LUOPUMUS
Lankeemus ja luopumus ovat eri asioita. Daavid lankesi syntiin, mutta ei luopunut, vaan teki katuen parannuksen. 2 Sam. 11. / Psalmi 51. Saul taas lankesi ja myös luopui, koska ei tehnyt parannusta synnistään, vaan jopa puolusteli hairahdustaan. 1 Sam. 15. Pietarikin lankesi, mutta ei luopunut. Matt. 26:33-35. Luuk. 22:55-62. Joh. 21:15-19. Jokainen meistä on langennut, mutta olemme saaneet armon nousta jälleen. Jumala on armahtavainen. Hän nostaa, kantaa ja vie meidät perille.
Olemme ”Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja Hänen verellänsä vihmottaviksi”. 1 Piet. 1:2. Terve uskoon tulo ja parannuksen teko johtaa aina kuuliaisuuteen. Siinä Jumalan armo toimii oikeassa elementissään. Kuuliaisuudella tunnustamme, että Jeesus Kristus on Herramme ja Kuninkaamme!
1. YLEINEN LUOPUMUS:
Olemme tulleet ihmiskunnan aikojen iltaan. Armon aika päättyy. ”Ja sen tähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.” Matt. 24:12. Se on tapahtunut. 2 Tim. 3:1-5. Laittomuus on saanut vallan. Maailma on kyllä ollut paholaisen vallassa eli luopumuksessa Aadamista alkaen. 1 Joh. 5:19. Room. 5:12,18. Efes. 2:1,2. Mutta nyt lopunaikana synnin mitta tulee täyteen. Vertaa 2 Aikak. 36:15-16.
Ihmiskunnan syntisaaste johtaa lopulta turmioon ja viimeiseen atomisotaan. 2 Piet. 3:10-13. ”Sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki, samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.” Luuk. 17:29,30. Ilm. 1:7. Jes. 24:5,6. Lootin aikana Sodoman yhteiskunta oli hyväksynyt julkisen luopumuksen, törkeän haureuden ja itsekeskeisen elämän huolettoman laiskuuden pohjalla, jossa ei ollut sijaa kärsivien auttamiselle. Hes. 16:49. He eivät piitanneet Jumalan luomasta avioliitosta, joka on tarkoitettu ainoastaan miehen ja naisen välille. Hyväksymällä luonnottoman ja inhottavan homokulttuurin he kapinoivat Jumalan säätämystä vastaan. 1 Moos. 19. Room. 1:26-32. Sen tähden kirous kohtasi heitä. Samoin on käyvä meidän aikanamme. Seksuaalisten kieroutumien hyväksyminen on levinnyt lähes koko maailmaan. Uskonnollinen, muotojumalinen maailma kirkkoineen on hyväksyjien eturintamassa edesauttamassa sodomalaisen jumalattomuuden esiinmarssia. Lue 2 Tim. 3:5. 2 Piet. 2. Juuda. Joh. 8:44. ym. Kirkoissa aletaan jo tänä vuonna vihkiä homo- ja lesbopareja. Sellaiset ”vihkimiset” missä tahansa ovat rumaa ja röyhkeää jumalanpilkkaa.
Mutta suurin synti on olla erossa Jumalasta! Siitä luopumuksen tilasta nousevat synnin teot, sodat, terrorismi, murhat, vihapuheet, jne. Maailman kärsimykset johtuvat jokaisesta ihmisestä, joka ei ole ottanut vastaan pelastusta Jeesuksessa! Yleinen luopuminen elämäämme suojelevista Raamatun ohjeista johtaa lopulta Jumalan ”vihan maljojen” täyttymiseen. Ne kaadetaan jumalattoman maailman päälle Sodoman tuomiota voimakkaammin. Ilm. 16. 2 Piet. 3:10-13. Room. 2:5. Ilm. 22:11. Jumalasta luopunut ihmiskunta on siis yhteisvastuullisesti syyllinen maailman kärsimyksiin ja tuhoon.
