valittujen joukon ulkopuolelle. Jumala ei pakota. Hän kutsuu ihmisiä pelastukseen meidän kauttamme: ”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti (koko) maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän riukkomuksiaan, ja Hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” 2 Kor. 5:19,20. Näin meille selviää myös Joh. 6:44: ”Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä.” Jumala vetää eli ”kehottaa meidän kauttamme”.
”Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys Hänessä asuisi
ja että Hän, tehden rauhan Hänen ristinsä veren kautta, Hänen kauttaan sovittaisi itsensä kautta kaikki, Hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.” Kol. 1:19,20.
1 Tess. 1:5.
”Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen!” Room. 2:4.
”Sen tähden Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen; sen tähden Hän nousee armahtaaksensa teitä; sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka Häntä odottavat!” Jes. 30:18.

Jeesus tuli taivaasta, syntyi ihmisruumiiseen ja kuoli ristillä koko ihmiskunnan syntien puolesta. Hänen tahtonsa on, ”että kaikki ihmiset pelastuisivat”. 1 Tim. 2:4. Mutta pelastumisen ehdoksi asetettiin armon vastaan ottaminen. ”Hänen työtovereinaan me myös kehotamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi.” 2 Kor. 6:1. Ihminen kykenee siis ottamaan vastaan tai torjumaan Jumalan armon. Valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella!” Joos. 24:15. Jumala kunnioittaa meihin luomaansa vapaata valintaoikeutta, joka takaa oikeuden ottaa vastaan tai hylätä armo.
Jumala on jo valinnut sinut kuten kaikki muutkin ihmiset. Jokainen saa itse päättää ottaako valinnan vastaan ja tuleeko näin sisälle valittujen joukkoon. Kukaan ei pääse taivaaseen ellei ota vastaan evankeliumin julistamisella tarjottua armokutsua. Joh. 14:6. ”Mutta kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, (kenelle?) niille, jotka uskovat Hänen nimeensä.” Joh. 1:12. Siinä vastaan ottamisessa ihmisen sydän aukenee Pyhälle Hengelle, joka uudestisynnyttää meidät elävään toivoon. ”Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti Hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen Hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina Hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma, ja minä tahdon, että sinä näitä teroitat..” Tiit. 3:4-8.
Jeesus kutsuu tykönsä kaikkia ihmisiä: ”Tulkaa minun tyköni!” Matt. 11:28-30. ”Ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos!” Joh. 6:37. Isä on antanut Jeesukselle kaikki ne ihmiset, jotka ottavat vastaan pelastumisen ristillä vuodatetun sovintoveren kautta. ”Sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista.” Ilm. 5:9. Apt. 20:28. ”Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.” Joh. 7:37-39.
Siis kaikki saavat tulla Hänen tykönsä. ”Joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.” Ilm. 22:17.
Taivaaseen pääsysi ratkaisee se, oletko ottanut vastaan armon ja näin saanut syntisi anteeksi.
”Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että Hän palkitsee ne, jotka Häntä etsivät.” Hebr. 11:6.

Jumala valitsi siis jo taivaassa kaikki ihmiset pelastumaan Kristuksessa Jeesuksessa. Se tarkoittaa, että Jeesuksen vastaanottava ihminen siirtyy Adamista Kristukseen uskomalla ristin armotyöhön. ”.. uskon kautta Hänen vereensä.” Room. 3:25. 5:18,19. Näin jokainen ihminen saa ottaa vastaan osansa valittujen joukossa. ”Etsivä löytää!” Luuk. 11:,910. ”Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen. Siihen Hän on myös kutsunut teidät meidän evankeliumimme kautta.” 2 Tess. 2:13,14. Olemme kaikki säädetyt ikuiseen elämään (Apt. 13:48) ja tulimme sisälle siihen säätämykseen ottaessamme vastaan Jeesuksen Pelastajaksemme. Näin me siirryimme valittujen ja pelastukseen säädettyjen joukkoon, johon kutsumme kaikkia ihmisiä .. ”että kaikki ihmiset pelastuisivat!” . 1 Tim. 2:4.
Jumala on suunnitellut elämäntarkoituksen ja tehtävän jokaista ihmistä varten. Jumalan räätälöimään elämänsuunnitelmaan tullaan sisälle uskoontulossa. Vertaa Jer. 1:5. Jes. 6:8. Aam. 7:15. Efes. 2:10. ja 4:11.

