Oppi Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä

AJATUKSIA JUMALASTA, JEESUKSESTA,
PYHÄSTÄ HENGESTÄ JA KOLMINAISUUDESTA!
”…sen totuuden tuntemista varten, joka on jumalisuuden mukainen” (Tiit.1:1).

Tähän kirjoitukseen olisi ehkä paljonkin lisättävää. Pois otettavaakin saattaa joidenkin mielestä olla. Tietommehan on vajavaista, koska itse olemme vajavaisia.
Ainoastaan Jumalan Pyhä Henki tietää, mitä Jumalassa on (1 Kor.2:10-16).
”Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta” ( 2 Piet.1:20,21).
Koko totuus ko. aihepiiristä on ainoastaan Raamatun kansien välissä. Miten kukin sen löytää ja pukee sanoiksi on toinen asia.
Itse olen löytänyt tämän totuuden Raamatusta tässä kirjoituksessa esitetyllä tavalla. Kysymyksessä ei siis ole seurakunnan suulla esitetty ”uskontunnustus”, vaan yksityinen tutkielmani… Mutta toivomukseni on, että koko Jumalan seurakunta voisi uskoa asian tällä Raamatun opettamalla tavalla.
Tämä tutkielma on yksi Kristuksen opin alkeista: ”… uskoa Jumalaan” (Hebr. 6:1).

Älä lopeta lukemista mikäli joku kohta tässä nousee Sinun mielipidettäsi vastaan. Asia saattaa kirjoituksen myöhemmässä vaiheessa asettua kanssasi samaan näkemykseen.
Tämä kirjoitus on luettava kokonaisuutena. Muussa tapauksessa väärinkäsitysten mahdollisuus on suuri, ellei aivan varma.
Aihe on niin tärkeä, suuri ja jopa mahtava, että kannattaa varata reilusti aikaa tutkimiseen.
On hyvä myös lukea omasta Raamatusta mukana olevat raamatunviitteet.

Uskovien on aina ollut vaikeaa osata määritellä Jumalaa toisilleen kelpaavin sanakääntein. Siitä sitten on syntynyt riitaisuutta ja eriseuroja. – Kuitenkin jokainen meistä tahtoo kohdistaa uskonsa oikeaan, Raamatun Jumalaan. Tahdomme uskoa samaan Jumalaan, johon alkuajan kristitytkin uskoivat. Ja tahdomme tunnustautua Raamatun sanoilla määriteltyyn käsitykseen Hänestä. ”Herran sanat ovat selkeitä sanoja” (Psalmi 12:7).
Sinä ja minä uskomme samaan Jumalaan, vaikka emme osaisikaan Häntä ymmärtää ja selittää toisillemme kelpaavasti. Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä. Hänen kauttaan on taivastie avoinna edessämme.
Vajavainen ymmärryksemme tai selitystapamme ei sulje ketään pelastuksen ulkopuolelle. Kiitos Jumalalle! Syntiemme sovitus on Jeesuksen veriuhrin ansiossa. Pelastus tuli osaksemme uskoon tulossa eli uudestisyntymisessä, ei jumaluuden oikeassa selitystavassa.
Jumaluuskysymys aiheuttaa ja on aina aiheuttanut kovin paljon sekaannusta kristittyjen keskuudessa. Monet ovat kovin hämillään asian suhteen. Kysymys aiheuttaa jopa hajaannusta Jumalan seurakunnassa. Sen vuoksi pienetkin selvennysyritykset asiasta ovat tervetulleita. Kaikki tiedämme asiasta vähän; se on yhteensä paljon.

Yhdessä kaikkien uskossa olevien kanssa tahdon tutkia tätä kysymystä. Kaikki esitetty ei ole välttämättä kaikilta vivahteiltaan lukkoon lyötyä käsittämistä. Pyhä Henki tahtoo avata ymmärrystämme yhä lisää päämääränämme Jumalan tunteminen: ”Minä tunnen Hänet, johon minä uskon!” (2 Timot.1:12).

Kirjoitan tätä iloiten syntien anteeksiantamuksesta Jeesuksen Nimessä ja veressä, turvaten Jumalan armoon ja rakkauteen. Pelastukseni on vain Jeesuksessa ja Hänen sovintoverensä ansiossa. Hän on Ainoa Pelastaja!
Sen tähden toivon, että Sinäkin voit lukiessasi iloita pelastuksesta Jeesuksessa. Tässä asiaintilassa kirjoitus on helppo lukea ja omaksua. Olemmehan näin ollen samassa Hengessä.
Uskoon tulleina olemme löytäneet Jeesuksen ja saaneet syntitilamme anteeksi Hänen sijaisuhrinsa kautta. Tällä tavalla Pyhä Henki löysi tien sydämiimme. Kiitos Jumalalle! Uskoon tulleissa asuu Jumalan Pyhä Henki, joka ”johdattaa kaikkeen totuuteen” (Joh.16:13-15).
”Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka Hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta (miksi?), että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti” (1 Kor. 2: 11-13). Tämän lupauksen mukaan voimme tietää jotakin Jumalasta, ja voimme opettaa Hänestä ”Hengen opettamilla sanoilla”. Se on suurta armoa. Se on ainoastaan Totuuden Hengen aikaan saannosta.

HUOM! Yleensä tunnustamme, että Raamattua on luettava yhtenäisenä kokonaisuutena; ei niin, että omaksuisimme jostakin yhden ajatusmallin, jolle sitten etsimme Raamatusta jakeita sitä tukemaan. Meidän on laajennettava ajatustapaamme tämän asian kanssa niin suureksi, että kaikki Raamatun kohdat mahtuvat oppimme sisälle tukemaan toinen toistaan. Yksikään Raamatun kohta ei saa jäädä ulos ja epämääräiseksi. Kysymyksessähän on merkitykseltään erittäin suuri ja tärkeä tutkimuskohde!

Kaikkivaltiasta, ääretöntä ja rajoittamatonta Jumalaa voi käsittää vain nöyrä ihminen, joka tunnustaa täyden kykenemättömyytensä itse ymmärtää Jumalaa. ”…ei kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki”(1 Kor. 2:11). Suuri ”tieto” Jumalasta onkin meidän kokemuksemme Hänestä saadessamme uudestisyntyä Pyhästä Hengestä. Oma henkemme ja ymmärryksemme ilman Jumalan Pyhää Henkeä ei ole riittävä tutkimaan ja ymmärtämään Luojaamme. ”Kukaan ei ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on Hänet ilmoittanut” (Joh.1:18).
Tunnustamme täyden riippuvaisuutemme Jumalan omaan ilmoitukseen itsestään. Raamattu on Jumalan ilmoitus, ja se avautuu Pyhän Hengen vaikutuksesta.
Jumalan tutkiminen tuo eteemme ihmiskunnan suurimman salaisuuden: ”… jumalisuuden salaisuus” (1 Timot.3:16). Raamatun kanssa pääsemme perehtymään tähän ”Kristuksen salaisuuteen” (Efes.3:4). Voimme tutkia ”Jumalan syvyydetkin” Pyhässä Hengessä (1 Kor. 2:10-16).
Tutkimme aihetta rakkaan Herramme Jeesuksen Kristuksen Nimessä.
Siunausta tutkimiseesi!

