Psyykesairauksiksi luulluista elämän vaikeuksista parantuminen

Psyykesairauksiksi luokitelluista elämän vaikeuksista parantuminen.

Psyykkiset sairaudet sekä ihmisten moninaiset elämän vaikeudet ovat yleistyneet. Paineet kasvavat. Ihmiset eivät hallitse elämäntilanteitaan yhä enemmän stressaavaksi käyvässä ajassamme. He masentuvat, ahdistuvat ja palavat loppuun (burnout). On vaikea pysyä mukana nopeasti muuttuvassa, armottomassa maailmassa. Mielenterveystyöntekijät ovatkin täystyöllistettyjä näistä elämäntaakkojen, huolien ja murheiden raskauttamista ihmisistä, joita on ohjattu aivan vääriin osoitteisiin hakemaan apua. Näissä ihmisissä ei yleensä ole psyykkistä sairautta tms. mielisairauteen viittaavaa. Paradoksi on, että heidän vaivoihinsa tarjotaan mielisairaille tarkoitettua hoitoa.

Vastoinkäymisiä ja elämän murheita on alettu pitää psyykkisenä sairautena. Jopa lähiomaisen kuoleman johdosta myönnetään sairaslomia ja huumaavia psyykelääkkeitä.
On myös ilmennyt vakavia virheitä vaikeuksiin joutuneiden ihmisten tilanteiden kohtaamisissa. Siinä onkin ajettu pahasti hakoteille. Ihmisiä ei neuvota kohtaamaan vastoinkäymisiä aidosti elämään kuuluvina normaali asioina.

Monet aikamme ”psyykepotilaat” ovat myös alkoholisteja ja narkomaaneja. He eivät hallitse elämäänsä, joten heidät useinkin siirretään eläkkeelle psyykkisten syiden perusteella. Eikä näin ole asianlaita ainoastaan vanhojen ja keski-ikäisten keskuudessa. Syrjäytyneet ovat yhä nuorempia. Nuoret alkoholisti- ja narkomaanieläkeläiset ovatkin suuresti lisääntyvä joukko Suomessa.
Kaikenikäiset ihmiset, jotkut jo varhaisnuoruudessaan, ajautuvat mielenterveystoimistojen asiakkaiksi. Sieltä alkaa usein koko elämän kestävä kierre. Näille ”mielenterveyspotilaille” määrätään riippuvuutta aiheuttavia, elämää tuhoavia vaarallisia lääkkeitä. Lopulta lääkkeet sitten vammauttavatkin nämä elämän vaikeuksiin joutuneet terveet ihmiset. Ja heidät tilastoidaan psyykkisestä sairaudesta kärsiviksi mielenterveyspotilaiksi.
Todellisesti psyykkisesti sairaita, esim. skitsofreenikkoja, depressiotiloissa olevia, psykopaatteja sekä neurootikkoja yms. on ko. potilaiden joukossa vain pieni prosentti.
Todellinen psyykkinen sairaus saattaa olla syntyperäistä tai esim. vammasta johtuvaa. Näitä todellisesti sairaita tulee auttaa kaikin lääketieteen keinoin. –
Mutta mistä tahansa (1.) sairaudet tai (2.) vaikeudet johtunevatkin, lapsuuden kokemuksista, vaikeista elämän tilanteista, perinnöllisyydestä, omista virhevalinnoista ja sairastuttavan elämän seurauksista tai ko. psyykelääkkeistä, niin kaikesta siitä voidaan parantua. Tie vapauteen löytyy.