Kristittyinä tiedämme, mikä on uskosta osattomien loppu. Ilm. 20:15. Tämän tähden tahdomme auttaa lähimmäisemme Jumalan armon tielle, ottamaan vastaan pelastus Jeesuksen veren kautta. Näin syntimaailman valta katkeaa yksilöihmisen elämästä ja luopumus päättyy pelastuksen riemuun. Uskoon tulleet kastetaan, ja Jeesus täyttää heidät Pyhällä Hengellä. Apt. 2:40,41. 19:5,6. Ristin verinen sijaisuhri vapahtaa syntisen. Näin Jumalan armahtavaisuus kohtaa etsivän sielun. 1 Kor. 2:1-5. Room. 2:4.
Jumalasta luopunut synnin maailma ei enää koskaan muutu paremmaksi ennen Jeesuksen tuloa. Ihmisen ainoa mahdollisuus on erottautua tuosta paholaisen valtapiiristä. ”Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta.” Apt. 2:40. 2 Kor. 6:14-18. Efes. 5:11-14.
2. SEURAKUNNAN LUOPUMUS:
Raamattu ennusti suuren luopumuksen tapahtuvaksi apostolien kuoleman jälkeen: ”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä, ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.” Apt. 20:29,30. Ennustus toteutui. Apostolisen ajan jälkeisinä vuosisatoina kristityt alkoivat kapinoida Jumalan Sanaa vastaan. He luopuivat alkuperäisestä uskosta, rakkaudesta sekä seurakunnalle alkujaan tarkoitetuista opeista ja toimintamuodoista. Luopumus Pyhän Hengen johtamasta elämästä sai lopulta aikaan muun muassa lapsikasteen yleistymisen ja kirkkolaitoksen syntymisen 300 luvulla jKr.
Seurakunnan luopumus siis tapahtui apostolien kuoleman jälkeen, koska enää ei valvottu, että toiminta olisi tapahtunut apostolien opetusten pohjalla. Apt. 2:41,42. Efes. 2: 19-22. – Vain pieni joukko uskollisia jäi luopumuksen ulkopuolelle. Vertaa Room. 11:5. –
Pian nuo uudet maailman kanssa liittoutuneet Baabel-kirkot (Baabel = sekoitus) alkoivat vainota ja tappaa oikeita Jumalan lapsia. Ilm. 17:5,6. Joh. 16:2,3. Sama vihan henki toimii edelleen kaikissa ihmisperusteisissa kirkoissa. ”He vihaavat sitä, joka portissa oikeutta puoltaa, ja totuuden puhuja on heille kauhistus.” Aam. 5:10.
Uskovien eksyminen tapahtui askeleittain. Ensin vesitettiin pieniä osia Raamatun opetuksista. Ja koska ei oltu vähimmässä uskollisia, menetettiin rakkaus totuuteen. Kristityt alkoivat korottaa itseään ja toisiaan muiden yläpuolelle. Siitä syntyi luopiokristillisyydessä edelleenkin vallitseva virheellinen virkapapppeus-käsite: ”maallikot” ja ”papisto”. Raamattu opettaa uudestisyntyneiden yleistä pappeutta. 1 Piet. 1:23. / 2:9.
2 Tess. 2:3 opettaa, että ”väkevä eksytys”, luopumus apostolisesta uskosta tapahtui ”kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen (minkä tähden), sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sen tähden Jumala lähettää (lähetti) heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen”. 2 Tess. 2:10-12. Eksyneet lähtivät siis ulos seurakunnasta ja alkoivat perustaa uskonsuuntia. ”Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme.” 1 Joh. 2:19.
Pyhän Hengen vaikuttaman elävän uskon vaihtuessa maalliseksi uskonnoksi aukeni tie ”laittomuuden ihmisen” eli antikristuksen ilmestymiselle. 2 Tessal. 2. luvussa mainittu ”estävä tekijä” poistui ja laittomuus pääsi valtaan eli suuri luopumus tapahtui. Se vaikuttaa edelleen. Huomaa mennyt aikamuoto, imperfekti. Antikristuksen ilmaantumista apostolien elinaikana esti se, ettei luopumus päässyt silloin tapahtumaan, koska ”pylväskristityt” pitivät yllä järjestystä eivätkä sallineet uskovien keskuuteen vääriä opettajia. Gal. 1:8,9. ja 2:4,5,9. Ilm. 3:12. / Matt. 16:18. 1 Kor. 15:1-7.
