Tämäkin asia avaa meille lisää Raamatun ymmärtämistä, ja estää meitä ottamasta vastaan Raamatun ulkopuolisia uskomuksia ja oppeja. Näin voimme pysyä pyhässä vapaudessa, johon Jeesus meidät vapautti kärsimystyöllään, verellään ja kuolemallaan, sekä voitollisella ylösnousemuksellaan. Gal. 5:1,2. Apt. 15. Joh. 8:31-36. 1 Piet. 1:3.
Milloin on viikon ensimmäinen päivä?
Raamattu opettaa sen monissa kohdin, mm. sanoessaan, että Jeesus nousi kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä, sunnuntaina, joka oli kolmas päivä Hänen kuolemastaan: ”Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä ja kolmantena päivänä nousta kuolleista.” Luuk. 24:46. Kaikkialla kristinuskon piirissä tiedetään, että sunnuntai on Jeesuksen ylösnousemuksen päivä. Tätä ei ole missään asetettu kyseenalaiseksi. Sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä: ”Ensimmäisenä sapatin jälkeisenä päivänä he tulivat haudalle varhain auringon noustessa..” Mark. 16:2. Sapatti on Raamatussa viikon seitsemäs päivä eli lauantai. – Mutta tällä en tarkoita, että kristittyjen olisi vietettävä sapattia lauantaina sen paremmin kuin sunnuntainakaan. Siitä lisää lopussa olevassa linkissä.
Apostolisena aikana oli seurakunnassa selkeä ero sapatilla ja sunnuntailla. Mutta nykyinen vuorokautemme eroaa raamatullisesta kuudella tunnilla. Meidän (gregoriaaninen) vuorokautemme vaihtuu keskiyöllä. Oikea vuorokauden vaihtuminen tapahtuu illalla, kun aurinko laskee. Tämä käy ilmi jo luomiskertomuksesta: ”Tuli ilta ja tuli aamu, yksi päivä oli mennyt.” 1 Moos. 1:5. Illalla päivä on mennyt ja alkaa uusi vuorokausi, ensin ilta, sitten yö, aamu ja päivä. Loogista. Kannattaa opetella ajattelemaan tätäkin asiaa Israelista käsin, jossa raamatullinen vuorokausi loppuu ja alkaa illalla auringon laskiessa kello 18.00.
Trooaksessa
”Viikon ensimmäisenä päivänä kokoonnuimme murtamaan leipää. Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli koolla olevien kanssa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön asti.” Apt. 20:7. Tästä käy ilmi, että Paavali aloitti puhumisen Trooaksen kaupungissa viikon ensimmäisen päivän alussa eli illalla. Hän jatkoi puhettaan ensin puoliyöhön asti. Mutta sitten hän jatkoi puhettaan aamuun asti. ”Keskusteltuaan heidän kanssaan kauan, päivän koittoon asti, hän lähti matkalle.” Apt. 20:11. Ei ollut siis kovin lyhyt kokous. –
Jeesus ja alkuseurakunta elivät raamatullisen kalenterin mukaisesti. Ja tämän mukaisesti ymmärrämme, että Paavali alkoi puhua Trooaksen kaupungissa meidän kalenterimme mukaan katsottuna lauantai-iltana, ja jatkoi puhettaan sunnuntai-aamuun. Juutalaisen tradition mukaan Paavali ei voinut lähteä pitkälle matkalle sapattina (tai yötä vasten), joten oli luonnollista siirtää lähtemistä viikon ensimmäisen arkipäivän aamuun, sunnuntaihin. Tässä mainitun viikon ensimmäisen päivän ilta alkaa siis sapatin eli lauantaipäivän päättymisestä klo 18.00. Tämän mukaisesti Apt. 20 luvun opetus tarkoittaa, että he olivat koolla ja ottivat ehtoollista klo 18.00 jälkeen jolloin viikon seitsemäs päivä eli lauantai oli painunut mailleen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ehtoollisen viettoon tai kokousten pitämiseen olisi annettu sunnuntai. Eläessämme Jeesuksen kanssa, on jokainen viikonpäivä yhtä pyhä, myös hengellisiä kokouksia varten. Apt. 2:46,47. 5:12-16. ym. Toistan asiaa, että se tulee paremmin ymmärrettäväksi.
Jeesus kuoli ristillä perjantaina.
