Taivassanomat 4/2026

Miten tullaan takaisin yhteyteen?

On joitakin uskovia, jotka ovat riitaisuuden tai muun synnin tähden lähteneet pois seurakunnan yhteydestä. Mutta Jumala on armollinen ja kutsuu jokaista eksynyttä takaisin. ”Kadonneet minä etsin, eksyneet minä tuon takaisin..” Hes. 34:16. Hänellä on hyvät armon ajatukset kaikkia kohtaan. Hän ei sinua hylkää eikä jätä.

Tuhlaajapoikakertomus (Luuk. 15:10-32) on hyvä esimerkki oikeasta asenteesta.
Hän jätti isän kodin (vertaus seurakunnasta). Hän tuhlasi kaiken ja oli lopulta elämänsä raunioilla ikävissään, onneton, kärsivä ”Isän kodin” lapsi syntimaailman sikakaukaloilla. Elämä oli tyhjää, tarkoituksetonta ja surkeaa. Lopulta hän nöyrtyi ja päätti: ”Minä nousen ja menen ”Isäni”luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi.” Luuk. 15:18. Hän teki päätöksen palata. Vertauksessa ”Isä” merkitsee Taivaan Isää, Jumalaa. Tuhlaajapoika tiesi ”Isän kodin” periaatteet, että isän kodista syntitielle lähtemistä pitää katua, ja virheet pitää tunnustaa ja hylätä sekä korjata tilanne kaikilta osin. Niin hän teki.
Ja kun tuhlaajapoika sitten nöyrtyneenä, kaiken menettäneenä palasi takaisin, hän tunnusti ensitöikseen Isänsä edessä syntinsä: ”Minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi..” Luuk. 15:21. Mutta ”Isä juoksi häntä vastaan, sulki hänet syliinsä..” ja armahti hänet. Kaikki entinen oli siinä hetkessä unohdettu. Hän oli palannut Isän kodin yhteyteen.

Näin tulee toimia seurakunnassa. Ei olisi oikein tulla takaisin yhteyteen katumatta ja ilman nöyrtymistä ja parannusta. Jos yhteyteen takaisin haluava hyväksytään ilman edellä mainittua tuhlaajapojan esimerkkitapausta, on varmaa, että se ei onnistu, vaan synti jää vaikuttamaan seurakunnan ilmapiiriin, eikä Pyhä Henki saa vapaasti toimia.
Seurakuntalaisilla tulee olla puhtaat välit, ensinnäkin Jumalaan, ja sitten toisiinsa.

Siunausta MEILLE,
t. Weijo Lindroos