Varma yhteyden tie

A! kuva.”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut – että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus!” Joh. 13:34-35.

ALKUSANAT
Tässä esitetyssä yhteysmallissa on kyseessä uskossa olevien yhteydestä elävän Jumalan seurakunnassa, pyhien seurakunnassa, jonka Jeesus itse perusti Golgatan ristillä verellään ja kuolemallaan. Näin Jeesus tuli itse oman seurakuntansa perustaksi! ”Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.” 1 Kor. 3:11.
Perustuksen suhteen ei saa vallita väärinkäsityksiä. Emme voi oman mielemme mukaan tehdä millaista perustusta hyvänsä. Ainut perustus, jolle hengellinen rakennus voidaan rakentaa, on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus. Kukaan ei saa lähteä liikkeelle mistään muusta. (Novum jae jakeelta etenevä kommentaari. 1 Kor. 3:11).

Uuden liiton hengellinen rakennus on Kristuksen ruumiin temppeli, joka koostuu elävistä kivistä. Joh. 2:19-22. ”Rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.” 1 Piet. 2:5. Me uskoon tulleet olemme siinä mainittuja ”eläviä kiviä”, joiden elämä asetettiin kestävälle kallioperustalle. Olemme siirtyneet pois maailman synti-pimeydestä ja siirtyneet armon tilaan, vaeltamaan valkeudessa. Joh. 8:12.
Ja tällä ikuisesti kestävällä Jeesuksen kallio-perustalla ovat peruskivinä apostolien ja profeettojen opetukset. Niiden päälle rakennamme Jumalan seurakuntaa. ”Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja Hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.” Efes. 2:19-22.
Tätä ristillä perustettua Jumalan seurakuntaa apostolit lähtivät levittämään uusille paikkakunnille. He julistivat ilosanomaa ristintyöstä, että Jeesus otti päällensä meille kuuluvan syntien rangaistuksen! ”Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina!” Luuk. 14:17. Synti on sovitettu! Kiitos Jumalalle! Mutta he eivät lähteneet ennen kuin heidän päällensä puettiin voima korkeudesta. Apt. 1:4,8.
Armon sanoman kuultuaan ihmiset ottivat vastaan Jeesuksen syntiensä sovittajaksi ja elämänsä Herraksi, tekivät parannuksen synneistään ja ottivat kasteen uuden Herransa Nimeen. Apt. 2:38,41. 10:48. / Mk. 16:15-16. Näin he tulivat Jumalan seurakunnan jäseniksi. Tällä kalliolla on AINOA Raamatun tuntema Jumalan seurakunta, joka siis olemme me kaikki Kristus-kalliolla olevat ihmiset. Matt. 16:13-18. 1 Kor. 3:16. Tähän pyhien seurakuntaan kuuluvat ainoastaan uudestisyntyneet Jumalan lapset, joiden nimet ovat elämän kirjassa Taivaassa. Luuk. 10:20.

”Missä olet?” 1 Moos. 3:9.
Tämä Jumalan kysymys osoitettiin ihmiskunnan ensimmäiselle syntiselle, langenneelle Adamille. Kysymystä edelsi Adamin ja Evan syntiinlankeemus. Siksi he pakenivat Jumalaa Paratiisin puiden sekaan. Syyttävä omatunto ajoi piiloutumaan. Adam oli usein keskustellut Jumalan kanssa. Ne olivat ihanimpia kuviteltavissa olevia kohtaamisia. Mutta nyt oli siunauksen aika päättynyt. Adam ja Eva menettivät yhteyden Luojaansa, kuolivat eroon Hänestä, joka on Ainoa Oikean Elämän Lähde! ”Minä olen Tie, Totuus ja ELÄMÄ!” Joh. 14:6. Synti erottaa Jumalasta. Jes. 59:1-2.
Adamin olisi pitänyt mennä Jumalan eteen, tunnustaa syntinsä ja pyytää, jos Jumala voisi antaa hänelle anteeksi. Adamin olisi pitänyt esittää tuo ”missä olet?” -kysymys: ”Missä olet, rakas Jumala, joka aina olet ollut minulle niin hyvä?” ”Voi minua! Mitä olenkaan tehnyt!” ”Mihin olenkaan itseni ajanut!” – Mutta Adam ja Eva eivät tunnustaneet syntiään, vaan alkoivat syytellä muita. Adam vieritti syyn vaimonsa niskoille: ”Vaimo, jonka annoit minulle, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin. Niin Herra Jumala sanoi vaimolle:: ´Mitäs olet tehnyt?` Vaimo vastasi: ´Käärme petti minut, ja minä söin`.” 1 Moos. 3:12-13.
Ihminen ei tänäkään aikana pääse irti syntikahleistaan ennen kuin asettaa sormensa osoittamaan itseään ja tunnustaa: ”MINÄ olen tehnyt syntiä. Yksin minun on syy. Minä olen kurja ja halpa syntinen. Mutta kadun, tunnustan ja hylkään syntielämäni. Ja jos annat anteeksi, niin otan vastaan armosi, ja annan elämäni kokonaan sinulle! Oi Jumala! Ymmärrän, ettei kukaan muu voi tehdä mitään puolestani. Vain Sinä Jeesus olet Ainoa Pelastaja! Sinä annoit veresi ja kuolit ristillä puolestani. Elämäni kuuluu vain Sinulle, rakas Herrani Jeesus! Aamen.”
Siinä on osoitettu tie Jumalan armoon ja totuuteen.

