Tiedote luterilaisille

Jumala tahtoo hyvää luterilaisille samoin kuin kaikkien uskontojen jäsenille.
Onko kukaan kertonut Sinulle, että olet Jumalalle erittäin rakas ihminen? Jumala johdatti Sinut tälle sivustolle, että saat kuulla sanoman Jeesuksesta, joka sovitti syntisi sijaisuhrillaan, kärsimyksellään ja kuolemallaan Golgatan ristillä? Hän otti päällensä sinulle kuuluvan tuomion. ”Se on täytetty!” Ristintyönsä jälkeen Jeesus nousi ylös kuolleista. Hänellä on ”kuoleman ja Tuonelan avaimet”. Ilm. 1:18.
Kun otat vastaan Jeesuksen Pelastajaksesi, saat syntisi anteeksi ”uskon kautta Hänen vereensä”, etkä joudu kadotukseen! Room. 3:23-25.
Kun sitten olet ottanut vastaan Jumalan armon Jeesuksessa, on seuraava askel kasteelle tuleminen. Lapsikaste ja kirkon jäsenyys ei ole pelastanut sinua. Jeesus on ainoa ”Tie, Totuus ja Elämä”. Joh. 14:6. ”Ei ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Jeesuksessa Kristuksessa!” Room. 8:1. Jumala tahtoo antaa syntisi anteeksi. Lue Raamatusta 1. Johanneksen kirjeen 2:22-25.
”Hänen työtovereinaan me kehotamme teitä vastaan ottamaan Jumalan armon, niin ettei se jää turhaksi!” 2 Kor. 6:1,2. Tätä sanomaa et olisi voinut kuulla kirkossa.

Mitä siis teet synneillesi?

Ilman Jeesusta henkilökohtaisena Vapahtajana ei kukaan ole Jumalan lapsi eikä pääse taivaaseen. Tie on avattu vain Jeesuksen veren kautta. Hän sanoo: ”Minä ole Tie, Totuus ja Elämä! Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani!” Joh. 14:6. Siinä Jeesus kumoaa kaikki uskonnot turhina ihmistekoina. ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa!” 2 Kor. 5:19. Jeesus ei ole uskonnollinen kirkon ideologia, vaan ylösnoussut Taivaan Kuningas ja herrojen Herra, jolla on kaikki valta Taivaassa ja maan päällä. Ota vastaan Hänet jo tänään! Jumala tahtoo antaa syntisi anteeksi!

Hanki itsellesi Raamattu (Raamattu Kansalle käännös). Ala lukea sitä Uuden testamentin puolelta. Lue rukoillen ja pyytäen, että Pyhä Henki avaa ymmärryksesi käsittämään Raamatun kirjoituksia. Rukoile ääneen ja Jeesuksen Nimessä!
Jumala odottaa voidakseen olla Sinulle armollinen. Voit rukouksessa keskustella Jeesuksen kanssa kuin parhaan ystäväsi kanssa. Kun sitten päätät ottaa vastaan Jeesuksen Pelastajaksesi, ota yhteyttä. Järjestämme kastetilaisuuden, jossa sinut kastetaan upotuskasteella uuden Herrasi Jeesuksen Kristuksen Nimeen! Näin Sinusta tulee kristitty, Jumalan lapsi. Ja näin toimien sinä pääset Taivaaseen.
Ota yhteyttä.

Perhekuntien pelastuminen

Apt. 16. luvussa oleva opetus perhekuntien pelastumisesta.

”Niin he sanoivat: ´Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi`” Jae 31.
Monet uskossa olevat ovat hämmentyneet
Jumalan sanaa kohtaan, kun heille on lupailtu, että omaiset pelastuvat, jos yksi heistä pelastuu. Kuitenkin omaisia on sittemmin siirtynyt pois tästä ajasta pelastumattomina. Se on suuri murheen asia.
Ihmisille
ei ole kyllin selvästi opetettu Raamatun antamia pelastumisen periaatteita, että jokaisen ihmisen tulee itse uskoa henkilökohtaisesti Herraan Jeesukseen. Mark. 16:15-16.

Mitä Apt. 16:30-34 siis opettaa? – Paavali ja Silas olivat joutuneet vankilaan uskonsa tähden. He olivat pahoinpideltyinä ja vaatteet riekaleina, mutta ylistivät siellä Herraa kahleiden kilinällä säestäen. Jumala puuttui asiaan. Vankilaan tuli maanjäristys. Vankien kahleet irtaantuvat, kun koko vankilan perustukset järkkyivät. Vanginvartija pelästyi tätä suuresti aikoen tehdä itsemurhan. Mutta Paavali sai vanginvartijan rauhoittumaan. ”Älä tee itsellesi mitään pahaa!”
Filippin vanginvartija tiesi Paavalin ja Silaan Jeesukseen uskoviksi.
Niin hän kysyi heiltä: ”Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?” (jae 30). – ”Niin he sanoivat: ´Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi`.” Jae 31. Tästä lupauksesta on tehty johtopäätös, että yhden tullessa uskoon, pelastus tulee automaattisesti kaikille perheen jäsenille. Mutta Raamattu ei missään kohden lupaa, että joku voisi pelastua ilman omakohtaista uskoon tuloa. Perhekunnan pelastumiselle annettiin nimenomainen ehto uskoa Jeesukseen: ”Uskokaa Jeesukseen, niin sillä tavalla sinä ja sinun perhekuntasi pelastutte!” Huomaatko? ”Usko Herraan Jeesukseen, niin SINÄ pelastut!” oli sanottu jokaiselle vanginvartijan perhekuntaan kuuluvalle. ”Hän puhui Jumalan Sanaa kaikille…” Jae 32. Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi” pelastuu, jos jokainen heistä uskoo Herraan Jeesukseen Raamatun opettamalla tavalla.
Ihminen saa syntinsä anteeksi Jeesuksen Nimessä ja veressä: ”Uskon kautta Hänen vereensä” (Room. 3:23-26) ottamalla vastaan Jumalan armon. 2 Kor. 6:1,2.
Apt. 16 luvun opetus pysyy siis yhteydessä Raamatun kokonaisopetuksen kanssa, että ihminen pelastuu vain
henkilökohtaisen uskon kautta Jeesukseen, ei jonkun toisen, esim. perheen isän uskomisen kautta. ”He puhuivat Jumalan Sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat.” Jae 32. Koko perhekunta kuunteli Paavalin ja Silaan puhetta. He kaikki olivat siinä iässä, että kykenivät kuulemaan ja ymmärtämään, koska sanotaan, että he kaikki tulivat uskoon, koko perhekunta. Välittömästi heidät myös kastettiin Jeesuksen nimeen. Ei odotettu edes aamun valkenemista, vaan ”hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta”. Jae 33. Ja syntyi suuri ilo, pelastuksen riemu, kun vanginvartija perheineen”riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi”. Jae 34 .

Filippin vanginvartijan perheelle annettu lupaus koskee siis meidänkin omaisiamme. He pelastuvat, jos jokainen heistä uskoo Jeesukseen syntiensä sovittajana ja ylösnousseena Vapahtajanaan sekä ottavat Hänet vastaan omana Herranaan ja sitten tulevat kasteelle!
Rukoillaan siis omaistemme puolesta, ja kerrotaan heille ristin työstä, koska usko syntyy Jumalan sanan kuulemisesta. Room. 10:17.

Taivassanomat 3/2018

PYHÄN HENGEN SAAMINEN ja HENKIKASTE ovat
kaksi eri asiaa.

”Ottakaa Pyhä Henki!” Joh. 20:22.
”Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä!” Matt. 3:11.
”Täyttykää Hengellä!” Efes. 5:18,19.

1. PYHÄN HENGEN SAAMINEN
Uskoontulo ja Pyhän Hengen saaminen ovat yksi ja sama asia! Jeesuksen vastaan ottaneen ihmisen sisimpään tulee Jumalan Elämä, joka on tulvillaan taivaassa vallitsevaa rakkautta, ”tulevan maailman voimia”. Hebr. 6:5. ”Rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.” 1 Joh. 4:7,8.
”Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta” (Room. 5:5) pelastumiskokemuksessa.
Näin Jeesus tulee Pyhän Hengen kautta asumaan ihmisen sisimpään henkeen, sydämeen eli persoonallisuuden keskukseen. Efes. 3:17.
Jeesus opetti, että ihmisen, joka tahtoo päästä taivaaseen, tulee uudestisyntyä Pyhästä Hengestä. Joh. 3:3-5. ”Jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa.” Room. 8:9.