Psyykkisesti sairaita (ja/tai sellaisiksi luokiteltuja) on tullut runsaasti uskoon. He ovat usein herkkiä ihmisiä ja etsivät apua sieltä, mistä tietävät sitä löytyvän. Heitä on mukana eri uskovien yhteyksissä. Kaikki eivät kuitenkaan ole parantuneet. Näistä parantumattomista eräät ovatkin vetäneet harhaisen johtopäätöksen, että usko tekee sairaaksi (koska uskovien joukossa heitä näkyy). Mutta terve kristinusko ei sairastuta. Useimmiten uskoon tulo ja kristillinen terve kasvuympäristö parantaa. Ja ellei parantuminen ole tapahtunut heti, niin uskoon tulo ja seurakuntayhteys lieventää oireita kunnes lopullinen paraneminen tapahtuu.
Kuten edellä jo on käynyt ilmi, kaikki psyykkisiksi häiriötiloiksi luokitellut vaivat eivät ole sitä. Valtaosalla Suomen mielisairaaloiden potilaista ei ole psyykkistä sairautta, vaan he ovat elämän vaikeuksien kautta joutuneet tietämättömien lääkärien käsiin, jotka ovat tuhonneet heidän elämänsä riippuvuutta aiheuttavilla psyykelääkkeillä (”bentsoilla”). Lääketokkurassa olevat ihmiset uskovat lopulta itsekin olevansa sairaita.

KIERRE ALKAA!

Vaikeuksiin joutuneelle (siis yleensä terveelle) ”potilaalle” määrätään masennusta (muka) poistava lääkitys, yleensä bentsodiatsepiineja. Tilanne jatkuu pitkällä sairaslomalla sekä joissain tapauksissa kalliilla terapialla. Kaikista hoitotoimenpiteistä huolimatta ihminen tuntee pahan olonsa vain lisääntyvän. HUOM! Sen sanotaan kuuluvan taudin kuvaan. Kärsivälle ihmiselle vakuutetaan, että lääkkeiden kuuluukin alkuvaiheessa toimia tällä tavalla. Näin potilas saadaan luottamaan lääkäreiden asiantuntemukseen. Tämä luottamus on kuitenkin tässä asiassa erittäin arveluttavaa. – Seuraava vaihe sitten onkin sairaala. Uusi potilas on syntynyt. ”Psyykkinen sairaus” on alkanut. Tämä on karu ja ikävä totuus yhä useampien kohdalla. Tosiasia on, että näistä ihmisparoista on psyykelääkkeiden kanssa tehty sairaita. Sairautta pidetään sitten yllä huumeisiin rinnastettavilla lääkkeillä. Lyhyessä ajassa lääkehoitoon suostunut potilas uskoo itsekin olevansa sairas. Hänellä on outoja mielialojen vaihteluja. Elämä tuntuu epätodelliselta, jne… Ihmisen luontainen mielihyväjärjestelmä on häiriintynyt. Narkomaaneille ominaisia oireita ilmenee yhä lisää. Kuka nyt sanoisi kärsivälle ihmiselle, että hänen paheneva ”sairautensa” johtuu lääkityksestä? Psyykelääkkeistä tokkurassa oleva ihminen ei mitenkään voi olla muuta kuin sairas. Lääkkeistä johtuva sairaus vaatii yhä lisää lääkettä. Toisella pillerillä yritetään poistaa ensimmäisen sivuvaikutusta. Kierre on alkanut. Psyykelääkkeet ovat alkaneet tehota eli bentsodiatsepiiniriippuvuus on alkanut. Tässä vaiheessa eräät ajautuvat jopa itsemurhaan luullen olevansa parantumattomasti mieleltään sairaita. Paha epätoivoinen tila masentaa syvästi.  Mutta kenen on syy? – Syy on tietämättömien ja vastuuntunnottomien lääkärien, jotka määräävät psyykelääkkeitä terveille ihmisille.

Mikäli lääkkeitä määrännyt lääkäri käyttäisi samaa psyykelääkettä potilaansa kanssa, olisi hän samassa määrin sairas. Tämä on koeteltavissa oleva tosiasia!


TAKAISIN TERVEYTEEN.