Adamille ja Evalle koitti tämä ihmiskunnassa edelleen vallitseva kirouksen tila. ”Kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättää itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syödä leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.” 1 Mos. 3:17-19.
Jumala kirosi maan synnin tähden. Se tapahtui edellä mainituilla sanoilla. On ikävää, että papit toistavat hautajaisissa ed. m. Jumalan kiroussanoja. Hautauskaavahan kuuluu näin: ”Maasta sinä olet ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.”
Jokaisen on hyvä jo eläessään kieltää, ettei kirkon pappi saa tulla hautajaisiimme meitä kiroamaan! Jumalan rakkaus kieltää sen.

Ihmiskunta on syntikirouksen vallassa Jeesuksen takaisin tulemiseen asti. ”Koko maailma on pahan vallassa!” 1 Joh. 5:19. Ihmisen on päästävä irti tuosta pahuuden siteestä. Raamattu kehottaa: ”Antakaa pelastaa itsenne tästä syntisestä ja nurjasta sukupolvesta.! Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi..” Apt. 2:40-41.
Jeesus sovitti ristillä koko ihmiskunnan synnit, mutta ei Hän tuonut rauhaa ja pelastusta synneissään elävälle ihmiskunnalle. ”Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle..” Matt. 10:34-36. Hänen sijaisuhrinsa tuo pelastuksen ja rauhan vain niille, jotka ottavat vastaan Jumalan armon. / ”Rauhan minä jätän teille(omilleni). Joh. 14:27.  Jeesuksen vastaan ottaneet ihmiset saavat Jumalan rauhan sydämiinsä siirtyessään synnin tilasta armon tilaan. ”Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!” Room. 5.
Synti on olla erossa Jumalasta, Elämän lähteestä! Synti on siis tila! Synnin tilassa elävien kanssa ei voi olla Raamatun tarkoittamaa uskovien yhteyttä. Joh. 17. 2 Kor. 6:14-18. Raamatullinen uskovien yhteys voi toteutua vain niiden välillä, jotka ovat synnistä vapautetut, ja uudestisyntyneet Pyhästä Hengestä. Room. 6:4,22. 2 Tim. 2:22.

Jumala asettaa edelleen ihmisille kysymyksen: ”missä olet?”

  •  Missä olet suhteessasi Jeesukseen?
  •  Missä olet suhteessasi Jumalan seurakuntaan?
  •  Missä suhteessa olet uskoviin, Jumalan lapsiin, ja lähimmäisiisi?
  •  Mikä on suhteesi Jumalan työhön?
  •  Mikä on suhteesi rahaan ja Jumalan työhön uhraamiseen?

Voit vastata kysymyksiin Jumalan edessä avoimesti ja rehellisesti sekä sitten korjata asiat. Kysymykset saavat vastauksen seuraavassa:
Missä suhteessa olemme Raamatun opettamaan kristittyjen yhteyteen?
Kun otsikon esittämä kysymys saa vastauksen, selviävät samalla muutkin ”missä olet?” –kysymykset.