Pyhä Henki annettiin meille silloin kun otimme uskossa vastaan Jeesuksen. Tulimme silloin elävään uskoon. Kol. 2:6,7.

Tämä pelastus on ollut mahdollista uustestamentillisessa merkityksessä vasta ristintyön ja ylösnousemuksen jälkeen, uudessa liitossa. Uusi liitto alkoi Jeesuksen kuolemasta. ”Tämä on uusi liitto minun veressäni!” Luuk. 22:20. /
”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta.” 1 Piet. 1:3. Jeesus sovitti syntimme sijaisuhrillaan ristillä. Hän nousi ylös kuolleista kolmantena päivänä ja ilmestyi opetuslapsilleen kuoleman voittajana Jerusalemin Yläsalissa. Siellä ”Hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki!” Joh. 20:22. Näin Jeesus ”kuolleistanousemisen kautta” (1 Piet. 1:3) antoi opetuslastensa sydämiin Pyhän Hengen sinetin. Samoin tapahtuu edelleen: ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu!” (Room. 10:13) eli saa sisimpäänsä Elämän, Jeesuksen, joka on ”Tie, Totuus ja ELÄMÄ”. Joh. 14:6. Pyhä Henki on Elämän Henki. Vertaa 1 Moos. 2:7.

Ottaessamme vastaan ylösnousseen Jeesuksen syntiemme sovittajaksi ja elämämme Herraksi, tapahtui kaksi asiaa:

1. Yhdistyimme Jeesuksen kuolemaan ja vapauduimme syntitilastamme ”uskon kautta Hänen vereensä”. Room. 3:23-25. 6:22.

2. Yhdistyimme Jeesuksen ylösnousemuselämään, koska Hänet herätettiin kuolleista ”meidän vanhurskauttamisemme tähden”. Room. 4:25. (Vanhurskautus = syyttömäksi julistaminen).

Näin ihminen tulee Jumalan lapseksi ja pelastuu. Uskoon tullut on pelastunut (Apt. 2:47), koska hänen sydämessään on ”luvatun Pyhän Hengen sinetti”, ”lapseuden Henki” (Efes. 1:13. Room. 8:9,15.), ”joka on meidän perintömme vakuutena, Hänen omaisuutensa lunastamiseksi”. Efes. 1:13,14.
Pyhä Henki on Jumalan omistusmerkki meissä.
”Siis, jos joku on Kristuksessa, on hän uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.” 2 Kor. 5:17.
”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa.” 2 Kor. 5:19.

Uudestisyntymisessä saatava Pyhä Henki oli luvattu jo vanhan liiton Kirjoituksissa: ”Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun lakieni mukaan, noudatatte minun säädöksiäni ja toimitte niiden mukaan.” Hes. 36:27. Hebr. 8:7-13.

Pyhän Hengen saaminen tuo mukanaan suuret siunauksen oheisvaikutukset, ”niin että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittämisessä, voidaksenne tutkia, mikä paras on, että te Kristuksen päivään saakka olisitte puhtaat ettekä kenellekään loukkaukseksi, täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan, Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi.” Filip. 1:9-11. ”.. että heidän sydämensä, yhteenliittyneinä rakkaudessa, saisivat kehotusta omistamaan täyden ymmärtämyksen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.” Kol. 2:2,3. ”Jumala itse vaikuttaa teissä (uudestisyntyneissä) tahtomisen ja tekemisen, että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.” Filip. 2:13.

Tahdon yhä uudestaan painottaa, että uudestisyntynyt ihminen on kokonaan pelastunut silloin, kun hän on uskoen ottanut vastaan Jeesuksen sydämeensä. Näin hän on saanut Jumalan Hengen, ”uskossa kuulemisen kautta”. Gal. 3:2-5. Ja siitä alkaa loppuelämän projekti, rikassisältöinen pyhä ja hengellinen elämä Jumalan hyvyyden vaikutuspiirissä, rakkauden käskyn sisällä. Joh. 13:34,35. Efes. 4:11-16.
Pyhä Henki tahtoo kuljettaa uskoon tulleen yhä suuremmille siunauksen lähteille. ”Kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.” Room. 8:14.
Ensimmäiseksi Jumala johdattaa uuden uskoon tulleen parannukseen ja kasteelle. Vanha synti-ihminen haudataan kasteen hautaan. Room. 6:4. Se on upotuskaste vedessä Jeesuksen nimeen. ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen …” Apt. 2:38. ”Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin..” Apt. 2:41. Kasteelle meneminen on Jeesuksen käsky, johon ei ole jätetty neuvotteluvaraa. Mark. 16:15,16. Apt. 10:48. Upotuskaste vedessä kuuluu jokaiselle uskoon tulleelle.

Kun annoimme elämämme Jeesukselle, saimme samalla ottaa vastaan täyden luottamuksen Hänen sanoihinsa: ”Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.” Joh. 6:37. Otimme Jeesuksen vastaan kaikkineen, mitä Hän on, mitä Hän on tehnyt puolestamme, mitä Hän on opettanut Raamatun sanassa. Ja otimme samalla vastaan ”rakkauden totuuteen voidaksemme pelastua”. 2 Tess. 2:10-12.
Tuntuipa meistä miltä tahansa, niin ”Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia.” Room. 8:16. Pyhän Hengen antama pelastusvarmuus toimii sisimmässämme tunteiden vaihtumisesta huolimatta. Kaikki eivät koe ollenkaan suuria tunnekuohuja. Eivätkä kaikki tiedä edes hetkeä, jolloin uskonelämä heissä alkoi. Pyhä Henki tuli heidän elämäänsä hiljaisena tuulena. Jeesus ja ristintyö tulivat meille rakkaiksi. Hengen hedelmä alkoi kasvaa. Gal. 5:22. Siunauksen lähde aukeni. Saamme ammentaa tästä pelastuksen lähteestä uutta armoa joka päivä, maailman loppuun asti. Sak. 13:1. Jes. 12.

Kaikki edellä mainittu annetaan siis uskoon tulleelle ennen Pyhän Hengen kastetta.

2. PYHÄN HENGEN KASTE USKOSSA OLEVILLE
Johannes Kastaja sanoi Jeesuksesta: ”Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa.” Matt. 3:15. Apt. 1:5. Sama Pyhä Henki, joka uudestisynnyttää, antaa uskoon tulleelle myös voiman kasteen.
Pyhän Hengen kaste ei voi tulla ihmisen elämään salaisesti, kuten uskoon tulossa saatava Hengen sinetti saattaa tulla. Henkikaste tuo mukanaan selvät merkit.
Raamatussa on paljon lupauksia Pyhän Hengen kasteesta. Nämä lupaukset kuuluvat ”lisäsiunauksena” niille, jotka ensin ovat uskoon tulossa saaneet Pyhän Hengen sinetin sydämeensä.
Jeesuskin sai Pyhän Hengen kasteen vesikasteensa jälkeen, että Hän kaikessa tulisi esimerkiksemme. Hebr. 2:17. ”Kun Jeesus oli kastettu, Hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan Hänen päälleen kuin kyyhkynen.” Matt. 3:16. Samoin aukenivat taivaat ristintyön ja ylösnousemuksen jälkeen Jerusalemin Yläsalissa, jossa uudestisyntyneet Jeesuksen opetuslapset odottivat, että he saavat henkikasteen, jonka Jeesus oli luvannut heille: ”Teidät kastetaan Pyhässä Hengessä. … te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne.” Apt. 1:5,8. – Huomioi sana ”päällenne”. Tuo sana toistuu yhä uudestaan henkikasteesta puhuttaessa. Apt. 8:14-17. 11:15. 19:6. –
Opetuslapset odottivat lupauksen täyttymistä rukoillen. Apt. 1:13,14. ”Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä tuli taivaasta humaus, niin kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko huoneen, jossa he istuivat. He näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat heidän itse kunkin päälle. Ja he täyttyivät kaikki Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä sen mukaan, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.” Apt. 2:1-4. Näin lupaus täyttyi ja merkit näkyivät ja kuuluivat. ”Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Minun nimessäni he … puhuvat uusilla kielillä.” Mark. 16:17. Jeesus siis lupasi, että Häneen uskovat puhuvat uusilla kielillä.