KÄSITTÄMÄTÖN JUMALA
”Katso, Jumala on suuri. Emme Häntä käsitä” (Job 36:26). ”Tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä, näyttäytynyt enkeleille, saarnattu pakanain keskuudessa, uskottu maailmassa, otettu ylös kirkkauteen” (1 Timot.3:16).
”Kuinka hiljainen onkaan se kuiskaus, jonka Hänestä kuulemme” (Job 26:14). Mutta miten suurta onkaan meille pieninkin Jumalan kuiskauksen kuuleminen. Henkemme halajaa kuulla hiljaisintakin kuiskausta Jumalasta.
”Mutta iankaikkiselle Kuninkaalle, katoamattomalle, näkymättömälle, ainoalle Jumalalle kunnia ja kirkkaus aina ja iankaikkisesti” (1 Tim.1:17).
Hänen suuruutensa on tutkimaton.

MIHIN RUKOUKSEMME OSOITAMME?
1. Alkuseurakunnan kristityt rukoilivat Isää Jumalaa.
”Herra, sinä, joka olet luonut Taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on… Pyhän Poikasi Jeesuksen Nimen kautta” (Apt.4:24-30).
Apostoli Paavali antoi esimerkin:
”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä…” (Efes.1:3).
Apostoli Pietari rukoili samoin sanoin:
”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä…” (1 Piet.1:3).
Voimme todeta tämän rukousosoitteen olleen alkuseurakunnassa jokseenkin yleisessä käytössä.
2. Alkuseurakunnan kristityt rukoilivat Jeesusta:
”Herran Jeesuksen Nimeä ylistettiin suuresti” (Apt.19:17 ja 9:14). ”Jokainen, joka huutaa avuksi Herran Nimeä, pelastuu.” Herramme Nimi on Jeesus Kristus. ”Jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi…, niin sinä pelastut” (Room.10:9-13). ”…jotka sinun Nimeäsi avuksi huutavat” (Apt.9:14). ”Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi Hänen Nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi” (Apt.22:16).
Jumalan seurakunta alussa oli tunnettu siitä, että he huusivat avuksi Jeesusta. ”Korinttossa olevalle Jumalan seurakunnalle, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, jotka ovat kutsutut ja pyhät, ynnä kaikille, jotka avuksi huutavat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Nimeä kaikissa paikkakunnissa…” (1 Kor.1:2). ”Jokaisen kielen pitää tunnustaa Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra” (Filip.2:11). ”Karitsa, joka on teurastettu (Jeesus, joka vuodatti verensä ristillä tähtemme), on arvollinen saamaan voiman ja rikkauden ja viisauden ja väkevyyden ja kunnian ja kirkkauden ja ylistyksen” (Joh. Ilm. 5:12-13).
Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus ei kieltänyt uskoviaan polvistumasta eteensä. Tuomaksen ”uskontunnustus” Jeesuksen edessä oli täysin hyväksyttävä: ”Minun Herrani ja minun Jumalani” (Joh.20:28; 9:38). ! ”Niin he kumartaen rukoilivat Häntä” (Jeesusta) (Matt.28:17; Luuk. 24:52). Kivitettäväksi joutunut Stefanuskin rukoili Herraa Jeesusta (Apt. 7:59). Jeesukselle osoitettu kiitoksemme menee aina myös Isälle kunniaksi. Osoite on sama: Valtaistuin Taivaassa (Vertaa esim. Ilm. 3:21 ja 7:17). Aamen. Ylistetty olkoon Jeesus!
3. Alkuseurakunnan kristityt rukoilivat Isää Jeesuksen Nimessä (Apt.4:24-30; Kolos.3:17, ym.). ”Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun Nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen” (Joh.16:24,26). Raamatussa ei ole esimerkkiä, että joku olisi rukoillessaan käyttänyt sanoja: Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Sellainen on Raamatulle vieras ja outo oppi. Raamatulle vieras tapa on myös rukoilla tai palvoa Pyhää Henkeä. Myöskään enkeleitä ei sovi rukoilla tai kumartaa (Ilm. 22:8-9; 19:10). –
Jeesus rukoili ja yhä rukoilee Isää Jumalaa. ”Ja lihansa päivinä Hän (Jeesus) väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille (Isälle Jumalalle), joka voi Hänet kuolemasta pelastaa; ja Hänen rukouksensa kuultiin Hänen jumalanpelkonsa tähden” (Hebr.5:7). – Tälläkin hetkellä Jeesus Taivaassa rukoilee puolestamme. (vertaa Ilm. 5 luku). ”…ja Hän on Jumalan oikealla puolella, ja Hän myös rukoilee meidän edestämme” (Room.8:34). ”…Hän aina elää rukoillakseen puolestamme” (Hebr.7:25). Taivaassa myös tapahtuu asioita, kun Jeesus rukoilee. Jeesus sai mm. ilmestyksen Isältä. Saamansa ilmestyksen Hän välitti palvelijalleen Johannekselle enkelin kautta (Ilm.1:1). Syntyi Raamatun viimeinen kirja, Johanneksen Ilmestys, joka kuitenkin oikealta nimeltään olisi: ”Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi Hänelle…” (Ilm.1:1). Jeesus rukoili myös Isältä Pyhän Hengen vuodatusta ”Minä olen rukoileva Isää ja Hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti” (Joh.14:16,17,26). Hengen vuodatus tapahtui (Apt.2). Samoin on tapahtuva kaikki, mitä Jeesus rukoili ja rukoilee. Hänen omansa tulevat täällä ajassa olemaan täydellisesti yhtä, koska Jeesus rukoili ja rukoilee tätä (Joh.17:20-23). Varmasti se tapahtuu. – Vertaa 4 Moos.13:22 – 14:9. – On aika lopettaa epäuskon kylvö. ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.”
Rukouksemme siis kuullaan oikeassa osoitteessa rukoillessamme Raamatussa ilmoitettua Yhtä Jumalaa Raamatussa ilmoitetun Jeesus Nasaretilaisen Nimessä ja luovuttaen rukoilemisemme Raamatussa ilmoitetun Pyhän Hengen johdatukseen.
Jeesus kuulee meitä, kun rukoilemme Häntä. Ja Pyhä Henki kuulee ajatuksemmekin. Koko elämämme on Isän, Pojan ja Pyhän Hengen tiedossa. Oikea rukousosoitteemme on Jumalan Valtaistuin Taivaassa, jossa huomioidaan Karitsan verellä pestyjen heikotkin huokaukset.

”Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun..” (Joh. 14:1).

ONKO OLEMASSA YKSI, KAKSI VAI PERÄTI KOLME JUMALAA ?
Voisiko siis olla kysymyksessä Isä Jumala, Poika Jumala ja Pyhä Henki Jumala?
Raamattu sanoo: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi… Älä pidä muita jumalia minun rinnallani” (2 Moos.20:2-3). Kuka näin puhuu? Hän on Jeesuksen Jumala, Kaikkivaltias Taivaan ja maan Luoja. Salomo todistaa Hänestä: ”Katso, taivaisiin ja taivasten taivaisiin sinä et mahdu; kuinka sitten tähän temppeliin, jonka minä olen rakentanut!” (2 Aikak.6:18). ”Korkein ei kuitenkaan asu käsillä tehdyissä huoneissa” (Apt.7:48 ja 17:24). Hän asuu omissaan, omassa huoneessaan eli seurakunnassaan (1 Kor.3:16-17; 1 Timot.3:15; Hebr.3:6; 1 Piet.2:5).
Jeesuksen Kristuksen Jumala on kaikkia kuvitelmiamme suurempi (Apt.17:24-28). Hän on kaikkialla läsnä oleva ”autuas ja ainoa Valtias, Kuningasten Kuningas ja Herrain Herra” (1 Tim.6:15; Jer.23:23-24; Snl.15:3).