Room. 8:29,30: ”Sillä ne, jotka Hän on edeltä tuntenut, Hän on myös edeltämäärännyt (jo taivaassa) Poikansa kuvan kaltaisiksi .. ; mutta jotka Hän on edeltämäärännyt, ne Hän on myös kutsunut; ja jotka Hän on kutsunut, ne Hän on myös vanhurskauttanut (uskon kautta Jeesuksen vereen. Room. 3:23-25); mutta jotka Hän on vanhurskauttanut, ne Hän on myös kirkastanut (silloin kun Jeesus tulee takaisin. Filip. 3:20,21).” Ikävä tosiasia kuitenkin on se, etteivät kaikki Jumalan tuntemat, edeltämäärätyt valitut ja kutsutut tai edes vanhurskauttamat ota vastaan asemaansa ja säilytä sitä loppuun asti. Ja joka ei usko ja ota vastaan kristittyjen julistamaa evankeliumia, ”se tuomitaan kadotukseen”. Mark. 16:16. Jeesus sisällytti lähetyskäskyynsä kaikille ihmisille mahdollisuuden tulla edeltämäärättyjen joukkoon, ”niille, jotka uskovat Hänen nimeensä.”
Kadotukseen joutuneet eivät siis voi syyttää Jumalaa, että Hän olisi määrännyt jonkun joutumaan helvettiin ilman pelastusmahdollisuutta. Synnissä elämistä ja sen tähden kadotukseen joutumista ei siis voi siirtää Jumalan syyksi.
Jeesus on ristillä sovittanut kaikkien ihmisten kaikki synnit. Jokainen saa valita armon ja näin tulla sisälle Kristuksessa valittuun joukkoon.
Jeesus itse on ”valittu, kallis”. 1 Piet. 2:4. Me olemme valitut pelastumaaan Hänessä, siirtymällä Aadamista Kristukseen, synnin tilasta armon tilaan, pimeydestä valekuteen. ”Teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa.” Kol. 3:3.
Aadamilaisuus edustaa synnin tilaa ja käärmeen siementä. He ovat uudestisyntymättömiä synnin tilassa eläviä ihmisiä. Ja Kristuksessa, Valitussa olevat, Sanan kautta Pyhästä Hengestä syntyneet, edustavat vaimon siementä. 1 Moos. 3:15. Näiden kahden ”siemenen” eli ihmisryhmän välillä on erottamaton kuilu. Ne eivät sovellu yhteen. ”Niin kuin lihan mukaan syntynyt silloin vainosi Hengen mukaan syntynyttä, niin nytkin.” Gal. 4:9. Ihmisen on siirryttävä ”Aabrahamin siemeneen” eli Kristukseen tullakseen valituksi. ”Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: ”Ja siemenille”, ikään kuin monesta, vaan ikään kuin yhdestä: ”Ja sinun siemenellesi”, joka on Kristus. Gal. 3:16. ”Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. (= Ovat Kristuksessa). Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te (valintaan sisälle tulleet) olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä (valittuja) lupauksen mukaan.” Gal. 3:27-29. Kiitos Jumalalle! Olemme valittuja Valitussa.

”Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.” Matt. 7:13,14. / ”Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut.” Matt. 22:14. Vain harvat löytävät armon tien, koska eivät tahdo nöyrtyä ja etsiä Herraa ”kaikesta sydämestään”. Jer. 29:13. Näin toteutuu sana, että ”usko ei ole joka miehen”. 2 Tess. 3:2. RK. käännös sanoo, että ”kaikkihan eivät usko”.
Pelastuskutsu on kuulunut kaikkialla maailmassa, mutta vain harvat ovat ottaneet sen vastaan ja tulleet sisälle Jumalan valintaan. Ottaessamme armon vastaan, saimme uudestisyntyä Jumalan lapsiksi ”Jumalan elävän ja pysyvän Sanan kautta”. 1 Piet. 1:23. Hänen Elämänsä tuli sydämiimme Pyhän Hengen kautta. Efes. 1:13. Ja upotuskasteessa Jeesuksen nimeen vanha synti-ihminen haudattiin kasteen hautaan. Room. 6:3,4,11. Näin siirryimme sisälle Jumalan ennaltamäärättyyn valintaan. Tämän vuoksi kutsumme kaikkia ihmisiä ”ottamaan vastaan Jumalan armon, niin ettei se jää turhaksi”.
”Hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” 2 Piet. 3:9. ”Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille.” Tiit. 2:11. ”Kaikki” -sana toistuu yhä uudestaan Raamatun pelastusopissa.

Ennaltamääräämisen kategoriaan kuuluu myös oppi Jumalan seurakunnan valinnasta, yhdestä ruumiista (1 Kor. 12:27), jonka jäsenet ovat ”yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta…. joka ikuisista ajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, kaiken Luojassa, että Jumalan moninainen viisaus seurakunnan kautta nyt tulisi taivaallisten hallitusten ja valtojen tietoon”. Efes. 3:6,9,10. Seurakunnan valinta on vaihtoehdoton Jumalan päätös, vaikka jotkut yksilöjäsenet voivatkin menettää pelastuksensa hyppäämällä pois seurakuntalaivasta, takaisin maailman myrskyiseen mereen.