Jeesus rukoili omiensa puolesta, ”että he olisivat TÄYDELLISESTI YHTÄ!” Joh. 17:23. Miten sellainen on mahdollista? Vai onko se pelkkää toiveajattelua? Rukoiliko Jeesus kenties mahdottomia? Niinhän useat ajattelevat. Eräät väittävät Jeesuksen opetuksen uskovien yhteydestä toteutuvan vasta siellä perillä. Raamatussa ei kuitenkaan ole sellaista käsitystä. Joh. 17. Jeesus tarkoitti rukouksellaan, että Hänen omansa löytävät täydellisen keskinäisen yhteyden jo tässä ajassa. Se on Matt. 25:7. ilmoitettuun lopunajan sanomaan kuuluva yhteys, jossa lamput ja lampunjalat laitetaan kuntoon. Uskossa olevat ovat lamppuja, jotka yhteen kokoontuneina ja järjestyneinä (ekkleesia) ovat kunkin paikkakunnan lampunjalka. Matt. 5:15. Ilm. 1:20.
Esimerkkiyhteys oli ensimmäisten uskovien keskuudessa. Jumala etsii taas omiaan, meitä, jotka emme ymmärrä (!) ja hyväksy (!), että oikea yhteys muka olisi mahdotonta. Olemme siinä asiassa siunatun tietämättömiä. Uskomme mahdottoman mahdolliseksi, koska Jumalalle ei mikään ole mahdotonta! ”… joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat ikään kuin ne olisivat.” Room. 4:17-21. Uskovien yhteys toimii. Ylistys Jumalalle!
Jumalan tahto on uskovien yhteys ja rakkaus, joka näkyy. Vai voisiko joku väittää, ettei Jumala muka tahtoisi omiensa olevan yhtä?

Joh. 17 luvun opetus:
”Pyhä Isä, varjele heidät Nimessäsi, jonka olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niin kuin mekin!” Jae 11. – – – Tuo Jeesuksen yhteysrukous meidän puolestamme suorastaan polttaa sydäntäni. Ristin kärsimykset edessään Jeesus rukoilee yhteyttä omilleen. Hänen sanojaan on mahdoton tulkita väärin! Jeesus tarkoittaa Raamatun opetusten perustalle syntyvää yhteyttä niiden välille, jotka uskovat Häneen: ”Pyhitä heidät totuudessa! Sinun Sanasi on totuus!” Jae 17.
Ja Jeesus jatkaa: ”En minä rukoile ainoastaan näiden edestä (jotka silloin olivat kuulemassa), vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun (siis meidänkin puolestamme), että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa, ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat (MIKSI?), että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.” Jakeet 20-21.
Uskovien raamatullisen yhteyden seurauksena uskosta osattomat löytävät Jeesuksen! Tämän lupauksen Hän antoi rukouksessaan. Ja Jeesus tarkentaa lupaustaan seuraavissa jakeissa: ”ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä – minä heissä, ja sinä minussa – että he olisivat TÄYDELLISESTI yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niin kuin sinä olet minua rakastanut!” Jakeet 22-23.
”Että maailma ymmärtäisi”, että maailma uskoisi” tarkoittaa, että uskosta osattomat ihmiset ymmärtävät ristin sovitustyön ja Jumalan rakkauden (Joh. 3:16) nähdessään uskovien välisen oikean rakkauden ja yhteyden. Sen kautta he tulevat uskoon suurin joukoin. Kukapa ei tahtoisi tulla rakkauden täyttämään ja Jumalan siunaamaan yhteyteen.
Jeesuksen yhteysrukous julistaa siis TÄYDELLISTÄ yhteyttä ja siihen tunnustautumista. Ja Hän tarkoitti siis yhteyden toteutuvan tässä ajassa. Jeesus kuoli ristillä ”kootakseen yhteen hajalla olevat Jumalan lapset” . Joh. 11:52.
Joh. 17. luvun rukous opettaa meille yhteyden edellytykset: Raamatun Sanan opetus pyhittää ja johtaa yhteyteen, kun taas Raamatun vastaiset opit erottavat uskovia toisistaan. Siksi ”jokainen istutus, jota ei minun taivaallinen Isäni ole istuttanut, on juurineen revittävä pois!” Matt. 15:13. Se on yhteyden edellytys! Yhteys syntyy, kun yhteyden esteet poistuvat.