Jeesuksen Kristuksen Jumala on Raamatun ilmoittama YKSI JUMALA.
Mikäli emme usko, että Jeesuksella on Hänen yläpuolellaan oleva Jumala, teemme Raamatun ilmoituksen monin paikoin ristiriitaiseksi. Oikein uskovalla ”on sekä Isä että Poika” ( 2 Joh.9). Ilman Isää ei ole Poikaakaan (1 Joh.5:11-12)!
Isä, Ylhäisin Kirkkaus, on Raamatun ilmoittama Yksi Jumala, kaiken elämän ja voiman Lähde.
”Ja kohta minä olin hengessä. Ja katso, taivaassa oli valtaistuin, ja valtaistuimella oli istuja… Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää…” (Ilm. 4:2,5). Tuo valtaistuimella istuja on Isä, iankaikkinen ja ainoa näkymätön Pyhä Jumala. Jeesus on Hänen rakas ja Ainokainen Poikansa (Joh. 3:16), joka on ”Isän helmassa”.
Ylimmäinen pappi kysyi Jeesukselta: ”Oletko sinä sen Ylistetyn Poika? Jeesus sanoi: Olen, ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä” (Markus 14:61,62). Isä on tuo Voima, jonka valtaistuimella Jeesus istuu näkyvänä.
Johannes sai ilmestyksessään nähdä Jeesuksen Isän kanssa valtaistuimella. Hän näki Jeesuksen ottavan valtaistuimella istuvan kädestä lopunajan tapahtumista kertovan kirjakäärön (Ilm. 5:1-14).
On olemassa asioita, jotka Isä Jumala yksin tietää. Jeesuksen takaisin tuleminen on eräs sellainen. ”Siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät Taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin” (Matt.24:36). ”Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut” (Apt.1:7). ”Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä…” (Ilm. 7:17).

Toinen käsky sanoo: ”Älä tee itsellesi Jumalan kuvaa” (2 Moos.20:4). Oikean Jumalan rinnalle ei pidä tehdä kuvia, kuvaelmia tai kuvailuja Hänestä. Uskossa olevat eivät näin ollen pidä seinillään pyhimysten kuvia tai edes Jeesuksen kuvia. Uudessa liitossa jumalankuvien kielto syvenee: ”Emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen tai ajatuksen kuvailema” (Apt.17:24-31). Riittävä ajatuskuva Jumalasta sisältyy kahteen sanaan: JUMALA ON ! – Mutta miten laaja ajatuskuva tästä aukeneekaan? Kahden Sanan selittämiseksi ja ymmärtämiseksi tarvitaan määrättömästi sanoja. Aiheesta onkin kirjoitettu sanoja kilometrikaupalla.

Jeesus on nyt Taivaassa, Jumalan oikealla puolella eli Hänen rinnallaan (Room.8:34; Apt. 7:55-56). Tämä asetelma saattaisi näyttää siltä, että pidämme Isän Jumalan rinnalla toista Jumalaa näin rikkoen ensimmäisen käskyn. Näinhän asia ei ole. Ei ole kahta erillään toisistaan olevaa Jumalaa, iso Jumala ja pieni Jumala… Ratkaisu asian ymmärtämiseen löytyy Jeesuksen sanasta: ”Minä ja Isä olemme yhtä” (Joh.10:30). ”Joka näkee minut, näkee Hänet, joka on minut lähettänyt” (Joh.12:45; 14:5-11). Jeesus on ”Immanuel, Jumala meidän kanssamme” (Matt.1:23). ”Hän on totinen Jumala” (1 Joh.5:20). Jeesus on ”väkevä Jumala, iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas” (Jes.9:5). ”…sillä Hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas” (Ilm.17:14; 19:16).
Jumala itse on Voiman lähde. Jeesus on Voimasta lähtevä toiminta, Valo. Vertaa sähkölamppua ja sähköä.
Jeesus on alkuisin Isästä ja on siksi samaa yhtä olemusta Isän kanssa. Hänellä on siis alku (?), vaikka Hän olikin olemassa isässä jo ennen alkuaan! Isällä ei ole alkua, Pojalla on. ”Jonka alku on muinaisuudesta…” (Miika 5:1). Jeesus ja me Jumalasta syntyneet ihmiset olemme alkuisin yhdestä Jumalasta. (Hebr.2:11). Tuo Raamatun ilmaisu Jeesuksen alusta sijoitetaan ”aikaan” ennen aikojen alkua. Jeesuksellahan ei ole päivien alkua eikä loppua meidän ajanmäärityksemme mukaan (Hebr.7:3). Hän on ajankin Luoja. Jeesus oli Isässä jo ennen kuin Isä Sanoi ja Sanasta, sanomisesta, tuli Jeesus. ”Sillä sekä Hän, joka pyhittää (Jeesus), että ne, jotka pyhitetään (me), ovat kaikki alkuisin yhdestä (Jumalasta)” (Hebr. 2:11). Tämäkin totuuden puoli on hyväksyttävä, vaikkemme sitä voikaan täysin ymmärtää. Hän on A ja O, alku ja loppu (Ilm. 22:13). Hän on Isän Jumalan Sana (Ilm. 19:13), Isästä syntynyt eli alkanut.
Kenenkään ei tule uskoa Jeesusta luoduksi olennoksi kuten harhahengessä olevat tekevät. Jeesuksen ”alkaminen” Jumalan Sanana on kokonaan toinen asia. Emme kuitenkaan osaa selittää tyhjentävästi kaiken ”alkua”, Alfaa. Pyhässä Hengessä ymmärrän, että Jeesus on ollut Isässä Jumalassa ennen sitä hetkeäkin, jolloin ”JUMALA SANOI” eli Jeesus rupesi olemaan, alkoi olla, ja Isä Jumala alkoi luoda Sanansa Jeesuksen kautta. ? ? ?

Jeesus sanoi: ”Ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne” (Joh.8:24).
Me emme tahdo kuolla synteihimme, vaan tahdomme uskoa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, syntiemme sovittajaksi ja ihmisten ainoaksi mahdollisuudeksi päästä Taivaaseen. Tahdomme antaa elämämme kokonaan Hänelle. Toivomme kaiken elämässämme olevan Hänen vaikutustaan. ”Täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi” (Filip.1:11).
Tahdomme käsittää oikein voidaksemme uskoa oikein.

Isä Jumala on antanut Jeesukselle kaiken vallan Taivaassa ja maan päällä (Matt.28:18). ”Mutta nyt emme vielä näe kaikkea Hänen valtansa alle asetetuksi” (Hebr.2:8). Paholainen on vielä irti vastustaen Jeesusta ja seurakuntaa. Paholainen pitää yllä syntiä, sairautta ja kuolemaa. Väärien oppien kanssa se esiintyy valkeuden enkelinä eksyttäen ihmisiä pois Raamatun totuudesta. Se on sielujemme vihollinen, joka on tullut tappamaan ja tuhoamaan (Joh.10:10). Me voitamme paholaisen Totuuden Sanalla Jeesuksen Nimessä ja sovintoveren Voimassa. Jumalan Totuus on kanssamme. Ylistys Kirkkauden Isälle!
”Sitten tulee loppu, kun Hän (Jeesus) antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman… Sillä kaikki Hän (Jumala) on alistanut Jeesuksen jalkojen alle. Mutta kun Hän sanoo: kaikki on alistettu, niin ei tietenkään ole alistettu se (Isä), joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut kaiken hänen valtaansa, että Jumala (Jeesuksen Isä) olisi kaikki kaikessa” (1 Kor. 15:24-28).