Ensimmäiseen Pyhän Hengen kasteeseen (Apt. 2) kuului kielilläpuhuminen. Sama merkki liittyi myös muihin Apostolien teoissa mainittuihin henkikaste-tapauksiin. Se ei enää ollut ymmärrettävää kieltä: ”Kielillä puhuva ei näet puhu ihmisille vaan Jumalalle. Häntä ei ymmärrä kukaan, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.” 1 Kor. 14:2.
Kielilläpuhuminen on siis Pyhän Hengen kasteen merkki! Mutta henkikaste tuo mukanaan monia muitakin armolahjoja (1 Kor. 12 – 14 luvut, ym.) ja voimavaikutuksia yms. Apt. 4:29-31. 5:12-16.
Korneliuksen kodissa suuri joukko ihmisiä otti vastaan pelastussanoman. He tulivat uskoon, avasivat sydämensä Pyhälle Hengelle ja saivat samantien myös henkikasteen. ”Kun Pietari vielä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka olivat sanaa kuulemassa.” Muut ”hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin. (Mistä se tiedettiin?) Sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa.” Apt. 10:44-48.
Efesossa taas uskoon tulleet eivät olleet saaneet oikeaa opetusta henki- eikä vesikasteesta, vaikka olivat jo tulleet uskoon ja siis saaneet Hengen sinetin sydämiinsä. Paavali selvitti heille asian tarkemmin. Ja ”sen kuultuaan he ottivat kasteen (vedessä) Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heidän päälleen ja he puhuivat kielillä ja profetoivat.” Apt. 19:1-6. Näille Pyhän Hengen kasteen saaneille efesolaisille annettiin myöhemmin kehotus, että heidän tulee pysyä Hengen täyteydessä: ”Täyttykää Hengellä!” Efes. 5:18. Näin saamme mekin yhä uudestaan täyttyä Pyhällä Hengellä, ”niin kuin alussa”. Apt. 11:15. Se on Jumalan tahto. Mutta ensin tietenkin ensimmäinen kerta.

Jeesus kehottaa meitä anomaan ja ottamaan vastaan Raamatun lupaukset: ”Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. Ja kuka teistä on se isä, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen, taikka joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin? Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä Häneltä anovat!” Luuk. 11:9-13. Lupaus on varma! Jeesus ansaitsi ristintyöllään kaikki Raamatun lupaukset meille kuuluviksi. ”Se on täytetty!” ”Niin monta kuin on Jumalan lupausta, ne ovat Hänessä kyllä.” 2 Kor. 1:20.

Pyhä Henki on toiminut monin eri tavoin ihmiskunnassa kautta historian. Mm.
Mooseksen sydämessä oli Pyhä Henki. ”Missä on Hän, joka pani tämän sydämeen Pyhän Henkensä.” Jes. 63:11. ”Ja Herran Henki tuli Daavidiin.” 1 Sam. 16:13. Psalmi 51:13.

Johannes Kastaja oli ”täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta”. Luuk. 1:15. Johannes Kastajan äiti, ”Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä”. Luuk. 1:41. Myös ”Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä”. Luuk. 1:67. Ja Jeesuksen syntymän jälkeen koko perhettä oli siunaamassa Simeon, josta sanotaan, että ”Pyhä Henki oli hänen päällänsä”. Luuk. 2:25-35.
Katso myös 1 Sam. 10:6-13. 19:20-24. Matt. 3:11-17. Apt. 1:4-8. 2:1-6. 8:14. 10:43-48. 19:1-6. Luuk. 11:9-13. Joh. 14:16,17,26. 15:26. 16:7-15.

Tervetuloa Turkuun raamatulliselle vesikasteelle! Rukoilemme kaikille halukkaille myös Pyhän Hengen kastetta.

Weijo Lindroos

 

Mistä Kain sai vaimonsa?

Kain ja Aabel olivat ensimmäiset maailmaan syntyneet ihmiset, Aadamin ja Eevan jälkeläiset. Mutta Kain tappoi Aabelin. – Ja Raamattu kertoo, miten Kain sittemmin löysi itselleen vaimon vieraalta maalta. Miten tämä selittyy? Kysymys asetetaan useinkin tarkoitushakuisesti väärin, jotta saataisiin Raamatun sana näyttämään virheelliseltä. Ivaten kysytään: ”Mistä Kain sai vaimon, kun muita ihmisiä ei ollut?” Mutta Raamattu ei sano, etteikö silloin olisi ollut muita ihmisiä! Adamille ja Eevalle syntyi nimittäin paljon poikia ja tyttäriä, mm. Seet. 1 Moos. 4:25. ”Aadam eli Seetin syntymän jälkeen 800 vuotta, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.” 1 Moos.5:4. Ensimmäisen ihmisparin jälkeläiset hajaantuivat ”vieraalle maalle”, myös veljensä murhannut Kain. Aikanaan Kain otti siis sisartensa tai jopa sisarustensa jälkeläisen vaimokseen. 1 Moos. 4:17. Asiassa ei siis ole vähääkään ristiriitaa. Tosin Raamattu ei aseta tapahtumia kronologiseen järjestykseen, vaan esitetyt tapahtumat saavat täydennystä seuraavilla sivuilla. Esimerkkinä luomiskertomus (1 Moos. 1), joka saa täydennystä 2. luvussa.
On huomioitava, että Adamin elinaika oli 930 vuotta, ja hänen elinaikanaan ihmiskunta lisääntyi satoihin tuhansiin, jotka hajaantuivat tahoilleen. Siellä he tapasivat toisiaan, menivät liittoon ja synnyttivät lapsia.
Myös Seet, Aadamin ja Evan kolmas poika (1 Moos.5:3) , otti vaimon isänsä Adamin tyttäristä.
Näin ihmiskunta alkoi lisääntyä Jumalan luoman yhden ihmisparin kautta. Tämä on järkeenkäypää ja loogista. Vasta Mooseksen aikana lähisukulaisten liitot kiellettiin. 3 Moos. 18.

PS. Adamin aikaisen luonnon vesi, ilma ja ravinto olivat 100% puhdasta. Sen ansiosta ihmisten elinikä oli lähes tuhat vuotta. Mm. maailman vanhin ihminen, Metusalah, eli 969 vuotiaaksi. 1 Moos. 5.27.

Armosta pelastetut

”Armosta pelastetut uskon kautta..”
 

EFESOLAISTEN USKOON TULO

Efeson kaupungissa pieni ihmisryhmä oli pelastunut. Miten se oli tapahtunut?
”Sillä armosta te olette pelastuneet, uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.” Efes.2:8-9.
On mielenkiintoista katsoa Raamatusta millä tavalla efesolaiset pelastuivat armosta uskon kautta:
 
1. He olivat kuulleet Jumalan Sanaa. Apt. 18:24-25.
2. He uskoivat kuulemansa Sanan. Apt.19:1-2.
3. Heidät kastettiin Herran Jeesuksen Nimeen. Apt.19:5.
4. He saivat Pyhän Hengen kasteen, ja puhuivat kielillä. Apt.19:6. Ef. 1:13. Room. 8:9.
5. He tekivät parannuksen eli elämänsä suursiivouksen. Apt. 19:18-20.

 Näiden askelten kautta kulkeneille Efeson uskoville Paavali siis kirjoitti, että he ovat pelastuneet armosta, uskon kautta.
Samat pelastuksen askeleet ovat edelleen voimassa. Uudessa liitossa ei tunneta käsitettä ”kastamaton kristitty”, vaan lähetyskäskyn antamisen jälkeen kaikki Jeesuksen vastaan ottaneet kastettiin vedessä.

Olet ehkä kuullut kansankirkon piirissä toistettavaa fraasia: ”Minä kurja, vaivainen syntinen.” Tällä he todistavat, etteivät vielä ole löytäneet armosta pelastumista, josta teoriana puhuvat. He eivät ole vielä tulleet sisälle Jumalan armoon ja rakkauteen. Heiltä puuttuu raamatullinen usko, parannus, kaste ja Pyhän Hengen saaminen. Heidän uskonsa on pelkkää uskonnollista ideologiaa.
Oikeinkin alkanut usko sammuu ellei uskoon tullut ojentaudu kuuliaisuuteen Jumalan Sanalle. ”Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan jumalan viha pysyy hänen päällänsä.” Joh.3:36.
Kurjuus ja vaivaisuus jää toimimaan siellä missä ei vaelleta Sanan mukaisesti ja Jumalalle kuuliaisina.