Mistä hajaannus alkoi?
Jumalan tahto on ollut seurakunnan alusta lähtien, että ”on oleva yksi lauma ja yksi Paimen!” Joh. 10:16. Vain raamatullisessa yhteydessä toimiva Jumalan seurakunta voi olla Jumalan kanavana, niin että ”Jumalan moninainen viisaus seurakunnan kautta nyt tulisi taivaallisten hallitusten ja valtojen tietoon!” Efes. 3:10.
Mutta ”julmat sudet”, ”jotka eivät laumaa säästä”, hajottivat Jumalan seurakunnan alkaen perustaa uusia ryhmiä ja kirkkoja seurakunnan rinnalle. Niistä hajaannuttajista Paavali ennusti Apt. 20:29-31.
Hajaannus on Jeesuksen suuri kärsimys, josta koko Taivas murehtii. Seurakunnan jakaantumista murehtivat ja siitä kärsivät myös kaikki Pyhän Hengen kanssa sopusoinnussa elävät kristityt. Tämä on ”Jumalan mielen mukainen murhe..” 2 Kor. 7:10. Mutta asiat korjaantuvat. Rakkaus ja totuus vetää uskovia yhteyteen. Riitaisuus ja valhe saavat aikaan hajaannusta.
Uskonsuunnat eivät ole rikkaus, kuten eksyneet väittävät. Ne ovat suuri kirous.
Ja ikävä tosiasia on, että uskonsuunnat eivät lakkaa olemasta. Ne tulevat toimimaan Jeesuksen takaisin tulemiseen asti. Sellaisten tulee kuitenkin väistyä meidän elämästämme, niin ettemme enää tue uskonsuuntien olemassaoloa osallistumalla niiden toimintaan tai uhraamalla varoja niille. Tehtävämme on pitää huolta yhteyden tiellä olevista Jumalan rakkaista, veljistämme ja sisaristamme. Apt. 4:34. Tähän hyvään tarkoitukseen uhraamme mielellämme.

Jumalan hartain toive on Jeesuksen verellä lunastettujen puhdas yhteys Hänen luomissaan puitteissa. Se on mahdollista meille yksilöuskoville. Jeesushan ei rukoillut yhteyttä uskonsuunnille (ekumeniaa), vaan omilleen, verellään lunastamilleen ihmisille, jotka ovat ottaneet vastaan Hänen armonsa. Ilm. 18:4.
Voimme rakentaa uskovien yhteyttä vain niiden välille, jotka ovat valmiit ottamaan vastaan Jumalan johdatuksen ja sitten alkaa elää yhteyttä todeksi. ”.. harrasta vanhurskautta … niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä!” 2 Tim. 2:22.
Seurakunnalla oli alkuaikoina Jumalan tahdon mukainen yhteys. ”Niin oli nyt seurakunnalla koko Juudeassa, Galileassa ja Samariassa rauha; ja se rakentui ja vaelsi Herran pelossa ja lisääntyi Pyhän Hengen virvoittavasta vaikutuksesta!” Apt. 9:31. Pyhä Henki tahtoo taas johdattaa näin!
Uskonsuuntia ei alussa voinut syntyä, koska ne olisivat synnyttäneet riitaa ja hajaannusta, jota kristityt eivät olisi voineet hyväksyä! ”Rakkaus ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa!” 1 Kor. 13:6.
”Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu.” Apt. 4:32. 1 Kor. 1:10. Meidän aikanamme taas saattaa olla jollakin paikkakunnalla vain kourallinen uskovia ja hekin kaikki eri leireissä.
Apostolit eivät olisi hyväksyneet, jos joku olisi perustanut johonkin uuden ”seurakunnan”. Sellaista opetusta ei ole Raamatussa, eivätkä he siksi perustaneet uusia seurakuntia. Alkuaikana levitettiin uusille paikkakunnille Jerusalemissa perustettua Jumalan seurakuntaa. 1 Tessal. 2:14. 1 Kor. 1:2.
Jokaiselle paikkakunnalle syntyi Jumalan seurakunta silloin, kun ihmisiä tuli uskoon ja heidät kastettiin upotuskasteella vedessä Jeesuksen Kristuksen Nimeen. Paikkakunnalle oli näin levinnyt Jerusalemissa perustettu elävän Jumalan seurakunta, johon luettiin kuuluviksi KAIKKI saman paikkakunnan uskoon tulleet. He kuuluivat seurakuntaan sen perusteella, että kuuluivat Jeesukselle! Samalla tavalla tulee edelleen uskoa, opettaa ja toimia.  Uskonsuunnissa ja niiden ulkopuolella olevat uudestisyntyneet muodostavat yhdessä kunkin paikkakunnan Jumalan seurakunnan. Uusien uskovien keskuudesta Pyhä Henki sitten valitsi uskovia erilaisiin seurakuntavirkoihin pitämään huolta paikallisseurakunnasta. Ef. 4:11-16. Seurakuntavirat olivat tarkoitetut paikkakuntakohtaisiksi. Jumala asetti seurakuntansa toimimaan näkyvästi (lampunjalkana) paikkakunnan rajojen sisälle. Ilm. 1:11. Tiitus 1:5. Mutta vaikka jokaisella paikkakunnalla uskoon tulleet ovat yksi itsenäinen paikallis-seurakunta, on seurakunta silti yksi Kristuksen ruumis. Efes. 4:3-6.
Ja HUOM! Jumalan seurakunnan rajat eivät kulje jäsenkortistojen mukaan. On siis murheellista ja Jumalan tahdon vastaista, että Jumalan seurakunnan jäsenet kuuluvat maailman kanssa liittoutuneisiin uskonsuuntiin.
”Minä jätin sinut Kreettaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niin kuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat.” Tiit. 1:5. Yksi vanhimmisto yhdellä paikkakunnalla. Raamattu ei siis opeta, että vanhimmat tulisi asettaa saman kaupungin jokaiselle eri porukalle.