Nyt on työn aika. Tehtävämme on alistaa kaikkea Jeesuksen valtasuuruuden alle. Hajotamme maahan valheen valtoja. ”Vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle” (2 Kor. 10:5). Tätä teemme toteuttamalla kaksiosaista lähetyskäskyä:
1. teemme ihmisistä opetuslapsia ja
2. opetamme opetuslapset pysymään Raamatun opetuksissa (Matt.28:19-20; Ef.2:20).

KOLMINAISUUSOPPI.
300 –luvulla valmistui uusi määritelmä Jumalasta: ”kolmiyhteinen Jumala”. Alkuseurakunta ei tuntenut sellaista oppia. Sen tähden Raamatussa ei ole siitä mainintaa. Kirkkoisä Tertullianus teki käsitteestä tunnetun jo 200 –luvulla jKr.. Myöhemmin kirkkoisä Athanasius Suuri muotoili kolminaisuusoppia näin: ”…että me yhtä Jumalaa kolminaisuudessa ja kolminaisuutta yhdessä jumaluudessa kunnioitamme… Ja tässä kolminaisuudessa ei ole yksikään persoona ollut ennen eikä jälkeen toistaan, eikä yksikään ole toistaan suurempi eikä vähempi.” Tämä on vastoin Raamatun ilmoitusta. Raamattu sanoo, että JUMALA ON YKSI.
Kun Jeesukselta kysyttiin, mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä, sanoi Hän: ”Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa…” (Markus 12:29). Hän ei ole kolme. Kuitenkin kolminaisuusopin ajatusrakennelma tukee kauniisti Raamatun ilmoitusta, että on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Mutta Raamatun kokonaisilmoitus ei tue kolminaisuusopin ajatusta esim., että Jeesus on suuruudessaan yhdenvertainen Isän kanssa. Jeesuksen selkeä opetus on, että ”Isä on minua suurempi” . Edellinen Jeesuksen lausuma selvenee kun ajattelen, että Isä Jumala on enemmän kuin Jeesus. ”Sillä Hän (Jeesus) sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä YLHÄISIMMÄLTÄ KIRKKAUDELTA tuli Hänelle tämä ääni: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt” (2 Piet. 1:17).
Raamattu opettaa siis, että ISÄ JUMALA ON ENEMMÄN KUIN JEESUS!

Kolminaisuusoppi vietiin läpi koko silloisessa kristikunnassa joka oli paljolti luopunut apostolisesta uskosta ja opista. Näin Paavalin ennustama suuri luopumus edistyi (2 Tes.2:3).
Ekumeeniset, luopiokristillisyyden kirkolliskokoukset olivat jo Nikeassa 325 jKr. ja 381 jKr. Konstantinopolissa. Näissä kokouksissa mm. kolminaisuusopista kehiteltiin autuuttava oppi, jota ei saanut arvostella. – ”Harhaopille on yleensä tunnusomaista, ettei sitä saa arvostella”, kuten monet ovat todenneet. –
Mutta meidän kaikkien ”selittelijöiden” on oltava erittäin varovaisia, ettei selityksemme johda ihmisiä vieraiden jumalien ja henkien vaikutukseen. Jumala meitä varjelkoon ja antakoon nöyryyttä sekä arkaa tuntoa Hänen Sanansa edessä. Jes. 66:2.
Jeesus saakoon täyttää sydämemme Jumalan armolla ja rakkaudella!

On ihmeteltävää, että kolminaisuusoppi on saanut tunkeutua elävässä uskossa olevien elämään ”autuuttavana oppina”. Näin on päässyt tapahtumaan siitä huolimatta, että uskossa olevat yleensä tunnustavat uskovansa Raamattuun ainoana opin lähteenä. Kuitenkin jokainen asioita tutkinut tietää, että kolminaisuusoppi on kirkkoisien kehittämä ja Raamatun ulkopuolella syntynyt ihmisoppi, asiapaperi, joka on asetettu Raamatun rinnalle.
Kolminaisuusoppi on siis yksiselitteisesti osoittautunut Raamatulle vieraaksi ja apostolisen ajan jälkeen syntyneeksi uudeksi opiksi. Kolminaisuusoppi on olemukseltaan vastoin Ilm. 22:18-19 opetusta. Olisiko siinäkin päässyt valtaan tuo kuuluisa ”Keisarin uudet vaatteet” –ilmiö? = Korkea-arvoinen uskonnollinen henkilö (esim. paavi) on sanonut, ettei kyseistä oppia saa arvostella, muuten joutuu helvettiin. Sellaisen lausuman edessä kristityt ovat vavisseet, ja ovat apostolisen uskon sijasta valinneet kirkkoisien keksimän kolminaisuusopin.

Tällaisten kysymysten selvittelyssä tarvitaan nöyryyttä.
Jumala sanookin profeetan kautta: ”Minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särjetty henki ja arka tunto minun Sanani edessä” (Jesaja 66:2). –
Jeesus sanoo: ”…Isä on minua suurempi” (Joh.14:28). Kolminaisuusoppi sanoo: ”…ei yksikään ole toistaan suurempi.” Ne ovat selkeästi toisensa pois sulkevia väittämiä.

Kristikunnassa on vallalla kolme erilaista käsitystä jumaluudesta:
1. kolminaisuusoppi,
2. jeesusyksinoppi, ja
3. Raamatun oppi.
Ne kaikki ovat toisiansa vastaan.
Minkä me valitsemme? Vain yksi niistä on oikea.

JUMALA ON YKSI
Tämä on Raamatun ilmoittama tinkimätön totuus.
”Sinä uskot, että Jumala on yksi, siinä teet oikein…” (Jaakob 2:19). Raamatun mukaan on siis oikein uskoa, että Jumala on yksi. ”…niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on…” (1 Kor.8:6). ”Kuule Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi” (5 Moos.6:4; Gal.3:20; 1 Tim.2:5).

Jeesuksen Kristuksen Isä on Raamatun ilmoittama Yksi Jumala.
”Hän yksin on YKSI JUMALA! Kaikki on Hänen alapuolellaan eikä mitään ole Hänen yläpuolellaan tai vertaisenaan.” (Lainaus netistä)
Jeesus ja Pyhä Henki kyllä kuuluvat Isän täydelliseen yhteyteen, mutta ovat Hänen alapuolellaan. Isä on enemmän. Näin tunnustaessamme teemme Jumalan edessä oikein. Näin Jeesuskin tunnusti: ”Tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja Hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen” (Joh.17:3).

