Synneistä vapautetun pysyvä lepo:
Aiheen lähtökohta on se, että jatkuva 24 tunnin lepo joka päivä seitsemänä päivänä viikossa on uuden liiton uskovien sapatti. Tämä on sydämissämme oleva lepotila, jonka saimme tultuamme uskoon. Se on vanhan liiton viikkosapatin täyttymys. Ennen oli sapatin lepo ainoastaan yhtenä päivänä viikossa. Nyt se on seitsemän vuorokautta viikossa yötä päivää. Tämä sapatinlepo on se ihana ja autuas uudestisyntyneiden olotila. Jumalan armo kohtasi syntitaakkojen alla huokailevan etsivän sielun. Taakat jäivät Golgatan ristille: ”.. synnistä vapautettuina teistä on tullut vanhurskauden palvelijoita.” Room. 6:18. Kiitos Jumalalle Hänen armotilastaan johon olemme päässeet!
Tässä ei siis ole kysymys viikkosapatista, vaan sisäisen ihmisen lepotilasta Jeesuksessa Kristuksessa. ”On päässyt Hänen lepoonsa.” ”On saanut levon teoistaan.”
Syntien anteeksi saaminen Jeesuksen sijaiskärsimyksen kautta toi meille kokonaisvaltaisen levon. Room. 6:22,23. Ja tämä lepo jatkuu vielä taivaassakin lopullisessa täyttymyksessä. ”Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.” Joh. 6:37.
APOLEIPETAI
Hebr. 4:9. mainittu apoleipetai (kreik.) merkitsee, että sapatinlepo on voimassa NYT. = ”Joka on päässyt Hänen lepoonsa, ON saanut levon teoistaan niin kuin Jumalakin omista teoistaan”. Hebr. 4:10. ”Jumalan kansalla on siis sapatinlepo voimassa.” (kreik. apoleipetai = on voimassa.).” Hebr. 4:9. Novum. Tämä ”Apoleipetai” jakeessa 9 asettaa Hebr. 4 luvun sanoman ymmärrettäväksi ja ehyeksi kokonaisuudeksi. On huomattava, että jakeet 9 ja 10 eivät sovi yhteen ellei siihen hyväksytä ko. alkukielen sanaa.
Mutta lopullinen lepotilamme on sitten siellä perillä, kun saamme olla Kuninkaamme kanssa täydellisessä onnen ja levon sekä rauhan tilassa. Silloin ei enää koskaan ole mitään vajavaisuutta. Ilm. 7:16,17. 21:4. Täydellinen totuus on siellä leposijamme.
Hebrealaiskirje siis laajentaa viikkolepopäivän sydämissämme olevaan sapatin lepoon: ”…lupaus päästä Hänen lepoonsa on yhä voimassa… ” Hebr. 4:1. ”Me, jotka tulimme uskoon, pääsemme lepoon… Hän on sanonut seitsemännestä päivästä näin: Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa … Koska siis on varmaa, että jotkut pääsevät siihen.” Hebr. 4:1-6. — Tuo ”jotkut” tarkoittaa meitä uskoon tulleita, Jumalan tahdon tielle lähteneitä. – Alkuteksti siis sanoo sen näin: ”Niinpä on voimassa sapatinlepo kansalle Jumalan.” Hebr. 4:9. Novum. ”Joka on päässyt Hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, niin kuin Jumala omista teoistansa. Pyrkikäämme siis pääsemään siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.” Hebr. 4:1-11.
Sapatti on siis uuden liiton kristityille tila, ei päivä.
Jeesus kuoli pois sapatista ja vei sapatin mukanaan hautaan. Hän nousi viikon ensimmäiseen päivään ilman sapattia. Siitä alkoi uusi liitto Jeesuksen sijaisuhrin kautta. ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni.” Luuk. 2:20. Silloin astui voimaan vapautus synnistä. Room. 6:22,23. Tähän lepotilaan kuuluu totuus ja vapaus. Ja vanha synnin täyttämä ihminen haudattiin kasteen hautaan. Room. 6:4-11. Apt. 22:16.