Kirkkolaitos yms. hajaannusta aiheuttavat uskonsuunnat Raamatulle vieraine opetuksineen ja tapoineen on siis tuo antikristillinen väkevä eksytys. Nimikristilliset uskontokunnat ovat eksytyksiä siitä huolimatta, että niiden keskellä on Taivaaseen matkaavia raitishenkisiä yksilöuskovia. Heitä Jeesus kutsuu takaisin armon ja totuuden tielle. Seurakunnan yhteyden rikkominen on rakkaudetonta eksytystä. Jumalan rakkaus on sidoksissa Hänen Sanaansa. Joh. 14:23,24. Luopuessaan Sanasta ihmiset ovat hylänneet Jumalan rakkauden. ”Sen tähden kirous kalvaa maata..” Jes. 24:6. Tuo kirous kohdistuu myös raamatullisesta seurakunnasta luopuneisiin uskoviin. Aika on tullut lähteä ulos maailmasta ja sen uskonnoista sekä kirouksen alaisista kirkoista. Näin on mahdollista palata takaisin siunauksen tielle.
Kirkko ei ole koskaan ollut Jumalan seurakunta. Tämän vuoksi emme voi yhtyä väitteeseen, että kirkko olisi luopunut apostolisesta uskosta. Miten sellaisesta voi luopua, jota ei ole koskaan ollutkaan? Tosin oikeatkin kristityt eksyivät tuon väkevän eksytyksen harhoihin ja näin luopuivat apostolisesta uskosta. Pyhä Henki on erittäin murheellinen uskovista, jotka kuuluvat kirkkoihin. Efes. 4:30. Kristittyjen jakaantuminen eri uskonnollisiin ryhmiin on taivaassa suuri murheen aihe. Joh. 17:21,23.
”Kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan?” Hebr. 2:3,4.
Eräs vakava luopumuksen aiheuttaja on kristittyjen keskuuteen syötetty rikkauden haluaminen. ”Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla. Mutta sinä, Jumalan ihminen, pakene semmoista..” 1 Tim. 6:9-11 ja 17-19. Menestysteologia on kylvänyt kristittyihin maailmallista mielenlaatua, joka saa ihmiset hengellisten rikkauksien sijaan keskittymään maallisen hyvän etsimiseen. Matt. 6:19. / 1 Kor. 1:5. ”Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi.” Luuk. 12:15-22 ”Tyytykää alhaisiin oloihin.” Room. 12:16. – Rukoile Sananl. 30:6-9. opettamalla tavalla. 1 Joh. 1:9. 2 Piet. 1:10.
Luopumuksen eri muodoista pitää palata takaisin alkuajan opetuksiin ja toimintaan. Ja silloin Jeesus täyttää meidät uudestaan Pyhällä Hengellä ja tulella, ”niin kuin alussa”. Apt. 11:15.
3. LUOPUMUS ON PÄÄTTYMÄSSÄ:
Jumala odottaa voidakseen olla omilleen armollinen. Hänen rakkautensa tahtoo nostaa kaikki kristityt pois luopumuksen lokaisesta liejusta ja takaisin autuuden kalliolle, jossa Jeesus hallitsee. Hän on A & O, jolla on kaikki valta seurakuntansa keskellä! On ilo odottaa Hänen takaisin tulemustaan! 1 Tess. 1:10. Valhekristillisyys ”viekkaasti sommiteltuine taruineen” ja oppeineen sekä ihmistekoisine ohjelmauskontoineen on poistunut elämästämme. 2 Piet. 1:16. Kiitos Herralle! Pyhä Henki toimii!
Myöskään judaismia ei esiinny ennalleen asetetussa seurakunnassa. Apt. 15. Hebr. 8:13. ym. Olemme uudestaan löytäneet ja kaivaneet auki tukkiutuneet siunauksen lähteet. Vertaa 1 Moos. 26:18. olevaa esikuvaa.