On siis olemassa Isä, Poika ja Pyhä Henki, mutta Isä yksin on Raamatun ilmoittama Yksi Jumala. Ehkä selvin alkuseurakunnallinen lausunto tästä aiheesta on tämä: ”.. niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa” (1 Kor.8:6). Siinä siis todetaan selvin sanoin, että Isä yksin on Raamatun ilmoittama YKSI JUMALA. Jokaisessa Raamatun kohdassa, jossa mainitaan ”Yksi Jumala”, on aina kysymyksessä Jeesuksen Kristuksen Isä, ”ylhäisin kirkkaus” ( 2 Piet.1:17).

Kolminaisuusoppi estää esim. juutalaisia tulemasta uskoon. Mutta sitäkin enemmän esteitä tekee jeesusyksinoppi, joka opettaa, ettei Jeesuksella ole ollenkaan Jumalaa, vaan että Jeesus on tuo yksi, Israelin Jumala. Raamattu kumoaa jeesusyksinopin samoin kuin kolminaisuusopinkin. ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös Välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus” (1 Tim.2:5). ”Minä olen Tie, Totuus ja Elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” (Joh.14:6).
”Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä” (1 Joh. 2:23). Tämä apostolinen uskon asetelma pitää sisällään ajatuksen Isästä, joka aina ja kaikissa ajatuskäsitteissä tarkoittaa Pojan yläpuolella olevaa persoonaa. ”Isä on minua suurempi” (Joh. 14:28).
”Taas ylimmäinen pappi kysyi häneltä ja sanoi hänelle: ”Oletko sinä Kristus, sen Ylistetyn Poika?” Jeesus sanoi: ”Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä.” (Markus 14:61,62).

KYSYMYS APOSTOLI PIETARILLE:
Tunnetko Sinä kolmiyhteisen Jumalan?
Pietari vastaa: Suonette anteeksi, etten koulunkäymättömänä ja oppimattomana miehenä ole milloinkaan kuullut sellaisesta. Oletan kuitenkin, että kyseessä on joku pakanallinen epäjumala.

KYSYMYS APOSTOLI PAAVALILLE:
Tunnetko Sinä kolmiyhteisen Jumalan? Paavali vastaa: Olen kuullut lähes kaikista aikamme jumalista, mutta kolmiyhteinen Jumala on minulle aivan vieras ja outo. Olettaisin kyseessä olevan jonkin Babylonin kolmiyhteyden. Minä uskon ja opetan, että Jumala on yksi.

Näin olemme nyt päässeet ymmärtämään, ettei alkuseurakunta tuntenut eikä tunnustanut kolmiyhteistä Jumalaa. Kolminaisuusoppihan alkoi hahmottua vasta noin 200 vuotta apostolien kuoleman jälkeen. Jos siis sanomme olevamme alkuperäisessä kristinuskossa, on meidän tunnustettava apostolien kanssa samoilla sanakäänteillä samaa Jumalaa. Meille pitää riittää Raamatun sanoilla määritelty Jumala.

USKOVIEN YHDYSSITEET – YKSEYDEN OPETUS.
Efesolaiskirjeen 4. luku opettaa, että uskovia toisiinsa liittävä rauhan yhdysside on ykseydestä oikein uskominen. Tämä takaa hengen yhteyden (Efes. 4:3). On uskottava totuuden mukaisesti, että on

1. ”yksi ruumis” eli ikuisesti jakamaton yksi Kristuksen seurakunta (1 Kor.12:27), joka koostuu kaikkien aikojen kaikista uskoon tulleista,
2. ”yksi Henki” eli yksi Pyhä Henki (ei ole monia Jumalan henkiä; 1 Kor.12:4-11),
3. ”yksi ja sama toivo” Jumalan valtakuntaan pääsemisestä (Efes.1:18; Hebr.6:19),
4. ”yksi Herra” eli ylösnoussut Herra ja Vapahtaja, Jeesus Kristus (Filip.2:11),
5. ”yksi usko”, joka on syntynyt Jumalan Sanan kuulemisesta (Room.10:17),
6. ”yksi kaste”, joka on toimitettu uskoon tulon ja parannuksen teon jälkeen upottamalla vedessä (Joh.3:23; Markus 16:16; Apt.2:38; 8:37,38; 10:47,48; 16:33,34; 18:8; 19:5; Room.6:3,4),
7. ”yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien (yli Jeesuksenkin) ja kaikkien kautta..” (Efes. 4:6). ”… joka yksin on Jumala!” (Joh. 5:44 (b). ”.. niin on meillä kuitenkin ainoastaan YKSI JUMALA, ISÄ…” (1 Kor.8:6). Juuda /24,25.

Huomaa siis edellisessä Yhden Herran lisäksi mainittu seitsemäs yhdysside: Yksi Jumala.

Edellä mainittu ykseyden opetus (Efes. 4:3-6) vastaan otettuna takaa Jumalan tahdon mukaisen kristittyjen yhteyden. Samoin se takaa, ettei uskovien yhteyttä oikeassa mielessä ole, jos yksikin yhdysside katkeaa. Nämä ovat peruspilareita rakentaessamme uskonelämäämme ristillä täytetyn lunastustyön perustalle. Näistä ykseyden opeista Jumalan seurakunta ei mielestäni saa eikä voi neuvotella.
Siinä mainittu seitsemäs yhdysside eli uskominen Jumalaan Jeesuksen Isänä, yhtenä Jumalana, on uskovien yhteyden kannalta erittäin ratkaiseva.
Nimikristillisyyden yhteyden perusta on kolminaisuusoppi lapsikasteineen. Tosin valtaosa oikeista uudestisyntyneistäkin uskoo Jumalaan kolminaisuusopin mukaisesti, ikävä kyllä. He pelkäävät uskoa raamatullisesti.

On suurta ja vapauttavaa armoa saada uskoa Jumalaan, joka on yli kaikkien. Ja on ihmeellistä uskoa ylösnousseeseen Herraan Jeesukseen, joka on verellään ostanut ihmiset Jumalalle (Ilm.5:9). ”Jumala on Hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiin naulitsitte” (Apt.2:36). Jeesuksen Kristuksen Isä siis teki Jeesuksesta Herran ja Kristuksen.
”Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen.., että Jumala on Kristuksen pää” (1 Kor.11:3) vielä ristin työnsä ja Taivaaseen astumisensa jälkeenkin. Näin uskoi alkuseurakunta, joka oli Pyhän Hengen kuljetettavana. Tässä uskossa olevat ovat aina oleva Pyhän Hengen johdossa (Room.8:14).

JEESUKSEN OPETUS ITSESTÄÄN
”Uskokaa Jumalaan (siis Isään) ja uskokaa minuun…Minä olen tie ja totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän tykö, muutoin kuin minun kauttani… Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän…Minä olen Isässä ja Isä on minussa” (Joh.14:1,6,9,11). ”Minä olen lähtenyt Isästä ja tullut maailmaan; jälleen minä jätän maailman ja menen Isän tykö” (Joh.16:28). ”Totuus on tekevä teidät vapaiksi” (Joh.8:32).

On hyvä vieläkin toistaa tämä ylimmäisen papin kysymys Jeesukselta: ”Oletko sinä Kristus, sen Ylistetyn Poika? Jeesus sanoi: OLEN; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä” (Mark.14:61-62). Ja Pietarin tunnustus: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita” (Matt. 16:15-18). Seurakunta siis rakentuu sen perustalle, että uskotaan Jeesukseen Raamatun opettamalla tavalla!