Synti eri muodoissaan on useimmiten esteenä mielen parantumiseen. Raamattu sanoo: ”Haureus ja viini ja rypälemehu vievät järjen.” Hoosea 4:11. Aikamme yleiset ja hyväksytyt seksuaaliset kieroutumat, erilaiset haureuden muodot ovat eräs aikamme ihmisiä vammauttava tekijä. Samoin alkoholin ja muiden huumeiden käyttö ajaa ihmisiä ajaa epätoivoon ja mielen tasapainon järkkymiseen.
Sairastuttava tekijä on useimmiten pohjaltaan ihmisen itsekeskeinen ylpeys, ”minätauti”, egoismi. Usein sellainen johtuu osittain kotikasvatuksesta, kurituksen puutteesta, elämän sääntöjen piittaamattomuudesta. Lapset pitäisi jo varhain saada omaksumaan terve nöyryys, auktoriteettien kunnioitus sekä lähimmäisten huomioon ottaminen. ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että menestyisit…” Efes. 6:1-3. Mm. hyvät käytöstavat kumpuavat tältä pohjalta. / ”Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee”, on osuva sananlasku.

Sairastuttava synti ilmenee usein itsekurin puuttumisena sekä laiskuutena ja vastuuttomuutena omasta elämästä. Kodeissa tuleekin siirtyä löysästä kurituksesta vastuulliseen, lasten parasta tarkoittavaan vitsan käyttöön. ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.” Snl. 13:24. Jokainen ymmärtänee, ettei edellinen tarkoita lasten pahoinpitelyä ja hakkaamista.

Avautuminen.
Joskus ”psyykepotilaat” ovat sulkeutuneita. Joskus taas kovinkin suulaita. Suupaltit ajattelevat ehkä olevansa rehellisiä levittäessään repaleisen elämänsä vieraiden ihmisten reposteltavaksi, esim. uskosta osattomien terapeuttien eteen. Mutta Raamattu sanoo: ”Avosuinen joutuu turmioon.” Snl. 13:3. Vaikeuksistaan ei ole hyvä puhua, vaikka tämän ajan psykiatria niin väittääkin. Tosin syntien tunnustamisvaiheessa on hyvä kertoa kielteiset asiat sielunhoitajan läsnä ollessa Jeesukselle. Sillä tavalla ihmisen sisin avautuu ja sieltä saadaan purettua pois kielteiset asiat. 1 Joh.1:7-9. ”Minkä valo paljastaa, sen veri puhdistaa!” Näin ihminen siirtyy valkeuden tilaan. Sielunhoitajan tulee itse olla elävässä uskossa Jeesukseen. Uskosta osattomista lääkäreistä ja terapeuteista ei ole apua hengellisissä kysymyksissä. ”Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat.” Matt. 15:14.  Ja toisaalta siis sulkeutuneetkin voivat Jumalan armon avulla vapautua puhumaan asiansa ja saada siten sydämensä auki.
Mutta ei syntien tunnustaminen yksistään johda pysyvään parantumiseen. Parantuminen ei tapahdu oman vanhurskauden rakentamisella. Tarvitaan Jeesuksen sijaisuhri. Ahdistunut ihminen saa siirtää kaikki syntinsä ja murheensa Hänen päällensä. Jeesus sovitti syntimme verellään ja kuolemallaan. Tälle perustalle rakentuu terve elämän rakennus. 1 Kor. 3:11.  Kun taakoitetun ihmisen harteilta siirretään syntitila pois, väistyy sen aiheuttama ”sairauskin.” Matt. 11:28-30 ”Heittäkää kaikki murheenne Hänen päällensä, sillä Hän pitää teistä huolen!” 1 Piet. 5:7.
Nöyrtyminen ja syntisyytensä tunnustaminen auttaa ihmistä avautumaan Jumalalle ja siten ottamaan vastaan Hänen apunsa, voima parannuksen tekoon, elämän suursiivoukseen. Tähän sopiva esimerkki on Babylonian kuningas, joka sairasti skitsofreniaa ja oli täynnä itsekeskeistä ylpeyttä. Mutta kun hän nöyrtyi ja tunnusti Israelin Jumalan, hän parantui. Daniel 4. Sinäkin voit parantua saman reseptin mukaan.