Lähetyskäskyä toteutetaan yhdessä kaikkien kristittyjen kanssa, jotka ovat poistuneet eksytyksen piireistä. Näin kristittyjen välinen yhteistyö palautetaan alkuasetelmaansa. Ennakkoluulot tätä raamatullista työtä kohtaan ovatkin jo alkaneet karista. Kiitos Jumalalle! Pelkoa ei rakkaudessa ole. 1 Joh. 4:18,19. Ovet seurakuntakasvun mahdollisuuteen ovat nyt selkosen selällään. Alkuperäinen Golgatan armoliitto odottaa yhteyteensä vapautta kaipaavia uskovia. Gal. 5:1. Joh. 8:31-36. 13:34,35.
”Hartaasti minä odotin Herraa, ja Hän kumartui minun puoleeni ja kuuli minun huutoni. Hän nosti minut ylös turmion kuopasta, lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle. Hän vahvisti minun askeleeni. Hän antoi minun suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme.” Psalmi 40:2-4. ”Golgatan veressä voima on..!” ”Joka janoaa, hän tulla saa, luokse Jeesuksen…”
Maailman sekavan uskonnollisen käymistilan, sotien ja melskeiden keskellä, uskonnollisen terrorismin tuoman kirouksen kalvaessa maailmaa, saamme nostaa katseemme kohti taivasta: JEESUS ON TULOSSA! ”Kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.” Luuk. 21:28. Joh. 4:35. Jes. 24:5,6.
Myös Israel on irrottautumassa luopumuksestaan. Matt. 21:43-46. / Hes. Luvut 36, 37, 38. He ottavat kansakuntana vastaan Messiaansa Jeesuksen. Hoos. 3:5. Room. 11:23-27. Tämä on suuri ilomme aihe! ”Luuk. 19:37,38.”
Luopumuksen tila on jatkunut kristikunnan ensimmäisiltä vuosisadoilta meidän aikoihimme asti. Vain pieni uskollisten joukko on pitänyt esillä aitoa kristillisyyden valoa. Mutta nyt olemme tulleet Matt. 25:6,7 aikaan, jolloin viisaat kristityt ovat alkaneet tulla ulos luopumuksesta, maailman syntielämästä ja sen kanssa liittoutuneista uskonnoista. Yleinen herääminen on alkanut tapahtua. Lamput on laitettu kuntoon ja Öljyä on otettu lamppuihin. Pimeän luopumuksen keskellä kuuluu huuto: ”Jeesus tulee!” ”Yösydännä kuului huuto: ’Katso, ylkä tulee! Menkää Häntä vastaan.’ Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.” Matt. 25:6,7. Elämme nyt siinä ajassa. Seurakunnan luopumus on tullut tiensä päähän. ”Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, sanoo Herra.” Jer. 3:14. Näin olemme tehneet. Paluun suunta on takaisin Jumalan alkuperäiseen suunnitelmaan. Jer. 50:4-9. / Ilm. 18:4. ”Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä. Ja tämä on se lupaus, minkä Hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä.” 1 Joh. 2:24,25. Luuk. 22:20. Oletko mukana?
Apostolinen usko, oppi ja seurakunnalle alkujaan tarkoitetut toiminta- sekä järjestäytymismuodot ovat edelleen voimassa. Niihin olemme palanneet. Mm. Tiit. 1:5. ja Efes. 4:11-16. Olemme siirtyneet takaisin rakkautta täynnä olevaan herätykseen ja Raamatun opettamaan kristittyjen yhteyteen. Päättäessämme lähteä kohti raamatullista seurakuntayhteyttä, auttoi Pyhä Henki meidät irti luopumuksesta. Jumalan tahto kirjoitettiin uudestaan sydäntemme lihatauluihin. 2 Kor. 3:3. Nyt Hän vaikuttaa meissä tahtonsa mukaista elämää. Filip. 1:11 ja 2:13. Saamme Jeesusta odottaen varjeltua pimeän maailman saastutukselta. Jaakob 1:27. Näin säilytämme toivon varmuuden loppuun asti.
”Valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin; älkäämme jättäkö omaa (ennalleen asetettua) seurakunnankokoustamme, niin kuin muutamien on tapana, vaan kehottakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.” Hebr. 10:24,25.
Weijo Lindroos
Video aiheesta: Herätys vai luopumus