Jumala asetti seurakunnalleen kaksi rajausta:

  1. yleismaailmallinen Kristuksen ruumis eli Jumalan seurakunta, joka pitää sisällään KAIKKIEN aikojen KAIKKI uskoon tulleet koko maailmassa, ja
  2. paikkakunnan rajojen mukainen Jumalan seurakunta, joka pitää sisällään kaikki samalla paikkakunnalla asuvat Kristuksen ruumiin jäsenet.

Tuo kaksiosainen opetus tulee aina kuulua Jumalan seurakunnan perusopetuksiin. Ilman tämän asian ymmärtämistä ja vastaan ottamista ei ole raamatullista uskovien yhteyttä. Ja toisaalta, tämän Raamatun totuuden ymmärtäneiden kesken tulee varmasti olemaan aito Jumalan lasten yhteys, edellyttäen toimintaa sen mukaisesti. Tämä yhteyden muoto ja sisältö on Jumalan tahto.
Kaikissa Raamatun opetuksissa tulee ottaa vastaan rakkaus totuuteen, koska eksytys tulee ”kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.” 2 Tes. 2:10-12.
Eksytyksen päätarkoitus on uskovien saaminen hajalleen. Jeesus opetti näin: ”varas ei tule muuta kuin varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan (mm. uskovien yhteyden). Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys (ja yhteys).” Joh. 10:10. Samassa asiayhteydessä Jeesus totesi, että ”on oleva yksi lauma (Jumalan seurakunta) ja yksi Paimen (Jeesus)!” Joh. 10:16.
Sielunvihollisen viha kohdistuu ennen muuta seurakuntaan, Karitsan morsiameen. 2 Kor. 11:2-3. Se on tuonut oikean yhteyden korvikkeeksi ekumeenisen liikkeen. Sieltä se lepertelee kauniita sanoja yhteydestä ja rakkaudesta. Nuo valheen sanat eivät kuitenkaan tarkoita mitään oikeaa ja konkreettista yhteyttä, vaan päinvastoin, ekumeenisen liikkeen toimintaan kuuluu kehottaa uskovia pysymään omissa karsinoissaan, siis erillään toisistaan.
Eksytys ei siis tule rumana ja inhottavana, vaan valkeuden enkelinä ja enkelimäisesti. 2 Kor. 11:4,14. ”He pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet!” Room. 16:18. Tämän tähden, rakas ystävä, meidän tulee valvoa ja rukoilla, etteivät nuo eksytyksen opintuulet saa meitä mukaansa. Efes. 4:14. 1 Joh. 4:1-6. Älä usko kauniita sanoja, vaan tarkista, ovatko sanat Raamatussa.
Ei ole kerta kaikkiaan mitään muuta mahdollisuutta Jumalan tahtomalle yhteydelle, kuin poistuminen ihmisperusteisista uususkonnoista ja palaaminen vanhimpaan seurakuntamuotoon opissa ja elämässä.

Jumalan seurakunta ei siis ole uusi seurakunta, vaan päinvastoin, poistuminen uusista ja palaaminen alkuperäiseen.

