Juutalaiskansan erilaiset vaiheet heidän historiansa kronologisessa aikajanassa:
Aabrahamista se alkoi. Jumala kutsui hänet toteuttamaan suunnitelmansa. Hän siunasi Aabrahamin palvelijakseen ja valitun kansansa kantaisäksi. Se jatkui hänen poikansa Iisakin; sitten Iisakin pojan Jaakobin ja hänen 12. poikansa jälkeläisissä. He olivat ensimmäiset Jumalan valitut israelilaiset, joita myöhemmin alettiin nimittää juutalaisiksi. Aabrahamin pojan poika, Jaakob sai Jumalalta nimen Israel, ns. ”Jaakobin painin” yhteydessä: ”Älköön nimesi enää olko Jaakob vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut.” 1 Moos. 32:29. Jumala siunasi heidät ja heidän jälkeläisensä sekä antoi heille suuren ja ihanan Kaanaan maan. Miten suuri se onkaan: 1 Moos. 15:18-21: Nykyisen Turkin alueelta suora rajaviiva Niilin virtaan, sieltä Eufratvirtaan ja sieltä suoraan takaisin nykyisen Turkin keskivaiheille, Hattusan kaupungin tienoille, joka oli Aabrahamin aikaisen heettiläisten valtakunnan pääkaupunki. Siinä siis Raamatun asettamat rajat Israelille jo 4000 vuotta sitten.
Aabrahamille annettu Jumalan siunaus (1 Moos. 12:1-4. 22:15-18) jatkui Iisakissa (1 Moos. 26:4) sitten Jaakobissa. 28:14. Elämänsä lopussa Jaakob siunasi 12 poikaansa toteuttamaan Jumalan suunnitelmaa. 1 Moos. 49. Sieltä lähtien, noin neljän tuhannen vuoden takaa, on Israel ollut Jumalan omaisuuskansa, ”Hänen silmäteränsä”. Sak. 2:12.
Jaakobin aikana Israelin kansa joutui nälänhädän tähden Egyptin orjuuteen noin 400. vuodeksi. Mutta Mooseksen johdolla kansa lähti sieltä takaisin kohti omaa maatansa. ”Herra löysi hänet autiomaasta, autiosta, ulvovasta erämaasta. Herra otti Jaakobin hoiviinsa ja opetti häntä, suojeli häntä kuin silmäteräänsä.” 5 Moos. 32:10. Silloin Joosua jakoi Kaanaan maan kahdelletoista sukukunnalle ”israelilaisten luvun mukaan”. 5 Moos. 32:8. Esikuvallinen voitto saatiin aluksi Jerikon muurien sortumisesta: ”Jokaisen paikan, jota jalkanne tallaa, minä annan teille, niin kuin olen Moosekselle puhunut. Maa autiomaasta ja Libanonista suureen virtaan, Eufratvirtaan sekä koko heettiläisten maa auringonlaskun puolella olevaan Suureenmereen asti, on oleva teidän aluettanne.” Joos. 1:3,4. / Mutta alkuperäiset Israelin rajat on ilmoitettu 1 Moos. 15:18-21.
Myöhemmin Jaakobin jälkeläiset jakautuivat kahdeksi kansaksi, Juudan ja Israelin kuningaskunnaksi. Molemmat joutuivat pakkosiirtolaisuuteen, ensin Israel Assyyriaan (700 luvulla jKr.) ja myöhemmin Juuda Baaabeliin (500 luvulla eKri). Mutta he palasivat takaisin isiensä maalle yhtenä kansana. Hes. 37:19. Esra ja Nehemia kertovat tästä monessa muuttoaallossa lähteneestä kansasta. Mm. Esra 7:7. ja Neh. 7:72. ym.
Viimeisen kerran Jaakobin jälkeläiset joutuivat hajaannukseen, diasboraan, noin vuodesta 70 jKr. alkaen vuoteen 1948. He hajaantuivat kaikkien maailman kansojen joukkoon ja samalla sivuun Jumalan hyvyydestä. Jumalan siunaava käsi oli sen ajan vedetty pois heidän päältään. ”Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois..” Matt. 21:43; 24:1,2. ja Ilm. 2:9. ja 3:9. Mutta se ei ollut lopullinen tilanne. Eivätkä he olleet Jumalalta unohduksissa, vaan Hänen lupaustensa varassa odottamassa uutta siunauksen aikaa. Raamatun lupausten mukaan Jumala ei silloinkaan hylännyt kansansa. Jer. 31:35–37. He saivat taas palata isiensä maalle. Ja toukokuun 14. päivänä 1948 Israel julistautui itsenäiseksi valtioksi. Heidän toiveensa toteutui: ”Ensi vuonna Jerusalemissa!”.
Noin 3000 vuotta sitten Israelin suuri kuningas, David, teki Jerusalemista Israelin jakamattoman pääkaupungin. Sitä se on edelleen.
NYT on menossa aikakausi, jolloin Jumala kokoaa KAIKKI maailman juutalaiset Israeliin ( Hes. 37:21,22) ja siunauksensa sisälle. Jumalan hyvä käsi on siis taas heidän päällään. Lopullinen päätepiste on Room. 11:25-27. Silloin ”koko Israel on pelastuva” ja ottava vastaan syntien anteeksiantamuksen Jeesuksessa ja Hänen sijaisuhrinsa armossa. He eivät ota vastaan kirkkouskontoa tms. vaan sen uskon ja opin, jonka Jeesus itse perusti (Joh. 2:19-22) ja jonka alkuseurakunta antoi meille esimerkillään ja opetuksellaan. Efes. 2:11-22. ”Seuratkaa heidän uskoaan!” Hebr. 13:7. 1 Joh. 2:24,25.
Jumalan rakkaus sulkee sisäänsä koko juutalaiskansan sekä samassa joukossa myös meidät pakanuudesta kääntyneet. Efes. 2:11.22.
Ja kun Israel on ottanut vastaan Messiaansa Jeesuksen, toteutuu sana: ”On oleva yksi lauma ja yksi Paimen.” Joh. 10:16. Tämä on totuus jo nyt meissä, jotka tunnustaudumme yhdeksi Jumalan laumaksi (Gal. 3:26-29) kaikkien uskoon tulleiden juutalaisten ja pakanoiden kanssa. Kaikki , jotka olemme aidosti uskossa Jeesukseen, Israelin Messiaaseen, olemme yhtä kansaa. Meidät on ostettu Hänen verellään ja tehty Hänen kuningaskunnakseen. Ilm. 1 :5,6. Kol. 1:13. Se on YKSI pelastettujen joukko.
Weijo Lindroos 27.9.2025