Raamattu opettaa Isän ominaisuuksiksi, että
1. Jumala on Voima (Mark. 14:62),
2. Jumala on Henki (Joh.4:24),
3. Jumala on rakkaus (1 Joh.4:8,16),
4. Jumala on näkymätön (Kol. 1:15; 1 Tim.6:16).

”Jumalaa ei kukaan ole milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on Hänet ilmoittanut” ( Joh. 1:18).
Jeesus ”on näkymättömän Jumalan kuva (näkyvä Jumala), esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa” (Kol.1:15; Efes.1:15). Isä Itse eli Voima on Jeesuksen toiminnan taustalla. ”Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan se, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee” (Joh. 5:19).
Ihmeellinen Pyhä Henki ilmoittaa, miten ihmeellinen on Jumala ja miten ihmeellinen on Jeesus, joka on pian tulossa takaisin (Apt.2:20; Ilm.1:7; Matt. 24:30; 1 Tes.4:13-18). Häntä me odotamme (1 Tes.1:10; Hebr.9:28).


(HUOM!) Tässä syviä mietiskelyjäni:

KAIKEN ALKU = JUMALA SANOI = ”Sana oli Jumala.” Joh. 1:1-3. = ”.. ja nimi, jolla Häntä kutsutaan, on Jumalan Sana.” Ilm. 19:13.

Joskus on ollut aika, jolloin koko maailmankaikkeudessa ei ollut mitään. Oli kuitenkin Jumala! Hän, suuri Elohim oli itsestään olemassa oleva suuri ”Minä Olen” (2 Moos.3:13-15). Hän oli yksin yksi Jumala. Hän ei vielä milloinkaan ollut tehnyt mitään tai sanonut mitään, eikä siis millään tavalla ilmaissut itseään. Mihin Hän olisikaan itseään ilmaissut? Missään ei ollut mitään. –
Mutta sitten alkoi tapahtua. Ylistys Suurelle Ihmeelliselle Jumalalle!
HÄN SANOI ! – JUMALA SANOI! – Näin Hän alkoi ilmaista itseään ja luoda Sanallaan. ”Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttaan, ja ilman Häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on” (Joh. 1:1-3).
Tuo Sanominen (Logos) eli Jumalan itsensä ilmaisu oli ja on Jeesus. ”…Nimi, jolla Häntä (Jeesusta) kutsutaan on Jumalan Sana” (Ilm.19:13). Tämän tähden Jeesusta kutsutaan Jumalan Pojaksi, Isästä lähteneeksi, ”Ainokaiseksi Pojaksi” (Joh.3:16-18).
”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me katselimme Hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin Ainokaisella Pojalla on Isältä. Ja Hän oli täynnä armoa ja totuutta” (Joh.1:14).
Vielä vuosikymmeniä myöhemmin Johannes todisti samaa asiaa: ”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta – ja elämä ilmestyi ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille” (1 Joh.1:1-3).
”Minä (Jeesus) olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu” (Ilm.22:13).
Nyt siis voin ymmärtää, miksi Jeesus saa käyttää itsestään ilmaisua A ja O, joka on Isän Jumalan itsestään käyttämä muoto: ”Minä olen A ja O, sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias” (Ilm.1:8). ”Ja Hänellä (Jeesuksella) on vaipassa kupeellaan kirjoitettuna Nimi: Kuningasten Kuningas ja herrain Herra” (Ilm. 19:16).

Ymmärrän, ettei mitään ole syntynyt ilman Jeesusta. Jumalasta ei ole lähtenyt mitään muuten kuin Jeesuksen kautta. Jumalaan ei myöskään mene mitään muuten kuin Jeesuksen kautta. Hän on ovi Jumalaan. Kaikki Jumalan toiminta tapahtuu yksinomaan Jeesuksen kautta.
Kukaan ei näin ollen voi Päästä Jumalan luo Taivaaseen ilman Jeesusta. Uskonnot ja uskomukset eivät voi pelastaa. Vain Jeesus, Jumalan Poika voi. Halleluja! Tämän vuoksi teemme kaiken ainoastaan Jeesuksen siunatussa Nimessä (Kol.3:17). ”Hän on näkymättömän Jumalan kuva” (Kol.1:15).
”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus” (1 Tim.2:5).
”Sen tähden Hän (Jeesus) maailmaan tullessaan sanoo: ”Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit (Marian kohdussa Jumala valmisti itselleen sopivan syntiuhrin, Jeesuksen lihan ruumiin); polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: ’Katso, minä tulen; kirjakääröön on minusta kirjoitettu, tekemään sinun tahtosi, Jumala’ (Jeesus tuli maailmaan toteuttamaan Jumalan tahdon). Kun Hän (Jeesus) ensin sanoo: ”Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt”, vaikka niitä lain mukaan uhrataankin, sanoo Hän sitten: ”Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi.” Hän poistaa ensimmäisen (vanhan liiton), pystyttääkseen toisen (uuden liiton). Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan” (Hebr.10:5-10).

Tähän omaan selitystapaani saadaan sopimaan kaikki Raamatun opetukset Jumalasta. Mutta jos olen unohtanut tai tietämättömyydessäni käsittänyt jonkun kohdan väärin, niin antakoon Isä anteeksi syntini. Vakaa uskoni kuitenkin on, että tällä tavalla uskoen uskomme Jeesuksen tarkalleen siksi, joka Hän todellisuudessa on. Näin ollen emme kuole synneissämme. Joh. 8:24. Aamen. Voin suositella tätä uskomisen tapaa kaikille Jumalan lapsille.
Jeesus Kristus on Herra, koska Isä ”…Jumala on Hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiin naulitsitte” (Apt.2:36).
”Näin sanoo Aamen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku” (Ilm.3:14).
Aamen!

JEESUS ON LUOJA
Jeesuksen ”kautta Hän (Isä Jumala) myös on maailman luonut. Ja joka, ollen Hänen kirkkautensa säteily ja Hänen olemuksensa kuva…” Jeesus heijastaa Isää ja on yhtä Isän kanssa samoin kuin auringon säteet ovat yhtä auringon kanssa. Säteet itsessään eivät ole aurinko, mutta eivät voi lämmittää ja säteillä valoa ilman aurinkoa. Emme voi ajatella, että auringon säteet ovat erikseen auringosta? Yhtä vähän voimme ajatella, että Jeesus olisi eri olemusta Isän kanssa. Aurinko ja säteet on meille selvä esimerkki.
Jumala sanoo Jeesuksesta: ”Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja ikuisesti… Jumala, sinun Jumalasi, on voidellut sinua iloöljyllä… ja (edelleen Isä Jumala sanoo Jeesuksesta) Sinä Herra olet alussa maan perustanut ja Taivaat ovat Sinun kättesi tekoa” (Jeesuksen tekoa/ Sanalla luodut). Hebr.1:2,3,8,9,10.
”Sillä Hänessä (Jeesuksessa) asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti” (Kol.2:9). ”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja Hän on näkymättömän Jumalan (näkyvä) kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. Sillä Hänessä luotiin kaikki, mikä Taivaissa ja maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu Hänen kauttansa ja Häneen, ja Hän on ennen kaikkia, ja Hänessä kaikki pysyy voimassa” (Kol.1:14-17). ”…läpi taivasten kulkenut Jeesus, Jumalan Poika” (Hebr. 4:14).
”Kun Jeesus tuli Filippuksen Kesarean tienoille, kysyi hän opetuslapsiltaan sanoen: ”Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?” Niin he sanoivat: ”Muutamat Johannes Kastajan, toiset Eliaan, toiset taas Jeremiaan tahi jonkun muun profeetoista.” Hän sanoi heille: ”Kenenkä te sanotte minun olevan?” Simon Pietari vastasi ja sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita” (Matt. 16:13-18).
Samalla tavalla Isä yhä ilmoittaa Pojastaan Jeesuksesta. Hän sanoo, että ”tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa Häntä!” (Matt. 3:17; 17:5; 2 Piet. 1:16-18).