Kuka on syyllinen, jos yhteys ei nyt toimi?
Jos joku sanoo, että Jumala on perustanut nykyiset uskonsuunnat, niin hän siten sanoo Jumalaa syylliseksi kristikunnan hajottamiseen. Uskaltaako joku siis syyttää Jumalaa uskovien hajaannustilasta?
Jos joku sanoo, että Jumala on perustanut vain yhden näistä uskonnoista, niin sillä hän sanoo, että kaikkien uskovien tulee liittyä tuohon uskontoon. Tottahan Jumala tahtoisi omiensa kuuluvan perustamaansa seurakuntaan.
Mutta entä jos väitetään, että Jumala on perustanut vain osan nykyisistä uskonsuunnista? Kuka siinä tapauksessa olisi pätevä sanomaan, mitkä suunnat Jumala on perustanut, ja mitä Hän ei ole perustanut? – Ajattele tätä!
Entä, jos joku väittää Jumalan perustaneen vain yhden seurakunnan?
Näin Raamattu opettaa! Ja Raamatussa ei ole opetusta tai esimerkkiä uusien seurakuntien perustamisesta, vaan 2000 vuotta sitten ristillä perustettu Jumalan seurakunta on loppuun asti Jumalan tarkoittama uskovien yhteysmuoto! Tätä Jerusalemissa perustettua YHTÄ Jumalan seurakuntaa tulee levittää maailman kaikille paikkakunnille. Jumalan seurakunta levittäytyi uusille paikkakunnille. Siinä totuudessa on suuri yhteyden salaisuus.
Jeesus on ainoa keskushenkilömme!
Lahkoja levitetään ”näyn” saaneen ”suuren” johtajan ympärille. Niiden organisaatio toimii siten, että on yksi suuri päällikkö, jonka apureina toimii ns. vanhimmisto. Hierarkian alimpana kastina ovat niin sanotut maallikot. Kun sitten jossain maailman kolkalla alkaa toimia tuo lahko-organisaatio, niin sitä aletaan ketjuunnuttaa uusille alueille. Ja he kertovat ylpeästi esim. näin: ”Meidän seurakuntamme perustettiin silloin ja silloin ?.? USA.ssa.”
Mutta Jumalan seurakunnan organisaatio toimii siten, että näyn omaava ainoa SUURI Johtaja on Jeesus. Kaikki seurakuntalaiset ovat tasa-arvoisia ja toteuttavat yhdessä Yli-Paimenensa näkyä. Jumalan seurakunnan vanhimmat ovat nostamassa seurakuntalaisia pysymään lähellä Jeesusta.
Me emme siis levitä uusille paikkakunnille esim. Helsingissä, Tampereella tai Turussa aloitettua seurakuntatoimintaa. Levitämme eteenpäin ristillä perustettua elävän Jumalan seurakuntaa.

Entä jos joku ei tahdokaan olla tässä mukana? Siinä tapauksessa hänen pitää asettaa syyttävä sormi osoittamaan itseään ja todeta olevansa yhteyden rikkoja. Näin sanoo Raamattu: ”Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy (ojentaudu) meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen, niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymyksien ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja, alituisia kinastuksia niiden kesken, jotka ovat turmeltuneet mieleltään ja totuuden menettäneet ja jotka pitävät jumalisuutta keinona voiton saamiseen.” 1 Tim. 6:3-5.
Riitaisuuksien aiheuttaja on siis sellainen, joka ei hyväksy Raamatun tervettä opetusta, esimerkiksi uskovien yhteydestä. Raamatullista yhteyttä toteuttava kristitty ei ole riitaisuuden aiheuttaja.