SIJAISUHRI:

Jeesus kuoli Golgatan ristillä sijaisuhrina meidän syntiemme tähden. ”Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi ja Hänen haavojensa kautta me olemme paratut.” Jesaja 53:5. Synnit ja sairaudet saadaan uskossa siirtää Golgatalle. / ”Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla, ja saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta Hänen vereensä…” Room. 3:23-25.  Jeesuksen pyhä ja viaton veri toi meille täyden sovituksen Jumalan edessä. Olemme vapaat synnistä eli vanhurskautetut, syyttömiksi julistetut. Sisimpämme on vapautunut ottaessamme vastaan pelastuksen Jeesuksen veren kautta. ”Jonka Poika tekee vapaaksi, se on todella vapaa.” Joh. 8:31-36. Vapautus saadaan Jumalan armosta, ”uskon kautta Hänen vereensä”, ei omien ansioiden kautta.
Vapauden tilaan tuleminen edellyttää Jeesuksen Kristuksen vastaan ottamista. Hän on Hyvä Paimen, joka etsii kadonneita. Hän etsii Sinua, elämän haaksirikkoon joutunutta lammastaan. – Nyt Jeesus kysyy Sinulta: ”Tahdotko antaa elämäsi minulle? Tahdotko antautua ehyellä sydämellä ottamaan vastaan johdatukseni kaikille elämäsi osa-alueille? Minun voimassani saat luopua synnistä ja alkaa kaiken uudestaan. Elämäsi muuttuu!”

SYNTI SAIRASTUTTAA! – ARMO PARANTAA!

On siis osattava erottaa todelliset sairaat niistä, joiden ”sairaus” on pelkästään elämän vaikeuksia ja hankalia vastoinkäymisiä yms., joihin ei alunperinkään olisi tarvittu lääkitystä. Terveet eivät tarvitse lääkäriä tai lääkitystä. Elämän vaikeudet tulee voittaa muilla keinoin. Mutta lääkkeillä sairaiksi tehtyjen kohdalla terveyden palauttamiseen on yksinkertainen tie: Virheellinen lääkitys pois. Yhteistyössä lääkärin kanssa tulee tehdä selvä hoito-ohjelma, jonka päämääränä on lääkkeistä vieroittaminen. Lääkärit ovat aiheuttaneet sairauden. Heidän on myös huolehdittava sen parantamisesta.
Ja ”sairaudet”, jotka johtuvat synnissä elämisestä, poistuvat myös syiden poistumisen myötä. Mm. ylpeät nöyrtyvät, haureelliset luopuvat haureuksistaan, juopot lopettavat alkoholin käytön, narkomaanit irrottautuvat huumeistaan. Ne, jotka ennen puhuivat vaikeuksistaan, alkavat nyt puhua hyvää itsestään (tämä on erittäin tärkeää). Silloin tervehtyminen alkaa.
Oikein ja totuuden mukaan puhuminen korjaa sielun vammoja. Valehtelu ja epäpyhä puhe rikkoo sisintä. Joidenkin parannuksen tehneiden kohdalla terveys on huippuluokkaa jo lyhyessä ajassa. Toisten kohdalla tervehtyminen saattaa kestää jopa vuosia, riippuen mm. asianomaisen omasta aktiivisuudesta.
Mitä nopeammin saat unohdettua entiset synnit ym elämän virheet, sitä paremmin parantuminen tapahtuu. Hebr. 8:12. Filip. 3:13,14.

Voima synnistä irrottautumiseen on ansaittu Golgatalla. Olet ottanut tämän voiman vastaan ottamalla vastaan voiman antajan, Jeesuksen: ”Kaikille, jotka ottivat Hänet (Jeesuksen) vastaan, Hän antoi voiman ja oikeuden tulla Jumalan lapsiksi.” Joh. 1:12. Ihmisen itsensä tulee tehdä ratkaiseva päätös ottaa vastaan pelastus. Usein tarvitaan myös selvällä äänellä irtisanoutuminen eri synnin alueista. Tähän saatetaan tarvita ns. sielunhoitajaa, jonka läsnä ollessa ja avustuksella tunnustetaan synnit Jumalalle (kuten edeltä käy ilmi). Parantuminen tapahtuu uskon kautta Jeesukseen. Jeesus on Parantaja. Suuri syy, miksi sairaat eivät parane, on väärä opetus asiasta. Ihmisille on annettu valheellista opetusta, ettei Jeesus muka voi nykyajassa enää täydellisesti parantaa eikä varsinkaan psyykkisesti sairaita. Se on valheluulo. ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Hebr.13:8. Hän voi ja Hän tahtoo parantaa.