Minkälaiset ovat Jumalan kasvot?
Mistä ne löytyvät?
Meidänhän tulee rukoilla: ”Valista meille kasvosi!” 4 Moos.6:25. ”Näytä meille Isä!” Joh.14.
Vastaukset kysymykseen löytyvät Raamatusta:
”Hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. Sillä Hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu Hänen kauttansa ja Häneen, ja Hän on ennen kaikkia, ja Hänessä pysyy kaikki voimassa.” Kol.1:15-17

JEESUS ON JUMALAN KASVOT!
”Isää Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on Hänet ilmoittanut.” Joh.1:18.
”ja joka, ollen Hänen kirkkautensa säteily ja Hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa.” Hebr.1:3.
Jeesus on ”VOIMAN OIKEALLA PUOLELLA!” Markus 14:62; näkymättömän Jumalan Ainoa näkyvä ”osa”.
”Joka näkee minut, näkee Hänet, joka on minut lähettänyt!” Joh.12:45.
”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän.” Joh. 14: 9.
”Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa.” Joh. 14:11.

JEESUS ON JUMALAN OLEMUKSEN KUVA!
”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: ’Näytä meille Isä’?” Joh. 14:9.
ISÄ JUMALA ON VALISTANUT MEILLE KASVONSA LÄHETTÄMÄLLÄ POIKANSA SYNTIEMME SOVITTAJAKSI!
”Se on täytetty!”
Aamen.


VIISAUS
Sananlaskut 8. luku kertoo Jeesuksesta viisauden personoitumana. Ilmaukset ovat siis eräänlaista viisauden henkilöimistä. ”Herra loi (?) minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua” (jae 22).”Kun Hän taivaat valmisti, olin minä siinä…silloin minä Hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin Hänen edessään kaikin ajoin; leikitsin Hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset” (jakeet 22-31).
Edellinen Sananlaskujen väärin tulkittu ilmaus, että Jumala olisi luonut Jeesuksen, ei pitäisi yhtä Raamatun kokonaisilmoituksen kanssa. Eikä siinä olekaan kyse Jumalan Pojan luomisesta, vaan viisaudesta, joka on personoitunut Jeesuksessa. Jeesus ei ole luotu olento, vaan kuten jo aiemmin on käynyt ilmi, Isästä syntynyt Sana.
”Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista” (Miika 5:1).

ISÄN, POJAN JA PYHÄN HENGEN NIMI ?
Jeesus käski tehdä ihmisistä opetuslapsia ja sitten kastaa heitä ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt.28:19). Mikäli Jeesus on sanonut kyseiset sanat (?), niin miten ne sopivat Raamatun muun ilmoituksen yhteyteen? Apostolithan eivät missään tilanteessa käyttäneet niitä sanoja. Eikä niitä ollenkaan ole muualla Raamatussa.
Ensiksikin meidän on kysyttävä, mikä on tuo Nimi? Mikä on Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimi, johon kehotetaan kastamaan? Matteushan mainitsee Nimen yksikössä: ”nimeen”, ei nimiin.
Terveellä ajattelulla voimme todeta, ettei Isä ole nimi, ei myöskään Poika tai Pyhä Henki. Ne ovat titteleitä. Huomaamme siis myös tuon yksikkömuodon, ”nimeen”, ei nimiin.
Jeesuksen opetus selviää asettaessamme sen Raamatun kokonaisopetuksen yhteyteen. Silloin huomaamme sen tukevan apostolista käytäntöä kastaa ihmiset Jeesuksen Kristuksen Nimeen (mm. Apt.2:38; Kolos 3:17). Raamattuhan ei voi opettaa ristiriitaisesti.

Katsomme selvennykseksi Jeesuksen opetusta parannuksen saarnaamisesta. Missä nimessä se tapahtuu? ”Parannusta syntien anteeksi saamiseksi on saarnattava HÄNEN NIMESSÄNSÄ kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista” (Luuk.24:47). Onko meidän siis käytettävä parannusta saarnatessamme sanoja ”hänen nimessään”? Ymmärrämme tietenkin, ettei ole tarkoitus toistaa ”Hänen Nimessään” sanoja, vaan toimia Hänen Nimessään eli siis Jeesuksen Nimessä.
”Hänen Nimessään” tarkoittaa siis Jeesuksen Nimeä. –
Tämänkaltainen opetus saattaa tuntua lapselliselta. Mutta tällä tavalla jokainen voi parhaiten ymmärtää asian.
Jeesus ei opettanut käyttämään titteleitä ilman Nimeä.
Jos jonkun kastetilaisuudessa olisi käytetty pelkästään sanoja Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ei häntä olisi kastettu mihinkään nimeen, vaan pelkästään titteleihin. Jos taas jonkun kasteessa on käytetty sanoja, Jeesuksen Kristuksen Nimeen, on Hänet kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen. Jeesushan ei opettanut käyttämään sanoja Isä, Poika ja Pyhä Henki, vaan niiden sanojen taakse kätkeytyvää Nimeä, samoin kuin on laita ”minun nimessäni” –sanojen kanssa.
Alkuseurakunta toimi yksinomaan Jeesuksen Kristuksen Nimessä. He tiesivät Herransa sanojen merkityksen. Tiedämme heidän toimineen oikein. Seuraamme heidän esimerkkiään. Kaikki, mitä teette sanalla ja työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen Nimessä…” (Kolos. 3:17). Hän on ”Immanuel, Jumala meidän kanssamme” (Matt. 1:23).

ISÄN NIMI
Jeesus tuli Isänsä Nimessä. ”Minä olen ilmoittanut sinun Nimesi ihmisille…” (Joh.17:6). ”Pyhä Isä, varjele heidät Nimessäsi, jonka olet minulle antanut…” (Joh.17:11,12). ”Minä olen tehnyt Sinun Nimesi heille tunnetuksi…” (Joh.17:26). ”Minä olen tullut Isäni Nimessä…” (Joh.5:43). ”Hoosianna, siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran Nimeen, Israelin kuningas” (Joh.12:13, 28).
”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa…” (2 Kor.5:19).

Isä, Poika ja Pyhä Henki toimivat ainoastaan Jeesuksen Kristuksen siunatussa Nimessä. ”Kaikki, mitä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen Nimessä” (Kolos.3:17). Mitään poikkeusta ei ole.  ”Ei ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta Nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” (Apt.4:12).
Emme siis usko pelastuvamme lausuessamme titteleitä: ”Isä, Poika ja Pyhä Henki”. Niiden lausuminen on turhaa ja tyhjää uskonnollista muotomenoa.