+

JERUSALEMIN HERÄTYS JATKUU !!!
Kaksi vuosituhatta sitten alkoi Israelin pääkaupungista Jerusalemista, Siionin vuorelta, Golgatan kummulla olevalta ristiltä koko maailmaa järisyttänyt hengellinen herätys Siellä Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika kärsi ihmiskunnan syntien rangaistuksen! Tämä herätys sai taivaallisen voiman helluntaipäivänä, jolloin Jeesuksen opetuslapset saivat Pyhän Hengen tulikasteen. He lähtivät voittamaan sieluja Jeesukselle! Herätys jatkui, kunnes tapahtui apostolisesta uskosta luopuminen sekä kirkon perustaminen. Elävä usko sammui perustetun kirkon muotomenoihin ja ihmisten keksimien sakramenttien suohon. Mutta kirkkojen ulkopuolelle jäi pieni jäännös pitämään yllä apostolista valoa. Sitä jäännöstä Pyhä Henki nyt kutsuu esiin, ulos ekumeenisesta yhteiskristillisyydestä eli Baabelin sekauskonnosta.
Koko kaksituhatvuotisen historiamme aikana on paikka paikoin herännyt Jeesuksen opetuslapsia, jotka ovat palanneet takaisin alkujuurilleen, Jerusalemin herätykseen. Yleensä (ikävä kyllä) nuo siunatut herätyksen tulet ovat sammuneet, kun ne on järjestetty uskonsuunniksi ja kirkoiksi.
Suomessakin toimii 2000 vuotta sitten Jerusalemista alkanut herätys. Olemme palanneet takaisin seurakuntamme alkuun. Jatkamme siitä, mihin apostolit jäivät. Sivuutamme KAIKKI kahden tuhannen vuoden aikana perustetut uskonsuunnat. Katsomme Raamattuun ja alkuseurakuntaan, josta saamme nähdä puhtaan ja aidon Jumalan seurakunnan mallin. Se on meitä varten.
Emme katso väärennöksiä.  Olemme katselleet seurakunnasta tehtyjä väärennöksiä satoja vuosia, ja siksi alkuperäisteos on alkanut himmetä ja näyttää jopa virheelliseltä. On tapahtunut hengellinen sokeutuminen. Ilm. 3:17-18. Mutta nyt on aika pyyhkiä pois nuo huonot suttaukset Jumalan taideteoksen yltä. On aika palata takaisin Mestarin itse maalaamaan ja kehystämään teokseen. Tähän Hän kutsuu omiansa, olemaan elävinä kivinä Hänen seurakunnassaan. Ef. 1:22-23. 1 Piet. 2:5.
Jumalan seurakunnassa toimimme kukin omalla paikallamme ”koossa pysyen”. Ef. 4:11-16.
Kyseessä ei siis ole uuden seurakunnan perustaminen, vaan päinvastoin: poistuminen uusista ja palaaminen takaisin vanhimpaan. Tämä asia tulee jokaisen muistaa! Samoin se, että emme ole luterilaisia, baptisteja, helluntailaisia, vapaakirkollisia, jne.. ym. Olemme vain kristittyjä, Kristuksen ruumiin jäseniä, osia Jumalan omassa seurakunnassa, ”ulkopuolella leirin”.
Jerusalemista alkanut herätys ei milloinkaan ole lakannut. Sinun ei siis pidä rukoilla uutta herätystä, vaan tulla mukaan tähän jo OLEMASSA OLEVAAN JA TOIMIVAAN JERUSALEMIN HERÄTYKSEEN! ”Valitkaa tänä päivänä..” Joosua 24:15.

MITÄ NYT SIIS TULEE TEHDÄ?
Jeesus tahtoo koota sinun paikkakunnallasi yhteen ne, jotka tahtovat palata apostoliseen uskoon ja lähteä irti uskonsuunnista. Tämän tähden jonkun on aloitettava toiminta sinun paikkakunnallasi. Kotikokoukset ovat hyvä tapa aloittaa. Mutta myös julkisia kokouspaikkoja Jumala tahtoo johdattaa.
On hyvä kuitenkin aloittaa pienestä. Ja on tärkeää toimia rakkaudessa, rukoillen sekä syvään nöyrtyen. On muistettava, että uskonsuunnissa olevat Jumalan lapset ovat saman Kristuksen ruumiin jäseniä, joita meidän tulee siunata, vaikka emme siunaakaan heidän kirkkojaan. ”Siunatkaa, älkää kirotko, että siunauksen perisitte!” Room. 12:14. Kaikki katkeruus ja lihallinen kiivaus olkoon poissa meistä. Efes, 4:31,32. Hebr. 12:15.
Ja me, jotka olemme tulleet ulos hajaannuksesta, miksi me enää menisimme sinne?

KOKOUSPAIKAN MERKITYS
Jumalan seurakunnan kokoustila on Jumalan työmaa, Yhteyspaikka, uskossa olevien yhteenkokoamisleiri. Esim. Turun Yhteyspaikkaa voidaan verrata Efesossa olleeseen Tyrannuksen kouluun (Apt. 19:9), jossa vääristä yhteyksistä irrotetut kristityt kokoontuivat. Kokoustila on uskovien yhteys- ja kohtaamispaikka. Se on paikka, jossa rakennumme ja virkistymme yhteisestä uskostamme. Siellä toteutamme kukin Jumalalta saamaamme työnäkyä. Sinne tuomme uusia ihmisiä. Pysymme rukouksissa kuten Jerusalemin Yläsalissakin, ”.. jossa he tavallisesti oleskelivat..” Apt. 1:13. Kol. 3:16.
Pidämme monenlaisia hengellisiä kokouksia, mm. raamattupiirejä, rukouskokouksia ja 1 Kor. 14:26 -tilaisuuksia. Mutta ennen muuta tahdomme voittaa ihmisiä Jeesukselle.
Kiitos Jumalalle kokouspaikan suuresta siunauksesta, jossa enkelitkin ovat mukana iloitsemassa. Luuk. 15:10.
Pyhä Henki johdattaa kokouspaikkoja lisää tarpeen mukaan. Mutta yksi seurakunta ei siitä jakaannu. Olemme kaikkialla yhtä Kristuksen ruumista.