Parantumiseen tarvitaan selkeä uskoon tulo eli uudestisyntymiskokemus sekä sen jälkeen upotuskaste vedessä Jeesuksen Nimeen, ja sitten pysyvä, säännöllinen uskovien yhteys Jumalan seurakunnassa, jossa Pyhä Henki toimii ja jossa Jumalan Sanaa opetetaan sen alkuperäisessä merkityksessä. Ihminen parantuu ja jää pysyvään terveyden tilaan elämällä Pyhän Hengen vaikuttamaa elämää Jumalan rakkaudessa ja armahtavaisuuden ilmapiirissä.
Vanhanaikainen opetus parannuksen tekemisestä eli elämän suursiivouksesta on kirkas parantumisen lähde. Terveyden säilyttämiseen tarvitaan oikea asennoituminen Jumalan seurakuntaa ja sen toimintaa kohtaan. Laiskuus tms. vastuuttomuus ei saa estää sinua osallistumasta seurakunnan kokoukseen. Sinun pitää myös suoralta kädeltä hylätä sellainen opastaja, joka neuvoo sinua juoksemaan kokouspaikasta toiseen. Sellaiset ovat Raamatun mukaan julmia susia, jotka eivät laumaa säästä! Terve uskossa kasvaminen kaikkien ihmisten kohdalla edellyttää pysymistä yhdessä kasvupaikassa. Tämä on loppuelämän projekti. Tällä tiellä on oleva siunaus, elämän valkeus.
Jumala sanoo Sinulle: ”Poikani (ja tyttäreni), kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni. Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään; sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa. Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee. Poista itsestäsi suun kavaluus, ja karkota luotasi huulten vääryys.” Sananl. 4:20-24. HUOM! Jumalan Sanan lääke on parantavaa vain vastaan otettuna. Ota siis tämä ”lääkkeesi” säännöllisesti.

Lopuksi kaiken parantumisen aloittava kysymys: ”Tahdotko tulla terveeksi?” Eräät nimittäin ovat lähes ”rakastuneet” sairauteensa. He kertoilevat mielellään vaivoistaan ja lääkityksistään. Sellaisille on sairaudesta tullut elämän sisältö. Vastaus kysymykseen ei siis ole aivan yksioikoinen. On harkittava, ajateltava ja ymmärrettävä, että sairaudesta luopuminen on täydellinen elämänmuutos. Tahdotko sinä sitä?  Terve elämä arjen harmaudessa iloineen ja suruineen, vastoinkäymisineen ja onnistumisineen tulee sairauden ja lääketokkuran sijaan. Kun päätät valita parantumisen, on sinun huomattava, ettei pelkkä tahtominen voi parantaa. Sinun pitää valita terveys, astua siihen sisälle, ottaa se vastaan ja tehdä selvä pesäero sairauteen sekä sen aiheuttajiin.
Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä. ”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. … Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. Hänen työtovereinaan me myös kehotamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sillä hän sanoo: ”Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut.” Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä. 2 Kor. 5:17 – 6:2.

 

ALA NYT YLISTÄÄ JUMALAA !

Itsekeskeisyys, pohjaton ylpeys, egoismi, on psyykkisten sairauksien yms. vaikeuksien ehkä suurin syy ja kasvualusta. Kun alat ylistää Jumalaa, tulee elämäsi keskipisteeksi oikea kohde, Jumala, Kaikkivaltias Isä ja Herra Jeesus Kristus sekä ristin työ. Silloin elämäsi on oikeassa elementissä. Olet Jumalan tahdossa.

”Kaikki sinun tekosi ylistävät sinua, Herra, ja sinun hurskaasi kiittävät sinua.” Psalmi 145:10.

 

W.L.