Likaiset ryysyt puhtaisiin vaihtanut ihminen ei enää ole ryysyläinen. Ei myöskään synnit anteeksi saanut ja Jeesuksen vereen luottava Jumalan lapsi enää ole kurja ja vaivainen syntinen. Mutta muistamme myös meille uskossa oleville kirjoitetun opetuksen, että ”Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä.” 1 Joh. 1:7-10. Puhdistettu Jumalan lapsi voi kompastua ja kaatua tien sivuun ja siellä uudestaan likaantua. Silloinkin saamme turvata Jumalan armoon. Hän nostaa langenneen yhä uudestaan tielle. Raamattu sanoo kasteella käyneille roomalaisille näin: ”Nyt, kun te olette synnistä vapautettuja ja teistä on tullut Jumalan palvelijoita, teidän hedelmänne on pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä. Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Room. 6:22,23.

Älkäämme enää sanoko sellaista vaivaiseksi syntiseksi, joka on saanut armon osakseen ja näin vapautunut synnin kahleista. Jeesuksen veri on uskon kautta puhdistanut hänet. Ja uskoon tulleelle on välttämätöntä ottaa kaste vedessä Jeesuksen nimeen.
Uskoon tulleen side vaivaisuuteen katkesi uskon kautta Jeesuksen vereen sekä kasteessa Hänen nimeensä.
Lue koko Roomalaiskirjeen 6. luku.

Ehtoollisyhteyteen?

Alkuun selvitys siitä, mitä tarkoittaa raamatullisuus ja epäraamatullisuus? Tämän kysymyksen oikea vastaus ratkaisee monet kiistakysymykset uskovien väliltä:
Lyhyesti pääteltynä on niin, että raamatullisuus on sitä, mikä on ilmoitettu Raamatussa. Epäraamatullisuus on sitä, mikä ei ole Raamatussa. Kaikkia hengelliseen elämään liittyviä kysymyksiä on siis tarkasteltava tältä pohjalta.
Raamattu opettaa, että meidän tulee pysyä alkuseurakunnan opetuksissa: ”Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä. Ja tämä on se lupaus, minkä Hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä.” 1 Joh. 2:24,25.
”… Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä..” Tämän perusteella toteamme, että alkuperäinen opetus ehtoollisesta sekä alkuseurakunnan käytäntö ratkaisee asian.

”Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen? Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset.” 1 Kor. 10:16,17. Vastaamme siinä esitettyihin kysymyksiin kyllä! Se tarkoittaa, että ottaessamme osallisuuden ehtoollisleivästä ja viinistä tunnustaudumme näin henkilökohtaisesti osallisuuteen ristintyön siunauksista. Samalla tunnustaudumme yhteyteen niiden uskoon tulleiden kanssa, jotka ottavat ehtoollista Raamatun opettamalla tavalla.
Opetus ehtoollisen vietosta, mm. ko. Korintton seurakunnassa (11:23-34) tulee siis asettaa Raamatun viitekehyksiin: minkälaisille Korintton uskoon tulleille Paavali kirjoitti ehtoollisen viettoon tarkoitetut opetukset? Vastaus on Apt. 18:8: ”…ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.” Näille uskovina kastetuille korinttolaisille Paavali siis kirjoitti opetuksen ehtoollisen vietosta: ”Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te julistatte Herran kuolemaa..” 1 Kor. 11:23-26. Ottamalla osaa ehtoolliseen julistamme itsellemme ja toisillemme, että Jeesus murrettiin MINUN syntieni tähden tähden ja Hänen pyhä verensä vuodatettiin MINUN syntieni edestä. Jeesus ”itse kantoi meidän syntimme ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja Hänen haavainsa kautta te olette parannetut”. 1 Piet. 2:24.

Kaikki Uuden teastamentin kirjeet on kirjoitettu ihmisille, jotka olivat tulleet uskoon ja sen jälkeen kastetut upotuskasteella vedessä Jeesuksen Nimeen. Kastetuille annettuja opetuksia ei tule soveltaa kastamattomiin. Tämä on ehdoton periaate. Seurakunta on maailmasta erotettujen Taivaan kansalaisten pyhä joukko, jotka ovat antaneet ”pelastaa itsensä tästä nurjasta sukupolvesta”. Apt. 2:40. Maailma ja sen syntielämä on pidettävä poissa seurakunnasta. Näin Pyhä Henki johdattaa. Joh. 16:13.
Myös Roomalaiskirjeen vastaan ottajat olivat kastettuja. Room. 6. Raamattu ei ollenkaan tunne käsitettä ”kastamaton kristitty”.

Alkuseurakunnan apostolit toteuttivat Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä. Markus 16:15-16. Ja ensimmäinen kristillinen saarna huipentui sen perusteella parannus- ja kastekehotukseen: ”Ottakoon kukin teistä kasteen…” Apt. 2:38. Asia jatkui jakeen 41 toteamuksella: ”Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin ja niin heitä lisääntyi..” Siis kasteen kautta seurakunta lisääntyi. He olivat ottaneet konkreettisen upotuskasteen vedessä ”Jeesuksen Kristuksen Nimeen.” Apt. 10:48. Ja ratkaiseva opetus on, että: ”HE pysyivät … leivän murtamisessa”. Apt. 2:42. Meidän ei nyt tarvitse kuin tietää tuo ”he” sanan sisältö tietääksemme ketkä osallistuivat alkuseurakunnan aikana leivänmurtoon. ”He” tarkoittaa siis Raamatun opetuksen mukaan uskoon tulleita, parannuksen tehneitä ja kasteella käyneitä kristittyjä.
Pietari kehotti synnin tunnossa olevia kuulijoita kasteelle. Sanan vastaan ottaneet kastettiin. Ja ”HE” pysyivät ehtoollisyhteydessä.
Yhteysateria oli siis alussa tarkoitettu vain kastetuille. Tämä on yksiselitteinen asia. Enkä usko kenenkään vakavasti otettavan kristityn sitä kieltävän.
Kunnioitamme Raamatun opetuksia! Ja koska Raamatussa ei ole opetusta, että kastamattomia olisi osallistunut ehtoolliseen lähetyskäskyn antamisen jälkeen, ei asiaan jää neuvotteluvaraa. Alkuseurakunnan yhteydessä ei ollenkaan ollut kastamattomia! Tehtävämme on huolehtia, että Jumalan seurakunnan tilanne edelleen pysyy samanlaisena.

Mikäli jossain hyväksytään kastamattomat ehtoollisyhteyteen, syyllistytään vakavan luokan syntiin ja pyhien asioiden häpäisemiseen. Sellaisella käytännöllä ihmisiä rohkaistaan pysymään kastamattomina. Tämän perusteella se on myös eksytyksen kategoriaan kuuluva käytäntö, koska se sulkee raamatulliseen uskoon pitäytyvät ehtoollisyhteyden ulkopuolelle. Raitishenkiset kristitythän eivät voi ottaa osaa ehtoollispöytään kastamattomien kanssa.
Nyt on siis valittava kumpi ryhmä hyväksytään ehtoollisyhteyteen, kastamattomat vai kastetut?

Markus 16:15-16 on selvä sana kasteesta. Se ei tarvitse mitään selitystä. ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu! Mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” Jeesus tarkoitti sitä, mitä sanoi, että evankeliumi tulee uskoa, ja siihen uskova tulee kastaa upotuskasteella vedessä. Jakeen loppuosa ei tee tyhjäksi jakeen alkuosaa. Siitä avautuu mahdollisuus ehtoollisen viettoon.
Uudestisyntyminen tapahtuu ”uskon kautta Hänen vereensä.” Room. 3:23-25. ”Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.” Joh. 3:36.
”… mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä”?

– ME tulimme uskoon kun otimme vastaan kuulemamme pelastussanoman. Jeesuksen veri puhdisti meidät kaikesta synnistä.
– MEIDÄT kastettiin.
– ME pysymme Jumalan armossa ja totuudessa sekä Hänen seurakuntansa yhteydessä.
– ME otamme vastaan alkuseurakunnan aikaista apostolien opetusta.
– ME olemme ehtoollisyhteydessä.
– ME rukoilemme, että Herra lisää MEIDÄN yhteyteemme (alkuperäisen kristinuskon yhteyteen) niitä, jotka saavat Häneltä pelastusarmon.
Apt. 2:42.