”Jos te pysytte minun sanassani, te todella olette minun opetuslapsiani ja tulette tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita. … Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Orja ei pysy talossa iäti, mutta poika pysyy. Jos siis Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.” Joh. 8:31-36. Gal. 4:9-11. ja 5:1,2.
”Sillä Hän on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään” Hebr. 10:14.
Kyseisen lepotilan koko asia löytyy Hebr. 3:14–– 4:11.
Kun tutkimme asian tästä, ei ole vaikea ymmärtää, että kyseessä on LEVON TILA, eikä viikkosapatin päivä. Asia avautuu uuden liiton kirkkaudessa ja ymmärrämme opetuksen Jumalan lupaamasta levosta ensin Kaanaan maassa, johon juutalaiset eivät silloin päässeet ”tottelemattomuuden tähden”. Monet tosin pääsivät siihen, mm. Joosua ja Kaaleb. 4 Moos. 13:30. 5 Moos. 1:34-38. Ja edelleen ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu..” Jooel. 3:5. ”Mehän olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme loppuun asti vahvoina siinä luottamuksessa, joka meillä alussa oli. Kun siis sanotaan: ”Tänä päivänä, jos te kuulette Hänen äänensä älkää paaduttako sydäntänne, niin kuin kapinoidessanne teitte”, ketkä sitten suututtivat Hänet, vaikka kuulivat? Eivätkö kaikki, jotka olivat Mooseksen johdolla lähteneet pois Egyptistä? Keihin Hän oli vihastunut neljäkymmentä vuotta? Eikö niihin, jotka olivat tehneet syntiä ja joiden ruumiit kaatuivat autiomaahan? JA KEILLE HÄN VANNOI, ETTEIVÄT HE PÄÄSE HÄNEN LEPOONSA? Eikö tottelemattomille? Näemme siis, että epäuskon tähden he – (TOTTELEMATTOMAT) – eivät voineet päästä siihen lepoon.” Hebr. 3:13-19. 2 Kor. 6:1,2.
Jumalan suunnitelma ihmiselle on armon lepotila (hengellinen Kaanaan maa), johon pääsemisen lupaus on edelleen voimassa kaikille, jotka tulevat uskoon. 4:1-3. Ef. 2:8.
Uskoon tuleminen pitää sisällään sapatinpäivän täyttymyksen. Eikä tämä vähennä viikkosapatin arvoa. Se on edelleen arvokas, mutta ei enää arvokkaampi muita elämämme päiviä, jotka Jeesus pyhittää läsnäolollaan.
Varjokuvat
”Älköön siis kukaan tuomitko teitä syömisen ja juomisen tai jonkin juhlan, uudenkuun tai sapatin vuoksi. Nehän ovat vain varjo siitä, mikä oli tulossa, mutta itse todellisuus on Kristuksessa.” Kol. 2:16,17. Varjokuvat (mm. viikkosapatti) väistyivät ja täyttymyksen todellinen kokonaiskirkkaus astui voimaan Kristuksessa. Elämme yhdessä Jeesuksen kanssa, ja siksi kaikki elämämme päivät ovat yhtä pyhiä. ”Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Hebr. 13:8
Ja Hebrealaiskirjeen kokonaissanoma siis opettaa, että lakiliitto on kaikilta osin tullut täyttymykseensä: ”Ja minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejään.” Kun Hän sanoo ”uuden”, Hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi.” Hebr. 8:12,13.
Hebr. 3:18,19. mainitut ”tottelemattomat” eivät voi päästä uskonlepoon, johon Jeesus kutsuu jokaista ihmistä:
”Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette raskasta työtä ja kannatte taakkoja, niin minä annan teille LEVON. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltäni. Näin te LÖYDÄTTE LEVON SIELULLENNE, sillä minun ikeeni on sopiva ja minun kuormani on kevyt.” Matt. 11:28-30.
Meillä on ikuisesti sisäinen lepo syntien anteeksi saamisen todellisuudessa.
Weijo Lindroos
Turun seurakunnasta