Ristinryövärin pelastumista ilman kastetta on joskus käytetty perusteena sille, ettei kasteelle meneminen muka olisi välttämätöntä. Mutta katsoessamme asiaa tarkemmin, huomaamme, ettei ristinryövärin olisi pitänytkään mennä kasteelle, koska hän pelastui ennen kastekäskyn antamista. Jeesus antoi lähetys/kastekäskyn 40 vuorokautta ristin tapahtumien jälkeen. Mark. 16:9-20.
Ristinryöväri pelastui viimeisenä ihmisenä vanhan liiton puolelta. Uusi liittohan alkoi Jeesuksen kuolemasta. ”Tämä on uusi liitto minun veressäni!” Luuk. 22:20. Jeesus oli vielä elossa antaessaan synnit anteeksi vierellään viruvalle rikolliselle. Ristinryöväri rukoili ristillä kuolinkamppailunsa keskellä: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” Niin Jeesus sanoi hänelle: ”Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa.” Luuk. 23:42,43. Hän pelastui siis rajatapauksena vanhan ja uuden liiton taitekohdassa.
Jeesus on ainoa Pelastaja! Hänen verensä puhdistaa syntisen, joka katuen ja parannusta haluten huutaa avuksi Jeesusta. Room. 10:13. Ja Jeesus odottaa voidakseen antaa jokaiselle ”tulevaisuuden ja toivon”. Jer. 29:11-13.Hän pelastaa ja nostaa kurjimmankin syntisen. Eikä Hän jätä pelastamaansa ihmistä entisen kaltaiseksi, vaan uskoon tulleista, synnit anteeksi saaneista ja parannuksen tehneistä sekä sitten kastetuista sanotaan: ”Jos siis joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!” 2 Kor. 5:17. / Apt. 18:8. Kastamaton on Adamissa. Kastettu on Kristuksessa. ”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeutuneet Kristukseen.” Gal. 3:27. ”Teidät on haudattu Hänen kanssaan kasteessa, ja siinä teidät on myös herätetty Hänen kanssaan uskon kautta.” Kol. 2:12. Room. 6:4.
Vain uskoon tulleita voidaan kastaa.
Niin kuin vastasyntynyt lapsi pestään syntymänsä jälkeen, samoin tulee uudestisyntyneen mennä välittömästi uskoon tulemisensa jälkeen kasteelle, ”vesipesolle”. Näin voimme käsittää ”uudestisyntymisen pesun” oikealla tavalla liitettynä synnit anteeksisaaneena ja uudestisyntyneenä otettuun upotuskasteeseen. ”Hän pelasti meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta vaan laupeutensa tähden uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta.” Tiit. 3:5. Joh. 3:5. Apt. 22:16.
Kasteen tulee tapahtua seurakunnan toimesta, ”sillä jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan suulla”. 2 Kor. 13:1. Mikään ”uimareissukaste” ei ole raamatullinen.
Ristinryövärin pelastuessa kastekäskyä ei siis vielä oltu annettu. Siksi hänen ei olisi pitänytkään mennä kasteelle. Mutta kastekäskyn antamisesta lähtien on kaste kuulunut ehdottomana asiana kaikille uskoon tulleille. Raamattu opettaa yksiselitteisesti, että alkuseurakunnan aikana KAIKKI uskoon tulleet kastettiin upotuskasteella Jeesuksen Nimeen! Kukaan ei jäänyt kastamattomaksi. ”Ottakoon KUKIN TEISTÄ kasteen..” Apt. 2:38,41.
”Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, NE kastettiin..!” ”Ja he pysyivät .. apostolien opetuksessa..” Apt. 2:41-42. Raamattu ei opeta, että uuden liiton seurakuntaan kuuluisi kastamattomia.
Kaste kuuluu oleellisena osana ihmissielun pelastusprosessiin, koska asiakokonaisuuteen kuuluu, että vanha ihminen pitää haudata kasteen kautta kuolemaan. Room. 6:3,4. ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen..” sanoo Apt. 2:38. Siinä on siis kaksi asiaa: 1. ) parannus ja 2. ) kaste. Jos siis parannuksen tekeminen on välttämätöntä, on sitä samassa määrin kastekin. Voimmeko siis sanoa, ettei parannuksen teko ole välttämätöntä? Siinä tapauksessa voimme sanoa samaa myös kasteesta. Mutta me sanomme molemmat välttämättömiksi, koska Jumala on antanut ne meille saman arvoisina.
Raamattu ei lähetyskäskyn antamisen jälkeen tunne ollenkaan käsitettä ”kastamaton kristitty”. Raamattu tuntee vain uskoon tulleen kristityn, joka on uskoon tulonsa ja parannuksen teon jälkeen kastettu upotuskasteella vedessä Jeesuksen Nimeen. Apt. 10:48.
”Jos sinä uskot kaikesta sydämestäsi, niin se (kaste) tapahtukoon.” Apt. 8:37.
Kastettu kristitty on raamatullinen kristitty!
Kasteelle menemisen välttämättömyyttä ei siis tule vähätellä: Varokaa vedetöntä ja veretöntä evankeliumia. Tämän varoituksen Raamattu antaa mm. Gal. 1:6-9. 2 Piet. 3:16. Ilm. 22:18,19. Ja kastamatonta ristin ryöväriä ei ole asetettu esimerkiksemme.
”Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi Hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.” Apt. 22:16. Tiitus 3:5. Näin olet oleva sisällä siinä uskossa, jossa ensimmäiset kristitytkin olivat.
W.L.