”Ja Herra lisäsi HEIDÄN yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.” Apt. 2:47.
Ehtoollisyhteys kuuluu vain MEILLE! Ulkopuoliset eivät voi osallistua ehtoollisen viettoon.

Siunausta meille, rakkaan Jeesuksen nimessä ja Hänen sovintoverensä armossa !

 

 

Aloita rukoillen

Kaikki hyvä alkaa rukouksesta.
Ilman rukousta ja uskoon tulemista ei kukaan voi mennä raamatulliselle kasteelle.
Raamatullisena tapana me rukoilemme etsivän ja pelastumista haluavan ihmisen kanssa hänelle syntien anteeksisaamista. Julistamme hänelle synnit anteeksi. Joh. 20:23. Sitten siunaamme hänet kulkemaan Jumalan armon ja totuuden tiellä.
Jumala armahtaa pelastusta etsivän ihmisen. Kiitämme rukouksessa Jeesusta Hänen armo-lupauksistaan: Joh. 1:12. 8.37. 11:28-32. Room. 10:13. Ja vastaan ottaessaan Jeesuksen omaksi henkilökohtaiseksi Vapahtajakseen ihminen kokee uudestisyntymisen Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki tulee hänen sydämeensä pelastuksen sinetiksi. Efes. 1:13.
Seuraava askel on parannuksen tekeminen ja kasteelle tuleminen. ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen..” Apt. 2:38. Parannuksen tekeminen tarkoittaa elämän suursiivousta, sisäistä ajattelutavan muutosta, sekä myös ulkoisia tekoja. Tämä parannus on pohja loppuelämän projektille kasvaa uskossa täysi-ikäiseksi kristityksi. Efes. 4:11-16. Hebr. 5:14.
Kasteelle tulevan tulee itse saada omaan sydämeensä varmuus, että kasteelle meneminen on Jumalan tahto. Ei riitä, että joku uskonystävä tai sananaopettaja kehottaa siihen. Tosin Raamatun esimerkki opettaa niinkin, että ”hän käski kastaa heidät Jeesuksen nimeen”. Apt. 10:48.

Kasteelle tulevan kanssa selvitetään pelastusasia, ristin sijaisuhrin merkitys, juurta jaksain. Näin teemme pitkäänkin uskossa olleille, jotka ovat tulossa kasteelle. Näin ihmiselle aukenee Jeesuksen veren kautta saatu pelastus. Room. 3:23-25. Tämän evankeliumin kautta ihminen pelastuu eli kokee uudestisyntymisen Pyhän Hengen kautta. Ja uudestisyntynyt sitten voidaan kastaa.
Otamme siis vastaan Jumalan armon ihmiselle rukoillen. Matt. 18:18,19. 2 Kor. 6:1. Sitten menemme kastealtaaseen, jossa vielä rukoilemme, ja kastaja julistaa kastettavalle koko siihen astisen syntielämän anteeksi annetuksi. Joh. 20:23. Siinä rukoillen hänet julistetaan myös irti Adamin suvun jäsenyydestä ja kiinni uuteen sukuhaaraan, Jeesukseen Kristukseen. Kastaja sanoo: ”KASTAN SINUT … Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen”, painaen samalla ihmisen veden alle.
Näin haudataan Adamin suvun jäsenyys, ja ylös nostetaan uusi luomus Kristuksessa Jeesuksessa. Adamin suvun synti pestiin pois ja haudattiin. Room. 6:3,4. Apt. 2:38,41. Tiit. 3:5.
”Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi Hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.” Apt. 22:16.

Kasteella käyneen arvoasema on olla ”Kristuksessa”, ja kastamaton on ”Adamissa”. Gal. 3:26-29. 2 Kor. 5:17.

Muutamat ovat saaneet myös Pyhän Hengen kasteen välittömästi noustessaan kastevedestä ylös; he ovat kohottaneet kätensä ja alkaneet kiittää Jeesusta uusin kielin. Monet ovat kyllä saaneet henkikasteen jo ennen vesikastetta rukoillessamme sitä, jotkut taas myöhemmin.

Ilman rukousta ei voi pelastua! Pelastusta haluavan tulee rukouksessa kääntyä Jumalan puoleen anomaan armahdusta katuen ja parannusta tehden. 2 Kor. 12:21.

Taivassanomat 2/2018

PROFEETALLINEN UNI

”Vanhuksenne unia uneksuvat..” Jooel 2.28

Olin unessa Jerusalemissa. Mutta olin siellä sisällä meidän kokouspaikassamme. Uneni kokouspaikka oli keskellä Jerusalemia. Siellä katselimme uskovien kanssa, että koko Jerusalem oli kimaltelevan kirkkaan veden vallassa. Mutta mustia rakennuksia näkyi kristallinkirkkaan veden keskellä, mm. sysimusta kalliomoskeija. Kirkasta vettä oli kaikkialla, kokouspaikassammekin noin metrin syvyydeltä. Kohta huomasimme, että puhtaankirkas vesi aivan kuhisi kauniita kirkkaita kaloja. Niitä oli kaikkialla, ulkona ja sisällä. Meidän kokouspaikassamme niitä parveili tungokseen asti. Itselle tuli unessa mieleeni kysymys, että pitäisikö nuo kalat koota. Meinasin sanoa ajatukseni ääneen, kun kuulin voimakkaan äänen sanovan: ”Sitä älä, Weijo, tee!” Heräsin siihen. Tunnistin äänen tulevan taivaasta. Se soi korvissani vielä herätessäni. Istuin sängyn laidalla pyhän pelon vallassa ja selvästi tietoisena, että Jumala oli puhunut.
Kirjoitin heti unen muistiin, ja aloin mielessäni selvittää sen sanomaa.
Kerrassaan puhutteleva uni, johon Jumala sitten antoi myös selityksen.

UNEN SELITYS:
Uneni Jerusalem tarkoittaa maailman pyhintä paikkaa hengellisesti, ”Suuren Kuninkaan kaupunkia”. ”Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren kuninkaan kaupunki.” Psalmi 48:3. / Hebr. 12:18-22. Saamme toimia hengellisellä Siionin vuorella olevassa uudessa Jerusalemissa ja sille annettujen lupausten täyttymyksessä. Ilm. 21:2,9,10. Kokouspaikkamme on ”Jerusalemin kaikkeinpyhimmässä”, Jumalan yhteydessä, jonne pääsy avattiin Jeesuksen veren kautta. Hebr. 10:19-25. Kalojen tulee antaa uida vapaasti tässä Hengen virrassa. Se, että niitä parveili kokouspaikassamme suuri määrä, tarkoittaa, että niillä oli hyvä olla tässä vapaudessa. Kukaan ei saanut koskea niihin. Siitä minua varoitettiin! Vapaus on oikea Jumalan lasten elementti, johon kuuluu erottamattomana osana myös totuus. ”Totuus on tekevä teidät vapaiksi.” Joh. 8:31-36. Karsinoiminen ei kuulu Jumalan seurakuntaan! Tehtävämme on vain pitää vesi kirkkaana, että kalojen on hyvä vapaasti uida ja pysyä tässä Jerusalemin parvessa. – 2 Kor. 3:17.

Autamme kaloja kirkkauden Hengen virtaan. ”Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia!” Matt. 4:19. Ohjeet, miten ja mihin kalastamme, löytyvät Raamatusta. Mm. 1 Kor. 1:2. ja Efes. 4:1-16.
Unen mustat rakennukset kuvaavat kirkkoja, uskonsuuntia, vääriä oppeja, sumppuja, jotka ovat vanginneet vapauteen tarkoitettuja Jumalan kaloja. Gal. 5:1. Useimmat uskonsuunnat ovat sulkeutuneet Pyhän Hengen virralta ja ovat mustia vankeuspaikkoja. Tehtävämme on auttaa kalat pois niiden alueilta ja pysymään vapaina. Me kaikki Jumalan lapset yhdessä olemme elävän Jumalan seurakunta, kirkkaita kaloja, jotka Hän on kutsunut vapauteen, irti kirkoista. ”Nouse, ole kirkas!” Jes. 60:1,2.

Pyhän Hengen Vedelle avoin paikka tarvitaan jokaiseen kaupunkiin, johon kalat uivat sisään itsestään, luonteensa mukaisesti. Kaikkihan kaipaamme puhdasta ja raikasta vettä, jossa saamme yhdessä virvoittua. Siinä meidän on hyvä parveilla yhdessä joukossa. Kaikkien uskovien tulee etsiytyä tähän Pyhän Hengen uimavirtaan. Vertaa Hes. 47.