KAIKKI VOIVAT PELASTUA?
Sielunvihollisen keksimä julma oppi on, etteivät kaikki voi pelastua. Joh. 8:44. 10:10. Tuon opin mukaan maailmassa on ihmisiä, jotka eivät voi pelastua, koska eivät muka ole valittuja. Ulkopuolella olevat ihmisparat ovat tuon opin mukaan siis valitut menemään helvettiin ilman minkäänlaista toivoa. Ristintyö ei muka hyödytä heitä, vaikka miten huutaisivat armoa. Kerrassaan kammottavaa fatalismia. Onneksi meillä on Jumalan lupaus, joka kumoaa julman opin: Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu!” Room. 10:13.
Kukaan ei siis ole syntymästään asti auttamattomasti kulkemassa kohti helvettiä. Eikä yksikään mene taivaaseen täysin itsestään riippumatta.

Lähetyskäskyssään Jeesus kehotti julistamaan pelastussanomaa ketään erottelematta ”kaikille luoduille”. Mk. 16:15,16. Hän tarkoitti kaikkia ihmisiä snaoessaan, että jokainen anova saa, etsivä, löytää ja kolkuttavalle avataan.” Luuk. 11:10. Uskoviensa kautta Jeesus kutsuu kaikkia ihmisiä tulemaan tykönsä, löytämään levon ja rauhan sydämeensä. Matt. 11:28-30. Olemme yhteistyössä Pyhän Hengen kanssa, joka tahtoo, että ”koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä”. Room. 3:19. Lähetyskäskyä toteuttamalla osoittaudumme yhteistyökykyisiksi Jumalan sekä toistemme kanssa.”Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä ja Jumala kehottaa meidän kauttamme! Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” 2 Kor. 5:20. Me emme jätä ketään pelastuskutsun ulkopuolelle, koska Jumala on valinnut ja määrännyt jokaisen ihmisen pelastumaan. ”Hänen käskynsä on iankaikkinen elämä.” Joh. 12:50. Hän antoi Jeesukselle Kristukselle kaikki ihmiset, jotka ottavat vastaan ristintyön armon. Jeesuksen vastaan ottaneet ihmiset tulevat sisälle Jumalan valintaan, saavat syntinsä anteeksi ja tulevat näin Jumalan lapsiksi.
”Sinä olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista.” Ilm. 5:9. Sinut on ostettu Jeesuksen verellä Jumalalle kuuluvaksi. Hän on valinnut sinut, kuten kaikki muutkin ihmiset, Jeesuksessa Kristuksessa jo ennen ikuisia aikoja! Apt. 20:28.

VOIKO PELASTUKSEN MENETTÄÄ?
Eesau menetti asemansa ja osansa Jumalan ajallisessa suunnitelmassa, koska Jumalan päätös oli tehty jo ennen Eesaun ja Jaakobin syntymää: ”Vanhempi palvelee nuorempaa.” 1 Moos. 25:21-34. Jaakobin valintaan oli syynä Jumalan aivoitus, suunnitelma Israelin kansasta Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kautta. Eesau piti itsekin halpana esikoisuutensa. Jae 34. Siinä ei kuitenkaan ole kysymys sielun pelastumisesta, vaan asemasta Jumalan ajallisessa suunnitelmassa. Egyptin Farao taas menetti (luultavasti) myös pelastusmahdollisuutensa vastustaessaan Jumalan suunnitelmaa. Siksi hän paatui. Room. 9:15-19. 2 Moos. 5:1,2. Monien kohdalla on käynyt Faraon tavoin. He ovat valinneet mennä ulos Jumalan luomisjärjestyksestä erilaisiin syntisaastoihin. ”Ja niin kuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.” Room. 1:28. Jumala voi siis paaduttaa ihmisen sydämen, joka ei ”ota vastaan rakkautta totuuteen, voidakseen pelastua”. 2 Tess. 2:10-12.
Evankeliumin vastustajat ”ovat kaikkien ihmisten vihollisia, kun estävät meitä puhumasta pakanoille heidän pelastumiseksensa.” 1 Tess. 2:15,16.
On siis mahdollista, että valitutkin eksyvät ja voivat menettää pelastuksen, jos eivät pysy Kristuksessa. ”Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niin kuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.” Joh. 15:6.
”Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan, mutta Hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos Hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois.” Room. 11:22.
”Ja nyt, lapsukaiset, pysykää Hänessä, että meillä Hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkotettaisi pois Hänen tyköänsä Hänen tulemuksessaan.” 1 Joh. 2:28.
Pelastuksen voi siis menettää. Paavalikin olisi voinut luopua valinnastaan. ”.. etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hylättäväksi.” 1 Kor. 9:27.
”Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet – taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja Häntä julki häpäisevät. Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta; mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan.” Hebr. 6:4-8.

”Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä! Sillä me tunnemme Hänet, joka on sanonut: ”Minun on kosto, minä olen maksava”; ja vielä: ”Herra on tuomitseva kansansa.” Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.” Hebr 10:26-31.
”Sillä jos he meidän Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovat päässeetkin maailman saastutuksia pakoon, mutta niihin taas kietoutuvat ja tulevat voitetuiksi, niin on viimeinen tullut heille ensimmäistä pahemmaksi. Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä. Heille on tapahtunut, mitä tosi sananlasku sanoo: ”Koira palaa oksennukselleen”, ja: ”Pesty sika rypee rapakossa.” 2 Piet. 2:20-22.

Kadotuksessa on oleva paljon niitä, jotka täällä olivat kutsuttujen ja valittujen joukossa, Jumalan seurakunnassa. He tulivat tulivat uskoon, mutta hylkäsivät totuuden tien; eivätkä olleet uskolliset loppuun asti. Vain kutsutut, valitut ja uskolliset voittavat Hänen kanssansa.” Ilm. 17:14.
Muun muassa evankeliumin väärentäjät MENETTÄVÄT PELASTUKSEN. ”Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.” Ilm. 22:18,19.
Raamatussa ”tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niin kuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen. Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne.” 2 Piet. 3:16,17.

Mutta kiitos Jumalalle! ”Ei ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.” Room. 8:1,2. Me saamme kulkea perille ”voittosaatossa Kristuksessa.” 2 Kor. 2:14,15. Ja siinä valittujen joukossa (voittosaatossa) pääsemme perille, jos pysymme Hänen hyvyydessään, armon ja totuuden tiellä ja ”säilytämme toivon varmuuden loppuun asti”. Hebr. 6:11.
”Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.” Psalmi 91:14.

ELÄMÄN KIRJA on yhtä kuin elävien kirja, elävien kirjoissa oleva. Jumala on tiennyt (?) hamasta ikiajoista lähtien, kuka syntyy ihmiseksi, elävien kirjoihin. Ja jos ihminen kuolee synneissään, ilman Jeeesusta, pyyhitään hänen nimensä pois elävien kirjoista. (Sikiönä kuolleet, yms. jotka eivät ymmärrä, ovat eri asia.) Mutta toisaalta, kuten jo edellä mainitsin, kaikki ihmiset ovat kuolleessa syntitilassa ennen Jeesuksen vastaan ottamista. ?
Uudestisyntymisessä eli Jumalan lapseksi syntymisessä tapahtuu ihmisen nimen vahvistaminen ja tunnustaminen taivaassa. ”Minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja Hänen enkeliensä edessä. ” Ilm. 3:5.
”Iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.” Luuk. 10:20. ”JOKA VOITTAA, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja Hänen enkeliensä edessä.” Ilm. 3:5. Suuren valkean valtaistuimen edessä tuomitaan kadotukseen kaikki, joiden nimeä ei silloin ole pelastuneiden ihmisten elämän kirjassa. Ilm. 20:11-15.

”Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä ja pysyttäkää niin itsenne Jumalan rakkaudessa, odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen laupeutta iankaikkiseksi elämäksi. Ja armahtakaa toisia, niitä, jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten; toisia taas armahtakaa pelolla, inhoten lihan tahraamaa ihokastakin. Mutta Hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen, Hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, Hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen.” Juuda 20-25.

Paljon jää edelleen ajateltavaa tämän asian tiimoilta. Moni asia ontuu. Tiedämme kuitenkin, että Jumalalla on oikeudenmukainen ratkaisu kaikkia ihmisiä varten.
Varmoja faktoja on:
”Hän ei tahdo, että kukaan hukkuu” eli joutuu kadotukseen. 2 Piet.3:9. Jumala ei ole tarkoittanut ihmisiä helvettiin. Kadotuksen tulijärvi ”on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä”. Matt. 25:41. Mutta yhtä varmaa on, että kaikki ei-uskovat joutuvat helvettiin. Ilm. 20:15.
Varmaa on myös se, että kaikki ihmiset voivat voivat pelastua ottamalla vastaan Jeesuksen Kristuksen.

”Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka usk0tte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkien elämä!” 1 Joh. 5:13.

Weijo Lindroos