”Silloin oli sapatin valmistuspäivä. Jotta ruumiit eivät jäisi ristille sapatiksi.” Joh. 19:1. ”Joosef meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista (perjantaina noin klo 15.00 eli n. kolme tuntia ennen sapatin alkamista. Otettuaan sen alas ristiltä hän kääri sen liinavaatteeseen ja pani kallioon hakattuun hautakammioon, johon ei vielä ollut pantu ketään. Silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamassa. Naiset, jotka olivat tulleet Jeesuksen kanssa Galileasta, seurasivat Joosefin perässä. He katselivat hautaa ja näkivät, kuinka Jeesuksen ruumis pantiin sinne. Palattuaan kotiinsa naiset tekivät hyvänhajuisia yrttivoiteita ja öljyjä (ennen sapatin alkamista), mutta sapatin (perjantai-illasta lauantai-iltaan) he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan. … Ensimmäisenä sapatin jälkeisenä päivänä (sunnuntaina) naiset menivät varhain aamulla haudalle.” Luuk. 23:52- 56 ja 24:1. He olivat ostaneet yrttivoiteet heti sapatin päättymisen jälkeen (lauantai-iltana). ”Sapatin mentyä Magdalan Maria ja Maria, Jaakobin äiti, sekä Salome ostivat hyvänhajuisia yrttivoiteita mennäkseen voitelemaan Jeesuksen. Ensimmäisenä sapatin jälkeisenä päivänä (sunnuntaina) he tulivat haudalle varhain auringon noustessa.” Mark. 16:1,2.
Jeesus nousi siis ylös kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä, sapatin jälkeen, kolmantena päivänä kuolemastaan. Hän oli kuolleena perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina, siis kolmena eri päivänä.
Mutta pelastustyö alkoi jo perjantaivuorokauden alettua ( siis meidän torstai-iltanamme), jolloin Jeesus meni opetuslastensa kanssa syömään pääsisäisateriaa. Siellä Hän asetti ehtoollisen. Luuk. 22:7-20. Ja sieltä he lähtivät illalla Öljymäelle, jossa Jeesus vietti ”valvontayön”, jota voidaan pitää ensimmäisenä sovitustyön kärsimysyönä. 2 Moos. 12:42. /Luuk. 22:41- … / ”Veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.” Mark. 14:26. Jeesus otettiin kiinni aamuvarhaisella, kukonlaulun aikaan. Hänet tuomittiin ja ruoskittiin, sekä viimein ristiinnaulittiin perjantaina kello 09.00 aamulla. Mark. 15:25. Hän kuoli ja Hänet haudattiin siis ennen sapatin alkamista noin kello 15.00. ”Jotta ruumiit eivät jäisi ristille sapatiksi.” Joh. 19:31. Ja Hän nousi kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä, varhain sunnuntaiaamuna, kun viikon ensimmäistä päivää oli kulunut noin 12 tuntia ( ? ). Jeesus oli siis haudassa perjantaina (sapatin valmistuspäivänä), lauantaina (viikkosapattina) ja sunnuntaina (viikon ensimmäisenä päivänä), jolloin Hän nousi ylös kuolleista ”kolmantena päivänä”. Markuksen luvut 15 ja 16. sekä Mark. 15:42. Sapatin valmistuspäivä oli siis sapattia edeltävä perjantai, jota seurasi ”lain käskyn mukainen” sapatti (lauantai)”. Luuk. 24:56. – Raamattu ei opeta, että olisi ollut kaksi sapattia. –
Jos ajattelisimme Jeesuksen kuolleen esim. torstaina ja nousseen kuolleista sunnuntaina, hän olisi noussut kuolleista neljäntenä päivänä ristiin naulitsemisesta. Mutta kun Hän itse sanoo ylösnousemuksen päiväksi ”kolmannen päivän”, on se tämän aihepiirin tutkimisessa ehdoton perusasia: ”Ja Hän sanoi heille: ”Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja parannusta syntien anteeksiantamiseksi on saarnattava Hänen nimessään kaikille kansoille.” Luuk. 24:46,47. Jesus oli kuolleena perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Sunnuntai on siis ”kolmantena päivänä”.
Raamatullinen vuorokausi poikkeaa 6 tuntia meidän gregoriaanisesta ajanlaskustamme. – Suomessa siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin jo vuonna 1753. Mutta viikonpäivien järjestys muutettiin meidän kalenteriimme vasta vuonna 1973. Silloin Helsingin yliopisto muutti suomalaisissa kalentereissa sunnuntain viikon viimeiseksi eli seitsemänneksi päiväksi. Siihen asti oli sunnuntai ollut viikon ensimmäinen päivä. Nyt viikon ensimmäinen päivä on siis kalenterissamme maanantai. Sen mukaisesti saamme elää maallista elämäämme. Mutta Raamatun asioiden ymmärtämiseksi on hyvä tietää myös seurakuntamme alkuvaiheen käytäntö. Kunhan ei tällaisista kysymyksistä tehdä uusia oppiasioita. Alkuseurakunnassa ei käsitelty ”kuolinpäiväoppia”.
Tärkeintä on, että Jeesus kuoli puolestamme ristillä ja nousi ylös kuolleista. Hänellä on kaikki valta meidän elämässämme.
Lue lisää sapatista.
Siunattua Elämää meille Jeesuksessa Kristuksessa,
t. Weijo Lindroos