Vanhassa laulussa lauletaan: ”Kun toiset nimet kalvenneet on aivan, nimi Jeesus vielä jää. Sen kauneutta kautta iäisyyden lunastetut ylistää. Nimi yli kaiken ompi Jeesus. Ei maailmassa kauniimpaa…”.
Toisessa laulussa lauletaan: ”Valta ja voima, Taivaassa maassa, kuuluu Jeesukselle! Halleluja! Halleluja! Jeesus olet arvollinen saamaan kaiken kiitoksen…”.
Kaikki valta on annettu Jeesukselle. Joh. 5:19-47.
Jeesus on siis ”Immanuel, Jumala meidän kanssamme!” (Matt.1:23).

PYHÄ HENKI – MITÄ, MISSÄ, TAI KUKA HÄN ON
Raamattu ilmoittaa Pyhästä Hengestä, että Hän johdattaa, puhuu, kuulee ja julistaa (Joh.16:13-15). Ne ovat persoonallisia ominaisuuksia. Hän tulee murheelliseksi, tuntee, jos uskova elää sopimatonta elämää (Efes. 4:30). Tästä voimme tehdä johtopäätöksen, että Hän tulee myös iloiseksi kristityn puhtaasta vaelluksesta…
Pyhä Henki on Puolustajamme (Joh. 14:16,17). Hän jakaa armolahjoja ( 1 Kor.12:4-11) ja johdattaa Jumalan seurakuntaa (Room.8:14). Hän auttaa meitä rukoilemaan Jumalan tahdon mukaan (Room. 8:26,27). Jumalan Pyhä Henki toimii persoonallisella tavalla, ja on siis Persoona.
Kokemuksemme uskoon tulleina vahvistaa Hänen toimintansa. ”Hänessä (otettuamme vastaan Jeesuksen) on teihinkin, sitten kuin olitte kuulleet totuuden sanan, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti”(Efes.1:13).
”Jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa” (Room.8:9).
Pyhä Henki on Totuuden Henki, Jumalan Henki ja Jeesuksen Henki (Apt.16:6,7). Hänet on ”vuodatettu” (Apt. 2:33/ Jooel 2:28-29). Häntä voidaan ”juoda” (Joh. 7:37-39).
Pyhän Hengen asuinpaikka meissä on meidän henkemme eli sydämemme. Ja samalla Hän on voiteluna yllämme (1 Joh. 2:20,27 ja 2 Kor.1:21,22). Uudestisyntymisessä Pyhä Henki tulee asumaan sydämiimme. Pyhän Hengen kasteessa Hän tulee päällemme (Apt. 11:15). Silloin olemme sisältä ja päältä täynnä Pyhää Henkeä.

Isällä ja Pojalla on sama, yksi Henki. Tähän yhteen Henkeen olemme mekin uskoontulossamme tulleet. ”Joka yhtyy Herraan, on yksi henki Hänen kanssaan” (1 Kor.6:17). ”…teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa” (Kol.3:3). ”Hänessä me olemme, elämme ja liikumme” (Apt.17:28).
Olemme Kristuksessa Jeesuksessa (Gal. 3:26,27; 2 Kor.5:17) olemalla Pyhässä Hengessä ja Hänen ollessaan meissä.

Kun Pyhä Henki tuli meihin, niin me pelastuimme. Kun saimme Pyhän Hengen kasteen, saimme voiman olla Jeesuksen todistajia (Apt. 1:8; 2:1-6; 8:14-17; 10:43-48; 11:15; 19:1-6). Apostolit, jotka olivat saaneet Pyhän Hengen, täyttyivät myöhemmin yhä uudestaan Hengellä (Joh. 20:21-23; Apt.4:31 ym..).

Pyhällä Hengellä ei ole varsinaista persoonanimeä. Silti Hän on persoona Isän ja Jeesuksen Henkenä. Hän ei kuitenkaan ole Isästä ja Pojasta erillään oleva persoona. Samoin kuin minun henkeni kuuluu minun persoonaani, samoin Pyhä Henki kuuluu Isän ja Jeesuksen persoonaan, kokonaisuuteen. Hän ilmentää Isän ja Jeesuksen persoonaa. Hän ei toimi irrallaan Isästä ja Pojasta kuten ei Jeesuskaan toimi irrallaan Isästä: vertaa aurinko ja säteet.
Emme myöskään löydä Raamatusta oppia, että Pyhä Henki olisi vain jokin ”henkilö” meidän ajattelemassamme mielessä, niin että Hänellä olisi jokin muoto, esim. ihmisen näköinen. Hän on Henki, joka on vuodatettu kaiken lihan ylle eli Hän on kaikkialla läsnä oleva ja kaiken tietävä. (Jooel 2:28). Mutta Hän voi ottaa ilmestysmuodokseen vaikkapa kyyhkysen (Joh. 1:32-34), tai tuliset kielet, jotka näkyvät uskossa olevien päällä (Apt. 2:1-6).
Uskomme kaiken Raamatussa olevan Jumalan ilmoituksen. Emme usko ”yli sen, mikä on kirjoitettu” (1 Kor. 4:6).

Ilman sydämissämme asuvaa Pyhää Henkeä ei kenelläkään voi olla oikeaa uskoa. Ilman Häntä ei ole oikeaa elämää. Hän on elämän Henki. Ja kun Pyhä Henki on sydämissämme, olemme pelastuneita ja meillä on ikuinen elämä.
Jumalan työtä voidaan tehdä ainoastaan Pyhän Hengen yhteydessä. Tämän vuoksi jokainen ihminen tulee auttaa Pyhän Hengen täyttämään elämään, ottamaan vastaan ensin Jeesus Pelastajaksi ja sitten Pyhä Henki johdattajaksi. ”vaan kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman ja te tulette olemaan minun todistajani…” eli Jeesuksen todistajia (Apt.1:8). ”…Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella” (Matt.3:11). Pyhän Hengen kautta annettiin sydämiimme Jumalan rakkaus (Room. 5:5).
Ylistetty olkoon Jeesus!

Sinäkin saat täyttyä Pyhällä Hengellä (Apt. 2:38; 10:44-48). Saat alkaa puhua uusin kielin ja ylistää Jumalaa. Lupaus on annettu jokaiselle (Luuk.11:13). Hän on oleva Puolustajasi syntisen ja nurjan maailman keskellä (Joh. 14:26; Apt.2:40). Hän johdattaa Sinut kaikkeen totuuteen (Joh.16:13) ja totuus on tekevä Sinut vapaaksi (Joh. 8:32). Sinä olet pääsevä Taivaaseen, Herrasi Jeesuksen luo.

”Jumalan, ainoan viisaan, olkoon kunnia Jeesuksen Kristuksen kautta, aina ja iankaikkisesti. Aamen” (Room.16:27).

Kokonaisesti Herralle antautuneina ja Pyhän Hengen johdatuksessa pysyen vältämme eksytysten kavalat juonet. Emme usko valheellisia opettajia, jotka ”pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet” (Room. 16:17-18).
Uskomme Herraan Jeesukseen Kristukseen ja Hänen Raamatussa puhumiinsa selviin sanoihin. Raamattu on ainoa ”tunnustuskirjamme”.
”…että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet, ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet” (2 Piet.3:2).
”Ei yli sen, mikä on kirjoitettu, ettette asettuisi toinen toistanne vastaan!” (1 Kor. 4:6).

Jumala on yksi! Ja meidän, uskoon tulleiden elämä on Hänessä: ”Teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa.” Kol. 3:3.

Aamen.

Weijo Lindroos