Unessa meidän kokouspaikkamme, Jumalan seurakunnan toiminta, oli siis kalojen kokoontumispaikka. Sitä se on oleva Jeesuksen tulemukseen asti. Ja tässä raikkaassa Hengen virrassa ei heitetä sivuun Sanan opetuksia, ”kalojen ruokaa”.

Olemme vapaita uimaan oman kotikaupunkimme, ”Jerusalemimme” alueella, kunhan vältämme mustia aukkoja, jotka voivat nielaista meidät syövereihinsä.
Mutta tehtävämme on myös ”koota yhteen hajallaan olevat jumalan lapset”, kirkkaille Hengen vesille, pois mustilta likavesiltä. Paimenten tehtävä on auttaa kalat raikkaille ja vapaille, hengellisille vesille, olemaan yhtä keskenään, ilman mustia pesäkkeitä, uskonsuuntia. Hes. 34.

Rohkaiseva uneni siunatkoon sinua,
Jeesuksen nimessä!

Weijo Lindroos

Taivassanomat 1/2018

Paavali ym. alkuseurakunnan apostolit.

Jeesus kutsui Paavalin historiallisesti merkittävään tehtävään ”teidän pakanain apostolina” ja Jumalan seurakunnan rakentajana. Room. 11:13. / Apt. 9:1-22. 20:17-38. 22:1-24. 26:9-23.

Paavalin uskoon tuleminen Damaskon tiellä oli Jumalan suuri ihme ja historian ainutlaatuinen tapahtuma. Apt. luvut 9, 22 ja 26. Ylösnoussut Jeesus ilmestyi hänelle antaen kehotuksen: ”Mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan, mitä sinun pitää tehdä.” Apt. 9:6. Damaskoksessa opetuslapsi Ananias sanoi hänelle: ”Nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi Hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.” Apt. 22:16. Paavali siunattiin seurakunnassa kätten päällepanemisen kautta, ja hän ”otti kasteen”. Apt. 9:18. ”Ja kohta hän saarnasi Jeesusta, julistaen, että Hän on Jumalan Poika.” Apt. 9:20. Hänet siunattiin ja kastettiin siis seurakunnan yhteydessä. Ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Apt. 9:17,18. Siitä alkoi Paavalin siunauksellinen toiminta Jumalan valtakunnan työssä. Myöhemmin seurakunta Antiokiassa siunasi hänet apostolin virkaan, johon Jeesus oli hänet kutsunut. Apt. 13:1-4. / Gal. 1:1.
– Vaikea tilanne on, ettei nykyisin kaikilta paikkakunnilta löydy raamatullista seurakuntayhteyttä, jossa siunattaisiin ja kastettaisiin uskoon tulleita ilman jäsenkortistoihin liittämistä. Mutta voit tulla Turkuun kasteelle ja siunattavaksi.

Paavalin kunnioitettava arvoasema oli olla Raamatun kirjoittajana. Hänen 13 opetuskirjettään ovat osa Jumalan Sanaa. Niiden vääristäminen johtaa pelastuksen menettämiseen. Näin vakuuttaa mm. Gal. 1:8, 9, 13-16. ”Kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niin kuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.” 1 Tess. 2:13-16. 2 Piet. 3:15,16. 2 Tim. 3:16. ”Vaikuttaa teissä, jotka uskotte”– tarkoittaa, että Raamatun opetukset saavat ihmisessä aikaan sisäisen ja ulkoisen muutoksen, juurtumisen Jesukseen sekä Hänen puhtaaseen mielenlaatuunsa. Pyhityselämä alkaa virrata spontaanisti niin, että ”Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen.” Filip. 2:13. Näin alkavat toimia myös omat armoitukset ja tehtävät Jumalan valtakunnan työssä. Pyhä Henki ohjaa niin, että saamme ihmetellen löytää itsemme tekemästä Hänen työtään.

Ihmiset voivat pelastua ainoastaan sen evankeliumin kautta, jota Paavali julisti, ”jos pidätte siitä kiinni semmoisena kuin minä sen teille julistin”. 1 Kor. 15:1,2. ja 2 Tess. 1:8,9 ja 2:10,11.


Alkuseurakunnan apostolien opetukset ovat Jeesuksen omia opetuksia, joihin pätee mm. Ilm. 22:18,19. Samaa Jumalan Sanaa ovat siis kaikki Raamatun 66 Kirjaa.
Jeesus opetti, että ristintyön jälkeen Pyhä Henki tulee jatkamaan Hänen aloittamaansa työtä: ”Tämän minä olen teille puhunut ollessani teidän tykönänne. Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, Hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.” Joh. 14:25,26. 16:13-15. Näin sitten myös tapahtui. Pyhä Henki teki perustavan opetustyön ensimmäisten apostolien kautta. Apt. 2. / 1 Kor. 3:11. Hän tahtoo edelleen johdattaa Jumalan kansaa siihen samaan, ”kaikkeen totuuteen”, pysymään Jeesuksen ja ”apostolien opetuksessa” sekä ”keskinäisessä yhteydessä” niiden kanssa, jotka ovat ottaneet vastaan pelastussanoman sekä antaneet kastaa itsensä. Pysymme alkuseurakunnan kautta annetuissa apostolien opetuksissa ja olemme saman Pyhän Hengen johdatuksessa sekä heidän aloittamassaan toimintamallissa, ”jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan?” Hebr. 2:3,4.
”Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, NE kastettiin, ja niin HEITÄ lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. Ja HE pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.” Apt. 2:41,42. 2 Kor. 5:19-6:1. 10:32-34. Samassa yhteydessä olemme.
Tällä tiellä voimme ”oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.” Efes. 3:19.


Raamattu sekä kristillinen seurakunta kaikkine tarvittavine oppeineen ja toimintamalleineen oli valmis apostolisena aikana noin vuonna 100 jKr. Sen aikaiseen malliin meitä nyt kutsutaan takaisin. Sivuutamme siis kaikki 2000. vuoden aikana syntyneet uudet uskonnot, kirkot yms. Jatkamme siitä, mihin apostolit jäivät.
Raamatun opetuksiin, mm. Paavalin kirjeisiin, ei kenelläkään ole ollut oikeutta tehdä muutoksia, vaan alkuperäinen seurakuntamalli kaikkine opetuksineen on pidettävä muuttumattomana. 1 Kor. 1:2,10. ja 12:27. Room. 16:17,18. ”Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.” Jes. 40:8.

Uuden liiton seurakunnan opetukset syntyivät aikajanalla Pyhän Hengen kasteesta (Apt. 2.) vuonna 33 jKr. apostolien ajan päättymiseen, noin vuoteen 100 jKr. Sinä aikana Jumalan seurakunta sai opetukset mm. Pyhän Hengen jakamista armolahjoista, seurakuntaviroista, vesikasteen merkityksestä, pyhityksestä, ehtoollisen vietosta, yms. Kristuksen opeista. Hebr. 6:1,2. 1 Kor. 11:17-34. Ne annettiin pääosin Paavalin toiminnan kautta. Myös vanhan liiton Kirjoitukset saivat silloin täyttymyksen valon. 2 Kor. 3:14-18. Seurakunta oli ennen Paavalin opetuskirjeitä monenlaisten syntien ja opintuulten heiteltävänä. Efes. 4:11-16. Paavalin tehtävään kuului avata ”heidän silmänsä”. Apt. 26:18.

Lopulta apostolit nukkuivat pois. Viimeisenä heistä Johannes. Siinä vaiheessa kristinuskon kehitys päättyi. Raamatun lopussa on piste. Kristinusko oli syntynyt ja saanut kaiken tarvittavan sisällön. Tässä muodossa oleva valmis apostolinen kristinusko on ainoa Jumalan antama mahdollisuus kristittyjen raamatulliselle yhteydelle.

Alkuajan kristityt korostivat Jumalan Sanan pysyviä opetuksia, joita Pyhä Henki antoi apostolien kautta. ”Herran sana pysyy iankaikkisesti. Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.” 1 Piet. 1:25.
Pietarikin kirjoitti kaksi opetuskirjettä: ”Tämä on jo toinen kirje, jonka minä kirjoitan teille, rakkaani, ja näissä molemmissa minä muistuttamalla herätän teidän puhdasta mieltänne, että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet, ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet.” 2 Piet. 3:1,2.
”Lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut; niin kuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niin kuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen. Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne.” 2 Piet. 3:15-17.