Joku saattaa edelleen ajatella, että eikö olisi mahdollista olla yhtä ja silti pysyä entisen ”seurakunnan” raja-aidan sisällä? Kuuluisa lausehan on, että ”rakennamme yhteyttä yli seurakuntarajojen!” Mutta se ei ole Raamatun opetus. Se on ekumeenisen liikkeen harha. Raamattu opettaa rakentamaan uskovien yhteyttä ILMAN RAJA-AITOJA, ei niiden yli kurkotellen ja teennäisesti kättä ojennellen.
Sinä kerrot ihmisille Jeesuksesta siellä missä kuljet. Ihminen tulee uskoon. Rukoilet hänen puolestaan. Siunaat häntä. Mutta voitko sitten jättää hänet yksin, heitteille? – Et tietenkään. Raamattu opettaa, että tuot hänet seurakunnan yhteyteen. Seurakunnan toimesta uskoon tullut sitten kastetaan. Hän alkaa käydä säännöllisesti kokouksissa, jossa hän oppii Jumalan sanaa. Näin uskoon tulleesta kasvaa vastuullinen ja raitishenkinen seurakunnan jäsen ja Jumalan valtakunnan työntekijä. Pyhä Henki sitten varustaa hänet armolahjoilla ja tehtävillä. Kaiken toiminnan tulee tapahtua seurakunnan puitteissa. 2 Kor. 8:18,19,23,24.

OTA VASTAAN PYHÄN HENGEN TÄYTEYS!
Uneni elokuussa 2012, jolloin olin yötä kokouspaikassamme
:
Kuuntelin unessani erään veljen erityisen voimakasta Pyhän Hengen innoittamaa puhetta. En muista, mitä hän puhui. Mutta hänen puhuessaan syttyi sydämessäni valtava Hengen tuli. Se oli eräänlaista profetialla täyttymistä. Puhkesin unessa puhumaan ulkomuistista Raamatun sanaa. Tämä profetoimiseni tuli erittäin voimakkaalla äänellä, johon heräsin: ”Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat. Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.” Apt. 2:17-18.
Herättyäni omaan voimakkaaseen ääneeni toistin tuon Raamatun kohdan muutamaan kertaan. Ihmettelin suuresti mm. sitä, että latelin nuo jakeet ulkomuistista sana sanalta. Yleensähän unessa puhuminen puuroutuu ja siihen herää saamatta sanotuksi mitään. Nyt tuo profeetallinen sanoma tuli esiin sellaisella voimalla, että ihmettelin sitä suuresti. Ylistys Jumalalle! Näin Herra puhui, että tämä Raamatun sanoma ON todellisuutta meidän keskuudessamme. Ja tämä Pyhän Hengen vaikutus seurakunnan toiminnassa tulee lisääntymään täyteen määräänsä. Näin tulkitsen uneni. Näin olemme myös käytännössä havainneet tapahtuvan.
Tuo unessa profetoimiseni oli meille ulkopuolella uskonsuuntien oleville Jumalan lapsille taivaan kehotus ottaa vastaan Pyhän Hengen täyteys sitä seuraavine merkkeineen. Tämä kuuluu erottamattomasti alkuperäiseen kristinuskoon. Esim. Apt. 1:8. 8:14. 10:44-48. 19:1-6. Efes. 5:18.
Tuomme kokouspaikkaamme pelastumattomat pelastumaan ja pelastuneet kasvamaan.
Tuomme Jumalan valtakunnan työhön tarkoitetut ”kymmenyksemme” oman kokouspaikkamme yhteiseen kukkaroon.
Teemme kaikkemme, että keskinäinen rakkaus ja yhteys Jumalan totuudessa toimii. Ja näin on Jeesuksen rukous täyttyvä!

_______________________________________

1 Kor. 1:10.

Jumalan suunnitelma seurakuntaan nähden toimii tässä esitetyissä suuntaviivoissa. Jokainen mukaan lähtevä edistää Jumalan tahdon tapahtumista.

”Tässä on tie, sitä käykää!”

++++++++++++++++++++++++++++++++++++

”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut – että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus!” Joh. 13:34-35.