Turun Sanomissa oli 29.7.2020 kirjoitus kasteen lahjasta. Iloitsin artikkelin yhdestä lauseesta: ”Turun alueen kastettujen osuus syntyneistä on laskenut viimeisen 20 vuoden aikana 80 prosentista alle 50 prosenttiin.” Mahtavaa. Lause todistaa suurten ihmisjoukkojen heräämisestä todellisuuteen. Valistuneet ihmiset ymmärtävät, etteivät kolme vesipisaraa ja niihin liitetyt liturgiset sanat muuta ihmisen asemaa Jumalan edessä. Mikään ihmisten suorittama ulkoinen teko ei muuta ihmisen suhdetta Jumalaan. Lapsikaste on siis Jumalan tahdon vastainen ihmisteko. Mutta se sisältää myös pakannallista taikauskoa. Mm. tämä kristinopin lauselma:
”Kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen, vapauttaa kuolemasta ja perkeleestä..” Kristinoppi.
Tuohan on suorastaan törkeää pakanallista noituuden oppia. Sen mukaan siis uskovien lapset olisivat perkeleen vallassa ilman kirkkokastetta. Voi tätä pimeyttä. Ja jotkut ilmeisesti vielä uskovat sellaiseen.
Raamattu opettaa oikean pelastuksen tien, jota ei kukaan ole oikeutettu muuttamaan, ei paavi tai Luther sen enempää kuin kukaan kirkon pappikaan.
Jumalan sana opettaa, että ihmisen tulee henkilökohtaisesti kuulla pelastussanoma Jeesuksesta ja ristin sijaisuhrista sekä ylösnousemuksesta. Mark. 16:15,16. Apt. 16:32-34. Sitä kautta ”Jumalan hyvyys vetää parannukseen..” Room. 2:4.
Kuultuaan ilosanoman syntien anteeksi saamisen mahdollisuudesta Jeesuksen veren kautta, saa jokainen itse päättää ottaako vastaan tämän Jumalan armon. ”Jumalan työtovereina me kehotamme teitä ottamaan vastaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi.” 2 Kor. 6:1,2. Pelastuksen vastaan ottaneet voidaan sitten kastaa raamatullisella vesikasteella Jeesuksen nimeen: ”Ottakoon kukin teistä kasteen (kreik. upotus) Jeesuksen Kristuksen nimeen..” Apt. 2:38. ”Ne, jotka ottivat Pietarin sanat vastaan, kastettiin (upotettiin).” Apt. 2:41. Vapaaehtoinen valinta on jokaisen ihmisen etuoikeus, jota ei kukaan eikä mikään saa rikkoa. Näin sanoo myös YK.n ihmisoikeuksien julistus.
Ja Raamattu lupaa pelastuksen jokaiselle ”joka huutaa avuksi Herran nimeä” (Room. 10:13) sekä ottaa vastaan Jumalan armon uskoen ja luottaen koko sydämestään, että ristin pelastustyö koskee häntäkin. Ja sitten on vuorossa kaste: ”.. hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimessä.” Apt. 10:48.
Tässä kysymyksessä rehelliseen toimintaan kuuluu odottaminen, kunnes asianomainen voi itse päättää kasteelle menemisestä ja kirkkoon liittymisestä. Pakkokastaminen ja kirkkoon liittäminen ilman asianomaisen suostumusta on vastoin YK.n ihmisoikeuksien julistusta.
Ja lapset siunataan Jeesuksen oman opetuksen mukaisesti: ”Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä.” Mark. 10:14-16. Näin tulee edelleen toimia. Siunaamassa voi olla kuka tahansa uskoon tullut, joka on itsekin tullut uskoon ja sitten kastettu raamatullisesti upotuskasteella vedessä Jeesuksen nimeen.
Weijo Lindroos
Turku