Jumala tahtoo kaikkien omiensa olevan nyt mukana tässä historiallisesti merkittävässä rakkauden käskyn toteuttamisessa,”että he olisivat täydellisesti yhtä!” (Joh. 17:23. / Joh. 13:34,35) apostolisessa uskossa.

Oletko mukana?

” .. kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.” Joh. 11:52.

Siunausta meille!

Weijo Lindroos

Narsismi kristittyjen keskuudessa

Jumala näkee luomansa ihmisen sisäisen elämän kaikkine hienouksineen. Mutta Häneltä ei jää myöskään huomaamatta luomansa kauneuden turmeltuminen. ”Ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen.” 1 Sam. 16:7. ”Mikään luotu ei ole Hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua Hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.” Hebr. 4:13. Hän tuntee sydäntemme pimeimmätkin sopukat, ajatusten lähteet sekä tekojemme motiivit, asenteet yms., vaikka ne usein ovat salassa ihmiseltä itseltäänkin. Tämän tähden meille on annettu opettava kehotus: ”Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.” Sananl. 4:23. Sydän Raamatussa tarkoittaa persoonallisuuden keskusta, ihmisen keskiötä. Siellä sijaitsee psyyken sairaus tai terveys.
Jokaisen Luojastaan erossa elävän ihmisen sydän on ylpeyden saastuttama, enemmän tai vähemmän. Ylpeyden eräs äärimuoto on narsismi, vaikka narsismi on sitäkin syvemmällä oleva mielen kieroutuma.

NARSISMISTA PARANTUMINEN
Narsistisesta luonnehäiriöstä parantuminen on erittäin vaikeaa. Parantuminen on vaikeaa, koska luonnehäiriöinen ei yleensä itse näe sairauttaan. Hänen mahdollisuutensa päästä rehelliseen avautumiseen ja nöyrtymiseen on lukossa, koska hän itse on elämänsä keskipiste. Kun joku kertoo mistä asiasta tahansa, vääntää narsisti asian itseensä kertoen mm., miten ”minulla, minä, minusta.. minä, minä ja minä”. Narsismi on eräänlainen sisäinen kehitysvamma, joka on syvemmällä ihmisen persoonallisuudessa kuin esim. vakavan luokan alkoholismi tai homous.

Vaikeimpia narsisteja ovat sellaiset, jotka kokevat heihin kohdistuneet ”syytökset” vain haukkumisiksi ja sen johdosta alkavat peittää sairauttaan. Eräät opettelevat esim. pyytämään anteeksi tai jopa vuodattamaan ”krokotiilinkyyneleitä”, jos huomaavat siitä olevan heille hyötyä. – ”Krokotiilien esiintymisalueilla kerrotaan tarinoita, joissa krokotiili ensin itkee nähdessään ihmisen, ja sitten syö tämän.” Wikipedia. Narsistin lähimmäiset näkevät sellaiset kyyneleet pelkäksi teeskentelyksi. Luonnehäiriöinen ei näe lähimmäistensä hätää, vaan saattaa jopa nauraa kärsivälle. Säälitunteen, empatian puute on narsismin eräs oleellinen osa. Narsisti ei osaa todellisesti katua ja olla pahoillaan tekemistään virheistä.

Ylpeys on narsismin pohjana. Mutta narsismi on sitäkin syvemmällä oleva luonnehäiriö. Tavallisesta ylpeydestä voi päästä nöyrtymällä ja pyytämällä siihen apua Jumalalta. ”Hän voi nöyryyttää ne, jotka ylpeydessä vaeltavat.” Dan. 4:34. Jeesus sovitti ristillä ennen muuta ylpeyden synnin, josta kaikki muu synti on alkuisin. Ensimmäinen syntihän oli paholaisen lankeemus Taivaassa, jossa se aikoi korottaa itsensä Jumalan paikalle: ”Sinä sanoit sydämessäsi: ’Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan. Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.’” Jes. 14:13,14. Hes. 28:13-17. Tuo narsisti-Saatanan lankeemus toi maailmaan synnin ja kirouksen. Mutta Jeesus ”nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen ristinkuolemaan asti” sovittaessaan syntimme verellään. Filip. 2:8-11. Hän ansaitsi meille vapauden synnin siteistä, täyden anteeksiantamuksen ja parantumisen synnin jäljistä, myös narsismista. Pysyvä parantuminen narsismista ei näin ollen ole mahdollista ilman Jeesusta, joka voitti ristillä tuon ”ylpeyden ruhtinaan”. Mutta parantuminen edellyttää ihmisen ”alitajunnassa” olevan narsismin nousemista asianomaisen tietoisuuteen. Tätäkään eivät ihmiset voi saada aikaan. Tarvitaan Jumalan Pyhä Henki, joka ainoastaan voi saada ihmisen näkemään syntinsä. Joh. 16:8-13. Terve syntisyyden näkeminen ja tunnustaminen auttaa jopa narsistin parantumisprosessin alkuun. ”Jos me tunnustamme syntimme, on Hän uskollinen ja vanhurskas, niin että Hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä!” 1 Joh. 1:9.

Samoin tapahtuu esim. homojen tai alkoholistien kohdalla heidän havaitessaan ja tunnustaessaan syntinsä inhottavaksi ja rumaksi. Siinä synnintunnossa he nöyrästi ja rehellisesti katuen saavat ottaa Jumalalta vastaan voiman luopua synnistään. Mutta vaikka esim. homo tekee parannuksen eli lopettaa synnin tekemisen, saattaa tuo synnin taipumus jäädä vaivaamaan pitkäksikin aikaa. Samoin on narsistin laita. Hänen sydämensä ajatukset ovat kieroutuneita. Jossain tapauksessa hänessä oleva koston luonne tahtoo edelleen pahaa niille, joita hän vihaa. Narsisti iloitsee, jos hänen vihamiehensä joutuu vaikeuksiin. Siinä luonnehäiriöiselle eräs varma tilanteensa tunnistamisavain. On myös hyvä muistaa, että joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta. Sananl. 17:5. Yleensä heiltä puuttuu myötätuntoisuus. He ovat useinkin kylmiä ja kovia ja toisaalta kuin pieniä uhmaikäisiä lapsia.
Tosiasia kuitenkin on, että sisimmässämme on uusi luomus, ja vanha on kadonnut. 2 Kor. 5:17. Mutta yhtä varma tosiasia on, että uusi luomus ilmentää itseään vanhan olemuksemme kautta. Pyhä Henki käyttää usein meissä olevaa tunne-elämää ilmaistessaan Jumalan hyvyyttä. Sen tähden Jumala tahtoo parantaa meissä kaiken, mikä on yhteydessä hengellisen elämän toteuttamiseen, ”että Jeesuksen elämäkin tulisi näkyviin meidän ruumiissamme”. 2 Kor. 4:11. Room. 12:1,2.

Hengen hedelmä näkyy ulkoisessa käytöksessämme ja suhtautumisessa lähimmäisiimme. Gal. 5:22. Narsistilla tunne-elämä on jäänyt kehittymättä. Siksi heissä ei näy AITOA Pyhän Hengen toimintaa, vaikka sanat joskus olisivatkin oikeita. Room. 16:17,18. He eivät useinkaan osaa erottaa hyvää pahasta.
Pyhityselämä koskee ennen muuta vanhan ihmisemme alistamista uuden elämän alaisuuteen. ”Pitäkää itsenne synnille kuolleina!” (Room. 6:11) tarkoittaa, että emme enää toteuta vanhan synti-ihmisen taipumuksia, vaan annamme ulkoisen ihmisemme kokonaan Jumalalle. ”Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.” 1 Tess. 5:23.
Mutta  vasta siinä vaiheessa, kun olemme irti ruumiistamme ja saaneet uuden kirkastetun ikuisuusruumiin, olemme lopullisesti vapaat lihanmielen vajavuuksista. 1 Kor. 13:10. Filip. 3:20,21. 1 Joh. 1:8-10.

”Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi..” Room. 12:1.
”Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi!” Matt. 23:26.
Tunnistamme narsistin mm. siten, että hän ei voi alistua seurakuntakuriin. Hänen on mahdoton totella ja olla alamainen tai ylipäänsä tunnustaa auktoriteetteja. Hän ei kerta kaikkiaan pysty hyväksymään Raamatun opetusta Ef. 5:21: ”Olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.” Ja 1. Piet. 5:5: ”Samoin te, nuoremmat, olkaa vanhemmille alamaiset ja pukeutukaa kaikki keskinäiseen nöyryyteen, sillä ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon”.
Narsistille on suorastaan mahdoton ajatuskin hyväksyä opetus Hebr. 13:17: ”Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset, sillä he valvovat teidän sielujanne niin kuin ne, joiden on tehtävä tili..” Katso myös 1 Tess. 5:12,13. He tahtovat toimia omin päin, ilman valvontaa. Usein siihen sisältyy myös rahanahneus. Narsisti voi ilman omantunnon vaivoja pyytää ja ottaa vastaan muilta uskovilta rahaa itselleen. 2 Tess. 3. luvun opetukset eivät koske heitä. ”Mutta Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä me käskemme teitä, veljet, vetäytymään pois jokaisesta veljestä, joka vaeltaa kurittomasti eikä sen opetuksen mukaan, jonka olette meiltä saaneet. Tiedättehän itse, kuinka meidän jälkiämme on seurattava, sillä me emme ole olleet kurittomia teidän keskuudessanne, emmekä ilmaiseksi syöneet kenenkään leipää, vaan työssä ja vaivassa me ahkeroitsimme yöt ja päivät, ettemme olisi kenellekään teistä rasitukseksi. Sillä jo silloin, kun olimme teidän tykönänne, me sääsimme teille, että kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä. Sillä me olemme kuulleet, että muutamat teidän keskuudessanne vaeltavat kurittomasti, eivät tee työtä, vaan puuhailevat sellaisessa, mikä ei heille kuulu. Semmoisia me käskemme ja kehoitamme Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa, tekemään työtä hiljaisuudessa ja syömään omaa leipäänsä.” 2 Tess. 3:6-12.

Seurakunnassa tulee ohjata ihmiset rehelliseen ansiotyöhön.
Uskovien keskuudessa narsisti tahtoo loistaa esiintymisellään, saada huomiota ja paistatella ihmissuosion neonvaloissa. Niin teki mm. Raamatussa mainittu Simon noita: ”Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen seurassa..” Apt. 8:13. Filippuksen seurassa oli näkyvä paikka. Uskovien keskuudessa olevan narsistin tunnistaakin siitä, että hän hakeutuu mielellään seurakunnan johtohenkilöiden seuraan yrittäen alistaa heitäkin tahtonsa alle. Meidän ei tule sivuuttaa Raamatun opetusta, jota tulee soveltaa seurakunnassa uusiin mukaan tulijoihin: ”Ja huomatessaan, kuinka kutsutut valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, Hän puhui heille vertauksen ja sanoi heille: ”Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on kutsunut jonkun sinua arvollisemman, niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, ehkä tulee ja sanoo sinulle: ’Anna tälle sija’, ja silloin sinä saat häveten siirtyä viimeiselle paikalle. Vaan kun olet kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, ja niin on se, joka on sinut kutsunut, sisään tullessaan sanova sinulle: ’Ystäväni, astu ylemmäksi.’ Silloin tulee sinulle kunnia kaikkien pöytäkumppaniesi edessä. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.” Luuk. 14:7-11.

”Älä tavoittele kunniaa kuninkaan edessä äläkä asetu isoisten sijalle.” Sananl. 25:6. Niitä itse itsensä suuriksi korottajia, profeettoja ja apostoleja on uskovien keskuudessa. Se on eräs narsismin tunnusmerkki. Saadakseen vaikutusvaltaa, rahaa ja arvostusta narsisti on valmis joskus puhumaan jopa totta, ja vaikka toivottamaan muiden nähden siunausta vihaamalleen ihmiselle, näyttääkseen ihmisille hurskauttaan. He osaavat ottaa yleisönsä ollen joskus suorastaan valloittavia persoonia. Hengellinen ihminen näkee sellaisen läpi. Eikä se aina ole kevyttä katseltavaa.

Mutta siis, narsistikin voi parantua. Sitä ei tämän maailman psykiatria tietääkseni tunnusta. Mutta kristittyinä tiedämme, että Jeesus voi korjata kieroimmankin luonteen syvät vauriot. Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.

Mikäli joku on joutunut törmäyskurssille narsistin kanssa, on lähes ainoa keino laittaa hänet kokonaan elämänpiirin ulkopuolelle. Tämä on suorastaan välttämätöntä sovinnollisuuden tähden. Jumala sallii tämän ratkaisun. Se ei kuitenkaan ole helppoa, esim. Raamatun edessä. Eikä se ole kivuton ratkaisu, koska narsisti on ohjelmoitu vahingoittamaan myös paljastajansa ystäväsuhteita. Sen hän tekeekin harkiten ja siksi taitavasti juonitellen. Olen joutunut seuraamaan sellaista. Mutta Jumalan siunaus on auttanut uskovia edellä mainitun neuvon kanssa. Niitä autettavia uhreja on vuosien varrella ollut muutama. Jotkut heistä ovat joutuneet sisäisesti pitkään kestäviin ristiriitoihin.
Eikä narsisti luovuta helposti uhristaan, jonka on ottanut hampaisiinsa. Demoninen voima pistää hänet yhä uudestaan vainoamaan uhriaan. Tämän tähden olen harkinnut vakavasti, että pitäisikö narsisti paljastaa julkisesti nimeltä mainiten? Näin moni saattaisi varjeltua heidän raateluhampailtaan.
Katso esim. 1 Tim. 1:19,20 ja 2 Tim. 2:17.

Vain Jeesus voi auttaa narsistin paranemisessa. Mutta se on pitkä prosessi. Oireileva narsisti on useinkin pidettävä poissa uskovien joukosta.

Narsistiset henkilöt ovat joskus älykkäitä. Se ilmenee mm. siten, että osaavat taitavasti selittää itsensä ulos vaikeimmistakin tilanteista, ja näin esittävät itsensä viattomiksi ja puhtaiksi, vaikka olisivat tehneet miten rumia virheitä. Ja narsisti tahtoo kostaa niille, jotka ovat paljastaneet heidät. Siihen he käyttävät mitä ovelimpia keinoja, mm. tunkeutumalla heidät paljastaneen ihmisen kaveripiireihin esiintyen siellä erittäin hurmaavina ja hyvinä ihmisinä. Sen kautta he vähitellen saavat aikaan riitaisuutta uskovien välille. Narsistin hedelmä on aina huonoa.

Lisää aiheesta seuraavissa linkeissä:

Narsisti murskaa kumppanin itsetunnon
Itsekeskeinen narsisti haluaa olla maailman paras, janoaa ihailua, kadehtii muita ja on haluton tai kyvytön ottamaan huomioon toisten tarpeita. Narsistia lepytellessä, palvoessa ja palvellessa sekä tämän ailahtelevia mielialoja arvaillessa narsistin kumppanin voimat ehtyvät ja pahimmillaan itsetunto romahtaa.

Elämä narsistin kanssa on ainaista kujanjuoksua
Arviolta noin 50 000 suomalaista sairastaa narsistista persoonallisuushäiriötä, joka on psyykkinen häiriö. Narsistinen häiriö ei ilmene älyllisenä ongelmana tai mielenterveysongelmana vaan se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä. Läheisille narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa usein kärsimystä ja se voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen.

Kiusaaja keskellämme – viisiosainen radio-ohjelmasarja aiheesta
Luonnehäiriöinen voi olla ns. normaalisti käyttäytyvä ihminen. Hän aiheuttaa ympärillään eläville ahdistusta ja kärsimystä, manipuloiden ja musertamalla henkisesti. Usein kuitenkin luonnehäiriöisen uhrit kokevat itsensä syyllisiksi omaan pahaan oloonsa.

Minna Rissanen – Narsistin uhrista selviytyjäksi osa 1.
Minna Rissanen kertoo rankan tarinansa narsistin uhrina, joka oli tuhota hänen koko elämänsä. 1. osassa hän kertoo mitä narsismi on.
Minna Rissanen – Narsistin uhrista selviytyjäksi osa 2.
Minna Rissanen kertoo rankan tarinansa narsistin uhrina, joka oli tuhota hänen koko elämänsä. 2. osa. Miten toipua narsismista